www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 22 Sept, 2019 13:28

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1570 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 101, 102, 103, 104, 105
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 11 Sept, 2019 17:58 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 6932
Soomes toimuvad valmisolekuõppused territoriaalüksustele.
Tsiteeri:
Finnish local defense exercise: The readiness unit of the @KarjalanPR trains to take over a local airfield to prevent enemy airborne assaults to the region.

The readiness units are manned by conscripts who serve for 12 months and units have organic armor, artillery and air-def

https://twitter.com/pmakela1/status/1171797678512119808

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 11 Sept, 2019 21:29 
Eemal
Liige

Liitunud: 10 Okt, 2014 8:51
Postitusi: 1497
Asukoht: Rahu ja Sõpruse Ehitajate tänaval :)
Selle lõigu puhul jääb mulje, et tegemist on hoopis:
Ajateenijatest koosneva valmidusüksuse "kohaliku" õppusega.
Soomlased moodustavad osadest ajateenijatest pärast 6-e kuulist ajateenistust "valmidusüksused". Brigaadides on sellistes üksustes tanke, lahingumasinaid, iseliikuvaid, õhutõrjet. Nende ajateenijate teenistus kulgeb kõrvuti "tavaliste" ajateenijatega.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 11 Sept, 2019 23:23 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 26 Juul, 2005 13:09
Postitusi: 5573
Soome bloger kodumaa rannikukaitsest.

https://corporalfrisk.com/2019/09/11/re ... ssion=true


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Sept, 2019 18:37 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2126
Asukoht: Tallinn
Martin Herem kirjutas:
Selle lõigu puhul jääb mulje, et tegemist on hoopis:
Ajateenijatest koosneva valmidusüksuse "kohaliku" õppusega.
Soomlased moodustavad osadest ajateenijatest pärast 6-e kuulist ajateenistust "valmidusüksused". Brigaadides on sellistes üksustes tanke, lahingumasinaid, iseliikuvaid, õhutõrjet. Nende ajateenijate teenistus kulgeb kõrvuti "tavaliste" ajateenijatega.


Täiesti õige, teksti järgi on tegemist õppusega, kus Karjala brigaadi valmidusüksus võtab kontrolli alla lennuvälja vastase dessandi ennetamiseks. Valmidusüksuste teenistus kestab 12 kuud ja nendel on kasutada kogu SKJ arsenal. Nooltega õlamärk meenutab soomusbrigaadi õlamärki. Lisasin selle pildi.


Manused:
Soome KJ kiirreageerijate embleem Hesari 220217.jpg
Soome KJ kiirreageerijate embleem Hesari 220217.jpg [ 44.51 KB | Vaadatud 932 korda ]
Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Sept, 2019 19:29 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2126
Asukoht: Tallinn
https://corporalfrisk.com/2018/11/24/th ... nish-guns/

The Long and the Short of Finnish Guns

Eelmise aasta novembrikuus avaldatud artikkel Corporal Friski blogis, mis viitab sellele, et kaasaegsed järelveetavad 155 mm haubitsad on tänapäeval muutunud kergmetallist konstruktsioonide kasutamise tõttu nii kalliteks, et nende massiliseks ostmiseks täna kasutusel olevate suurtükiväesüsteemide asendamiseks lihtsalt ei piisa raha ja võimalik, et osaliselt asendatakse vanad suurtükid maastikuveokile peale pandud haubitsaga a la Ceasar, teiste asendamiseks jälle hangitakse juurde 120 mm MPsid.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 16 Sept, 2019 21:02 
Foorumil
Uudistaja
Kasutaja avatar

Liitunud: 07 Jaan, 2019 1:21
Postitusi: 4
Soome kaitseväe väljaõppes tuleb kasutusele sinepigaas ja sariin
https://maailm.postimees.ee/6779470/soome-kaitsevae-valjaoppes-tuleb-kasutusele-sinepigaas-ja-sariin


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Sept, 2019 15:21 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1813
Pohjanmaa klassi hanke võitja siis avalikustatud (Rauma Marine Constructions):
https://twitter.com/DefenceFinland/stat ... 4157789184

Pilt


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Sept, 2019 16:33 
Eemal
Liige

Liitunud: 04 Aug, 2010 13:33
Postitusi: 1518
Kõik selle projekti osalised olid algusest peale teada, ainuke küsimärk oli kas projekt saab ka valitsuse heakskiidu ja see tuli nüüd ära.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 20 Sept, 2019 17:08 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 26573
Tsiteeri:
Soome bloger kodumaa rannikukaitsest.
https://corporalfrisk.com/2019/09/11/re ... ssion=true


Päris märgiline on tegelikult soomlaste loobumine Rootsi tiibrakettidest (MTO 85) RBS-15 (see ongi see PTO 2020) Iisraeli päritolu Gabriel Mk5 kasuks. Kuna soomlastel on alati kõva argument saada sõjalist abi Rootsilt, näib ka, et rootslaste rakettide peale soomlased väga ei looda, kuna neid peetakse vananenuks. Need RBS-15'd on kasutusel praegu nii maismaal asuvates liikuvates patareides (Scania veoautodel) kui ka raketikaatritel (Hamina ja peagi utiili minev Rauma).

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 21 Sept, 2019 13:29 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2126
Asukoht: Tallinn
MTO 85 on ilmselt vaikselt vananev ja uus rakett on lihtsalt parem. Uute laevade projekti peamine uudis on see, et eelarvesse on 100 milj € juurde pandud, praegu arvatakse, et 4 uut laeva lähevad maksma 1,3 miljardit. Sariini ja sinepigaasi kasutamine väljaõppes on õige, seda põhjendatakse sellega, et asendusainetega väljaõpet tehes suhtutakse ohutusse lõdvalt. Tehti siis väljaõppeala, kus on võimalik mürkainete kahjutuks tegemist treenida, sama väljaõppeala saab kasutada ka päästeamet. Uudistes asja kommenteerinud koloneli auastmes pioneeriinspektor kinnitas, et väljaõpe on kõrvalistele ohutu ja kasutatavad mürkide kogused on mõõdetavad milligrammidega.

Tänane HeSari kirjutab Soome Mereväe uutest laevadest https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006246294.html

HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen?
Uudet Pohjanmaa-alukset ovat isompia kuin Itämerellä kulkevat modernit venäläiset Stereguštši-luokan taistelualukset.

SUOMEN merivoimien komentaja Jori Harju oli torstaina onnellinen amiraali. Syynä oli se, että valtioneuvosto valtuutti Puolustusvoimat solmimaan Merivoimien uusien Pohjanmaa-luokan alusten rakentamissopimuksen ja taistelujärjestelmän hankintasopimuksen. ”Aivan ehdottomasti suorituskykyisimpiä korvetteja, mitä maailmalta koskaan löytyy”, Harju sanoi Ylen uutisille. Neljän uuden sotalaivan rakentaminen alkaa noin kahden vuoden kuluttua. Hankkeen aikataulu on vuoden myöhässä, mutta muuten Laivue 2020 -hanke näyttää etenevän lähes suunnitellusti. Merivoimien komentajan hehkutus on toki ymmärrettävää. Lippu pitää nostaa korkealle jo viran puolesta.

KAUEMPAA katsoen herää kuitenkin kysymyksiä: taistelualusten hankinta on jo nyt ainakin vuoden myöhässä. Lisäksi alusten luvattu 1,2 miljardin euron hinta on noussut sadalla miljoonalla ja rakentajaksi on valittu tappiollinen telakka, jolla on vain 90 työntekijää ja jolla ei Rauman laivanrakennusperinteistä huolimatta ole todellisuudessa kokemusta isojen sotalaivojen rakentamisesta. Pahimmassa tapauksessa koko Rauman telakka voi kaatua valtion syliin. Toisaalta parhaassa tapauksessa Rauman telakka rakentaa laivat kunnialla ja luo pohjaa suomalaiselle puolustusteollisuudelle myös laivanrakennuksessa. Laivojen hinnannousu sadalla miljoonalla eurolla on ohitettu julkisuudessa lähes sivulauseessa. Tätä voi verrata vaikka siihen, millainen meteli nousi siitä, kun uuden hallituksen ministerien avustajamenoihin lisättiin muutama miljoona euroa.

HS KERTOI joulukuussa 2016, kuinka suomalainen puolustusteollisuus epäili, ettei uusien sotalaivojen rakentaminen ole mahdollista luvatulla 1,2 miljardilla eurolla. ”Hanke on alibudjetoitu”, sanoi Puolustus- ja ilmailuteollisuus -yhdistyksen (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko tuolloin. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden koordinaattori Lauri Puranen vastasi HS:n uutiseen, että ”hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 miljardin euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä”. Purasen mukaan ”kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista, asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen”. Nyt on varmistunut ainakin se, että kustannusarvio perustui virheellisiin tietoihin. Lisärahaa on haettu ja myönnetty.

MAANPUOLUSTUKSEN kannalta joku voisi olla huolissaan myös Puolustusvoimien käyttämästä termistä ”monitoimikorvetti”. Paholaisen asianajaja voisi sanoa, että kyseessä on taistelualus, jossa on pikkuisen kaikkea mutta joka ei ole missään hyvä. Toisaalta kiltti tulkinta olisi se, että tämä ei ole mitenkään harvinaista pienen maan sotavoimille. Kiinnostava kysymys on myös se, miksi Puolustusvoimat puhuu vähätellen korveteista vaikka alukset ovat nyt paljastuneet luokkaa isommiksi sotalaivoiksi? Pohjanmaa-luokan alukset kun eivät ole korvetti-luokan aluksia vaan ne kuuluvat uppoumansa perusteella isompaan alusluokkaan eli fregatteihin.

ILTALEHDEN toimittaja Olli Ainola arvosteli jyrkin sanoin Merivoimien alushankintaa joulukuussa 2016. Ainola kirjoitti, että ”Suomi on tekemässä suuruudenhullua hukkainvestointia”, koska isot taistelualukset ovat helppo maali Venäjän ohjuksille. Kirjoitus aiheutti runsaasti pahaa mieltä Laivue 2020 -hankkeen kannattajissa. Lauri Puranen ja osastopäällikkö Sampo Eskelinen Pääesikunnasta kommentoivat seuraavana päivänä puolustusministeriön nettisivuilla, että alukset ovat aikaisempia ”hieman isompia”, koska niiden tulee kyetä kantamaan asejärjestelmien lisäksi miinat sekä liikkumaan kaikissa olosuhteissa myös saariston ulkopuolella. Heidän mukaansa ”kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä”. Pintataistelualusten luokittelu on epätäsmällistä ja uppoumalla mitaten luokat menevät osin päällekkäin. Kuitenkin puolustusministeriön oman kaksi vuotta sitten tuottaman julkaisun mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600–3 000 tonnia ja fregatit aluksia, joiden uppouma on 2 500–6 000 tonnia. Pohjanmaa-luokan alukset ovat 114 metriä pitkiä ja uppoumaltaan noin 3 900 tonnia eli ne menevät kirkkaasti fregatti-luokkaan.

POHJANMAA-luokan alusten koosta annettiin Laivue 2020 -käynnistyttyä todellisuutta vaatimattomampi käsitys. Aluksi puhuttiin 90–100 metrin pituisista, sitten noin satametristä ja sen jälkeen noin 105 metrin pituisista aluksista. Torstaina tiedotustilaisuudessa Jori Harju mainitsi jo luvun 115 metriä. Ulkopuolisen on vaikea tietää, onko ollut kyse tietoisesta vähättelystä, epäonnistuneesta tiedottamisesta, virheellisestä suunnittelusta vai kasvoiko Merivoimien ruokahalu syödessä. Joka tapauksessa Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia kuin Ruotsin tärkeimmät pintataistelualukset eli Visby-luokka. Suomalaisalukset ovat myös yli 40 metriä niitä pitempiä. Pohjanmaa-luokan alukset ovat myös jopa suurempia kuin Itämerellä liikkuvat Venäjän laivaston monitoimikorveteiksi kutsumat modernit Stereguštši-luokan sota-alukset. Ne ovat noin 104 metriä pitkiä ja uppoumaltaan noin 2 100 tonnia. Stereguštši-luokan korvetit ovat niin isoja, että ne luokitellaan lännessä usein fregateiksi. Kiinnostava yksityiskohta on se, että Pohjanmaa-luokan alukset ovat kooltaan samankokoisia kuin kohutut amerikkalaiset uudet Freedom-luokan rannikkotaistelualukset, joista käytetään termiä littoral combat ship. Kyse lienee sattumasta, vaikka suomalaiset ovatkin tehneet uusia taistelualuksia koskevaa tutkimusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

RAKENNETAANKO Suomen merivoimille kokoluokassaan maailman parhaat sotalaivat? Tuskinpa. Aluksiin ostetut asejärjestelmät ovat kyllä maailman kärkeä, mutta maailman parhaat ja moderneimmat sotalaivat rakennetaan kuitenkin isommalla rahalla ja niiden rakentamiseen erikoistuneilla telakoilla. Tarvitseeko Suomi ylipäätään neljää isoa sotalaivaa on ratkaisematon ja osin jopa filosofinen kysymys. Joka tapauksessa sotalaivojen elinkaari on niin pitkä, että ne pitää rakentaa riittävän isoiksi, että niihin jää kasvun varaa tulevaisuuden asejärjestelmiä varten. Merisodankäynnissä tunnetaan termi fleet in being. Sillä tarkoitetaan sitä, että pelkällä olemassa olollaan suorituskykyinen laivasto estää ja sitoo vihollisen voimia. Sen todellisesta merkityksestä meri- ja jalkaväkiupseerit filosofoivat hamaan ikuisuuteen.

Jutt käib siis sellest, et laevade projekt on juba vähemalt 1 aasta algsest graafikust maha jäänud. Laevade ehitamine anti Rauma laevatehasele, kus töötab ainult 90 inimest ja millel ei ole kogemust sõjalaevade ehitamisel (laevatehase valikut põhjendati julgeolekuga, lepingut ei saa teha välisomanikega laevaehitusfirmaga, sest seal on suur oht, et laeva tehniline info satub välismaalaste = venelaste kätte). Teiseks märgitakse, et laevad on mõne aastaga oluliselt pikemaks ja raskemaks läinud, olles korveti klassist läinud fregati klassi. Algselt räägiti 90-100, siis umbes 100 m pikkustest laevadest ja viimane info oli 115 m pikkus ning veeväljasurve 3900 tonni. Näiteks rootslaste Visby-klassi korvetid on mitu korda kergemad ja 40 m lühemad. Samuti ei avaldanud mingit muljet info, et laevad on 100 milj € kallimaks läinud. Laevade suurenemise põhjuseks on ilmselt see, et need tuleb ehitada varuga, et kõik aastakümnete jooksul tulevad uuendused ja uued relvasüsteemid ära mahuksid. On ju täna olemas näide elust enesest, kus Hamina klassi laevadelt on vaja vahetada 57 mm kiirlaskekahur kergema 40 mm vastu, et laev suudaks kanda ka uusi torpeedosid.


Manused:
Soome uus laev HeSari 210919.jpg
Soome uus laev HeSari 210919.jpg [ 75.25 KB | Vaadatud 105 korda ]
Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1570 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 101, 102, 103, 104, 105

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 4 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt