www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 01 Juun, 2020 10:48

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1775 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115 ... 119  Järgmine
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 28 Jaan, 2020 15:14 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
nimetu kirjutas:
Siiski pisike parandus - reedel pidavat allkirjastama.

Jah loomulikult on sul õigus, kiiruga viidet otsides lugesin pealkirja valesti.

Viiskümmend kirjutas:
Poola loobus hoopis offsetist, mis ei ole tagasiostukohustus, vaid koosvalmistamise kohustus, kuna ei näinud konkreetses USA pakkumises majandusliku tolku, sest see oli liiga hooldusteenuste keskne, mis olid juba ostulepingus USA kohustusteks tehtud. Selle asemel valisid nad just selle nn."tagasiostukohustuse" ehk nende poolt soovitavaks kompensatsioonimeetmeks on mingi teistlaadne majanduslik koostöö, mis ei ole otseselt seotud F-35ga.

Tänud info eest, seda tõesti ei teadnud ja tõlgendasin valesti.

F-35el saavad olema need kompensatsiooni-meetmed väga tõsine katsumus ka Soome juures (mul ongi teatav kahtlus kas nad üldse suudavad neid nõudeid täita).

Kapten Trumm kirjutas:
Ega nad Soomes seal ju juppe sepistama asu, F-18 tulid ka konteinerites juppide kaupa kohale ja Patria tehases pandi need (60 lennukit) kokku.
Boeingust tulid ainult neli esimest masinat, mis lennutati USA-st Soome.

Minuteada on lennukihangete puhul see üsna tavaline, et koosteliin pannakse püsti kohapeal ning muuhulgas toodetakse seal koosvalmistamise kohustuse raames teatavaid juppe ainult antud liini lennukile (ka Soomega oli vist Horneti puhul nii). Kui projekt ei ole enam väljatöötamise faasis vaid juba sissetöötatud tarnijaahelatega, moodustavad enamik neist juppidest tavaliselt vähemkriitilised ja kergemini tarneahelasse lülitatavad asjad, sest muu tahab põhjalikumat testimist ja sertifitseerimist (a la pigem kerepaneelid, mittekandvad konstruktsioonielemendid või avioonika). Siin on näiteks Gripenil teiste ees kindlasti eelis, sest mingit reaalse mahuga tootimsliini (ja ka lõplikku toodet) veel ei ole.

F-35 projekt pandi püsti natuke teistmoodi kui eelnevad. Algusest saadik on seal lähtutud põhimõttest, et "kõik toodetav peavad kõlbama kõigile lennukitele". S.t. et ei ole sellist tüüpilist lähenemist, kus Riik X toodab detaile A, B, C vaid oma lennukitele. Kui tootja kvalifitseerub, siis võib see detail kasutusse minna kõigi maade lennukitel. Loomulikult on enamikele detailidele tootjaid mitu ja sellest tulenevalt on sinna sisse ehitatud ka teatav konkurents. Mingi miinimumkogus oste (vist) garanteeritakse, sõltuvad antud maa tellitud lennukite arvust, aga arvestatav osa lennukite tootmismahtu jaotatakse täis-turumajanduslikel reeglitel põhinevalt (parim pakkumine antud satsi jaoks saab).

Kuna lennuki tarnijate ahel on ammu sisse seatud ja väga rahvusvaheline on sinna sellisitel tingimustel vahele pugeda küllaltki keeruline. See oligi kogu minu jutu point, et mitte et Soomes ei oleks vastavat tööstust või kogemust kamaluga, vaid et L&M'il on sõltuvalt projekti ülesehitusest ja oma praegusteste kohustustest teistele partneritele väga raske soomele midagi väga head pakkuda (ja tundub et samamoodi oldi hädas Poolas).

Vaielda ju võib et kas on ilmtingimata mõtekas rajada Soome sotsiaalprojektina tootmisliini, eriti kui see maksab tõesti miljardeid. Mis selle liini ja sisseseadega pihta hakatakse kui 64 lennukit valmis? (Enamike hanke lennukite puhul tootmine teistele enam teab mis tõenäoline ei ole).

Üks variant oleks ju see raha lennukihanke pealt kokku hoida ja rakendada kuluefektiivsemalt mujal sõjatööstuses, kus ka ju kriitiline vajadus (uued suurtükid,PASI järglasene, jpm). See muidugi tähendaks jälle teatavat know-how kadu. Ma kindlasti ei tea mis on õige vastus, või mis kompromiss lõpuks tehakse.

Kogu mu pika heietuse mõte oli see, et vaadates senimaani toimunud hangete hinnalipikuid, ma väga sügavalt kahtlen, et Lockheed-Martin suudab pakkuda soomele korraga:

1. 64 lennukit
2. tootmisliin + koosvalmistamise kohustus
3. Hind alla 10 miljardi €

Kui L&M mehed peaks juhutma veel ameerikalikult ülbed ja paindumatud ka olema, siis pigem garanteerib see, et nad kaotavad hanke.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 28 Jaan, 2020 15:56 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 28927
F-35 puhul on lihtsalt unikaalne võimalus, et need masinad on idanaabri tehnikat ületavad ka oma 30-aastase elutsükli lõpus.
Tavaliselt on Soome lennuväe probleem olnud, et elutsükli lõpuosas on lennukid moraalselt vananenud või vananemas.
Horneti puhul on see (tänu VF lennuväe mahajäämusele viimane 30 a) veel talutav, aga nt MiG-ide ajal jooksid soomlased ka NSVL-st 20 a maas.

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Jaan, 2020 15:48 
Foorumil
Liige

Liitunud: 30 Dets, 2012 23:01
Postitusi: 707
Soomes viidi läbi küsitlus ajateenistuse populaarsuse kohta.

Kokkuvõttes on noorte soomlaste toetus ajateenistusele varasemaga võrreldes tõusnud. 2018 oli toetus senise ajateenistuskohustuse säilimisele alla 60% nooremate kui 25-aastaste seas. 2019 oli see toetus üle 80% samas sihtgrupis.

https://yle.fi/uutiset/3-11179169


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 07 Veebr, 2020 11:25 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2589
Asukoht: Tallinn
See on väga pikk ja põhjalik lugu, mis tasuks vähemalt osaliselt või täiesti tõlkida, tõstan kogu teksti siia. Kas akf Elrik saab tõlkida, palun?`

Kysely: Nuorten maanpuolustustahto kääntyi kasvuun – myös yleisen asevelvollisuuden kannatus jyrkässä nousussa
MTS:n kyselyssä selviää, että suomalaisia huolestuttavat eniten maailman pakolaistilanne ja kansainvälinen terrorismi.

Nuoret suhtautuvat aiempaa myönteisemmin nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaisema haastattelututkimus. Vuonna 2018 alle 60 prosenttia alle 25-vuotiaista halusi säilyttää yleisen asevelvollisuuden. Vuonna 2019 nykyistä järjestelmää kannatti yli 80 prosenttia nuorista. MTS:n tutkimuksessa selviää myös, että nuorten maanpuolustustahto on kääntynyt jälleen kasvuun. Vuonna 2018 nuorten maanpuolustustahto kävi historiallisen alhaalla, alle 50 prosentissa. Tuoreessa kyselyssä vastaava luku oli 56 prosenttia. Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi kyselyn tuloksia keskiviikkona.

– Olen erittäin ilahtunut siitä, että nuorten maanpuolustustahto on jälleen kohonnut edellismittauksen laskusuunnasta. Näyttää siltä, että kyse oli tilapäisestä notkahduksesta eikä pysyvämmästä trendistä, mikä on merkittävä ja hieno asia. Nyt olemme taas oikealla uralla, Kaikkonen sanoo tiedotteessa. Ministeri Kaikkonen arvioi, että tutkimuksesta on hyötyä lähiviikkoina asetettavalle parlamentaariselle komitealle, jonka tehtävänä on selvittää asevelvollisuuden kehittämistä.

"Elämä meni vähän paussille"

21-vuotiaat serkukset Riku Liski ja Samuli Viitanen ovat käyneet armeijan. He eivät pidä asevelvollisuutta tarpeellisena.
– Armeijassa oli ihan kivaa, mutta kyllä siinä elämä meni vähän paussille, Liski sanoo. Heidän mielestään järjestelmää pitäisi muuttaa.
– Jos asepalvelus olisi vapaaehtoista, siitä tulisi myös tasa-arvoisempi, Viitanen sanoo.

18-vuotiaan Julia von Lerberin mielestä yleinen asevelvollisuus on hyvä, mutta siviilipalvelus ei toimi.

– Ei ole järkevää laittaa nuoria miehiä tekemään ilmaista työtä. Sen sijaan he voisivat opiskella tai tehdä työtä, josta maksetaan palkkaa. Von Lerberin mukaan järjestelmää voisi uudistaa esimerkiksi niin, että palvelukseen valittaisiin ensin ne, joilla on motivaatiota suorittaa asepalvelus.
– Mikäli ei löydy riittävää määrää halukkaita, loput asevelvolliset valittaisiin koko ikäluokan, siis myös naisten, joukosta.

Miesten ja naisten erot kasvaneet

MTS:n pääsihteeri Heli Santala kertoo, että nuorten maanpuolustustahto on vaihdellut viime vuosina. Sen sijaan miesten ja naisten välinen ero on pysyvämpi ilmiö, ja se on kasvanut entisestään. Miehistä 78 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomea on puolustettava aseellisesti. Naisista samaa mieltä oli vain 58 prosenttia.
– Naiset näyttävät vastustavan sotaa enemmän kuin miehet. Vastauksissa monet korostavat ensisijaisina keinoina neuvottelua ja diplomatiaa, Santala sanoo. Varusmiespalvelukseen liittyvät tasa-arvokysymykset ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa. Nykyisen mallin kannatus on kuitenkin kasvanut. Santalan mukaan sukupuolineutraali malli ei välttämättä takaa tasa-arvoista asevelvollisuutta. Norja otti sukupuolineutraalin mallin käyttöön vuonna 2015.
– Malli on valikoiva, koska nyt Puolustusvoimat valitsee ne, jotka haluaa palvelukseen. Norjassa varusmiespalveluksen suorittaa käytännössä vain noin 10–12 prosenttia ikäluokasta.

Pakolaistilanne ja terrorismi huolestuttavat

MTS on vuodesta 2004 kysynyt, kuinka paljon eri tekijät ja ilmiöt aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Lähes kaikkien tekijöiden kohdalla huolestuneisuus on laskenut viime kyselyyn verrattuna.
Viime kerralla eniten huolta aiheutti ilmastonmuutos. Nyt ilmastonmuutoksen edelle nousivat kansainvälinen terrorismi ja maailman pakolaistilanne. Ilmastonmuutoksesta oli huolissaan 75 prosenttia vastaajista. Saman verran huolta herättivät myös järjestäytynyt rikollisuus ja poliittiset ääriliikkeet.

Näin MTS:n tutkimus tehtiin:

MTS kartoittaa vuosittain laajasti kansalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.
MTS tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta, ja sitä varten haastateltiin 1 011 henkilöä.
Haastattelut tehtiin 14.11.–3.12.2019.
Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 07 Veebr, 2020 12:20 
Foorumil
Liige

Liitunud: 30 Dets, 2012 23:01
Postitusi: 707
Saab aga jalaväelase kombel - labidaga :)
Tsiteeri:
Küsitlus: Noorte kaitsetahe on tõusmas – ka poolehoid üleüldisele ajateenistuskohustusele järsus tõusujoones
MTS küsitlusest selgub, et soomlased muretsevad kõige rohkem maailma põgenike olukorra ja rahvusvahelise terrorismi üle


Noored suhtuvad varasemast positiivsemalt praegusesse ajateenistussüsteemi, kirjutab maakaitsealase teavituse planeerimisosakonna - Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) - avalikustatud küsitlusuuring. Aastal 2018 oli nooremate kui 25-aastate seas toetus üleüldisele ajateenistuskohustusele vähem kui 60 protsenti. Aastal 2019 toetas praegust süsteemi üle 80 protsendi noortest. MTSi uuringust selgub veel, et noorte kaitsetahe on pöördunud tõusuteele. Aastal 2018 oli noorte kaitsetahe ajalooliselt madalaimal tasemel, alla 50 protsendi. Värskes uuringus on sama osakaal 56 protsenti. Kaitsetahet mõõdetakse küsimusega „Kui Soomet rünnatakse, siis kas teie arvates peaksid soomlased ennast relvaga kaitsma igas olukorras, isegi siis kui võit oleks ebatõenäoline?“

Kaitseminister Annti Kaikkonen kommenteeris küsitluse tulemusi kolmapäeval
-Mul on väga hea meel sellest, et noorte kaitsetahe on jälle tõusnud eelnevast langusest kõrgemale. Tundub, et tegu oli (vaid) ajutise languse, mitte püsiva trendiga ja see on tähelepanuväärne ja tore asi. Nüüd olema taas õigel teel, ütles Kaikkonen oma sõnumis. Minister Kaikkonen hindas, et uuringust on kasu lähinädalatel kogunevale parlamentaarsele komiteele, kelle ülesanne on uurida ajateenistuse arendamist.

„Ellu tekkis väike paus“
21-aastased sugulased Riku Liski ja Samuli Viitanen on läbinud ajateenistuse. Nemad ei pea ajateenistust vajalikuks.
-Kaitseväes oli täitsa lõbus aga ellu tekkis küll väike paus, rääkis Liski. Nende meelest peaks süsteemi muutma.
-Kui ajateenistus oleks vabatahtlik, siis see oleks ka võrdõiguslikum, ütleb Viitanen.
18-aastase Julia von Lerberi arvates üleüldine ajateenistuskohustus on hea, kuid tsiviilteenistus ei tööta.
-Ei ole tark panna noori mehi tegema tasuta tööd. Selle asemel nad võiksid õppida või teha palgatööd. Von Lerberi arvates süsteemi võiks uuendada näiteks nii, et teenistusse valitaks eelkõige need, kel on motivatsiooni ajateenistus läbida.
-Kui piisavalt vabatahtlikke ei leita, siis valitaks ülejäänud kogu vanuserühmast, ka naiste seast.

Meeste ja naiste suhtumine erinev
MTSi peasekretär Heli Santala rääkis, et noorte kaitsetahe on vaheldunud viimastel aastatel. Selle kõrval meeste ja naiste vaheline suhtarv on püsivam näitaja ja see on endisest suurem. Meestest 78 protsenti on arvamusel, et Soomet tuleb kaitsta relv käes. Naistest arvab sama vaid 58 protsenti.
-Naised tunduvad olevat rohkem sõja vastu. Vastustest võib lugeda, et mitmed rõhutavad eelkõige läbirääkimisi ja diplomaatiat vahenditena, rääkis Santala. Ajateenistuskohustusega seonduvad soovõrdsuseteemad on viimasel ajal olnud palju meedias. Praeguse ajateenistusmudeli toetus on siiski kasvanud. Santala arvates sooneutraalne mudel ei pruugi tagada võrdsed ajateenistuskohustust. Norra võttis sooneutraalse mudeli kasutusse 2015.
-Mudel on valikupõhine, sest praegu Kaitsejõud valivad teenistusse need, kes seda soovivad. Norras täidab ajateenistuskohustuse praktikas vaid 10-12 protsenti aastakäigust.

Pagulased ja terrorism on murekohad
MTS on alates aastast 2004 küsinud, kui palju erinevad tegurid ja nähtused panevad tuleviku suhtes muretsema. Peaaegu kõikide tegurite poolest on mure viimase küsitlusega võrreldes langenud.
Viimases küsitluses oli kõige tähtsam kliimamuutus. Nüüd edestasid kliimamuutust rahvusvaheline terrorism ja maailma pagulaste olukord. Kliimamuutuse üle muretsesid 75 protsenti vastanutest. Sama palju vastanutest muretses ka organiseeritud kuritegevuse ja poliitiliste äärmuste üle.

MTS uuring tehti nii:
MTS kaardistab iga-aastaselt kodanike arvamusi välis- ja turvapoliitkast, maakaitsest ja turvalisusest.
MTS tellis uuringu Taloustutkimus-elt ja selle jaoks küsitleti 1011 inimest.
Küsitlused viidi läbi 14.11.–3.12.2019.
Uuringu veamarginaal on kogu rahvastiku osas 3,2 protsenti.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 08 Veebr, 2020 11:30 
Foorumil
Liige

Liitunud: 30 Dets, 2012 23:01
Postitusi: 707
Eelnevalt tõlgitud artikli järelkajana käis Yle Karjala brigaadi ajateenijate seas uurimas, kas MTS-i eduraport ka tõele vastab. https://yle.fi/uutiset/3-11192132

Soome noorte vastused on usutavalt päriselulised ja seinast-seina, eriti keegi ei naudu eraelust eemalolekut aga erilist virinat artiklist ka ei paista. Artikli pealkirjas on viidatud, et mõnes väeosas katsetatakse muudatusena ajateenijate vedamist sõiduvahenditega jalgsimarsside asemel. Mõte selles, et siis saab ajateenija värskemana väljaõppealale ja seal rohkem panustada.


Soomlased võtsid juba 2017. vastu seaduse, mis lubab neil Rootsit "kriisiolukordades" aidata. Nüüd on Rootsi tegemas sama. Tundub et mõlemad riigid ripsutavad ajalooliselt vaoshoitult jälle tiiba üksteise sõjalise abistamisega, mida kohe kindlasti ei taheta nimetada sõjaliseks liiduks.

https://yle.fi/uutiset/3-11199056


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 10 Veebr, 2020 15:42 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
Esimesed F-35ed maandusid Soomes eile, teised 2 peaks järgi tulema täna. Videod linkidel:

https://twitter.com/FinnishAirForce/sta ... 2185335812

https://twitter.com/FinnishAirForce/sta ... 6649049089


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Veebr, 2020 1:42 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
Soome hävitaja kohta selgus veel F-35 kohta paar fakti, mis minumeelest teevad küll kõigil konkurentidel elu ikka väga keeruliseks.

Info siit soomekeelsest artiklist. Loomulikult tuleb arvestada, et jutt pärineb L&M ühe asejuhi (Steve Sheely) suust, mistõttu näitab ta neid parimas valguses. Sellegipoolest oli seal ühte teist huvitavat:

    1. Lennukeid pakutakse 64 tükki. See on märgiline, kuna natu aega tagasi pehmendati ranget 64 lennuki nõuet osade tootjate soovil, kesilmselgelt ei suutnud päris nii palju pakkuda. Kuna SAAB on juba lubanud samuti 64 Gripen E hävitajat ja lisaks veel 2 x GlobalEye AEW&C lennukit välja käia, on ilmselget juttu Eurofighterist ja Rafael'ist (vähem tõenäoliselt ka F-18E'st). Hind on piisavalt hea, et juba on kostaka Norrakate nurinat. Kes olid projektis partnerid, aga saavad sama raha eest (circa €10M) vaid 52 lennukit (millest veel 4 jääb USAsse treeninglennukiteks).

    2. Tundub, et pakutakse nii mootori kui ka lennukikere komplekteerimist. Seda siis sellisel määral, mis on vajalik lennupargi hooldamiseks vajalike teadmiste omandamiseks.
    Steve Sheely kirjutas:
    "We're not going to tell you how to build stealth, but how to maintain it, and how to make airworthiness decisions"

    3. Hankes tõid soomlased välja 300 kriitilist varuosa, millle vahetusvõimekust tahetakse omada kohapeal. Sheehy väitel pole pooled F-35 varuosad veel kordagi katki läinud*, seda siis olemasoleva 500 lennuki juures. Kuna juba on ehitatud ligi 500 hävitajat ja igal aastal ehitatakse vähemalt 140 veel, ei pea at varuosade tootmist ja remonti Soomes väga heaks äriks (tehakse juba globaalselt paljude tarnijatega ja konkurents on tihe).
    Steve Sheely kirjutas:
    "More than half of our parts have never been broken"

    4. Rahuajaks pakutakse Soomele teatavat kogust varuosi. Kriisiajaks toimetatakse suurem kogus juurde. See sõltub väljaõppe vajadustest ja lennubaaside arvust. Arvatavasti siin ka tegu sellega, et koguaeg suures koguses tehniliselt keerulisi varuosi laos hoides ei tuldaks hanke hinnaga kuidagi välja.
    Steve Sheely kirjutas:
    "We are just debating how large their share would be. These are related to the amount of training and bases."

    5. Lennutunni hinda plaanitakse alla tuua vastupidavamate juppidega (sellest allpool) ning vähendades hooldust tegevate isikute arvu praeguse 10 pealt 3 peale.**



Isegi kui nüüd jutust pool maha võtta, ei näe küll et konkurentidel eriti kerge saab olema, kui F-35 just katsetuste ajal tehniliselt väga halba muljet ei jäta.



* See on muidugi väheütlev, kuna on teada et selles "teises pooles" on jätkuvalt probeemseid detaile küll mille hoolduskulude allatoomisega tegeletakse aktiivselt. EODAS pidi näiteks olema üks kapriisitar,miks see ka ära uuendatakse. Aga sellegipoolest on lähenemine kulustruktuurile mõistetav. Varglennukite juures nähakse kurja vaeva klassikaliste süsteemide töökindluse suurendamisel, sest varguse säilitamine, stealth-katte hooldamine, on elutsükkli juures siiski paratamatult märgatav lisakulu. Lisaks, teeb vargsus osade süsteemide hooldamise ja väljavahetuse oluliselt keerukamaks ja kallimaks. Markantse näitena: üks endine F-22 mehaanik kirjeldas (olen kuskil siin sellele viidanud, vist PAK-FA teemas), et AESA radarile pandi väga karmid kestvusnõuded, sest selle hooldamiseks pidi sõna otseses mõttes lennuki nina otsast ära lõikama. Töö lõppedes pidi selle mingi keerulise komposiit-materjali töötlusega tagasi panema. Klassikalist avatavat nina ei osatud vähemalt siis selles, radariristlõike osas nii kriitilises, alas (laupvaade!) normaalselt teha. Vaja on ju, et radar näeks välja, aga vastasele oleks ristlõige ikka olematu. Lisaks on vaja vähendada side-lobe'e jms.

** F-16e väljavahetamisel F-35'ga on USAs midagi analoogilist juba tehtud. See on üks põhilisi vahendeid lennutunni hinna F-16 lähedale toomiseks. Tõsi, mälu järgi oli neid tehnikuid USAs 4 mitte 3 (üks tegeles varg-kattega).


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Veebr, 2020 2:05 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
Pean veel lisama, et F-18E sai ootamatu tagasilöögi:
USA merevägi plaanib lõpetada Super Hornet'i ostu, et keskenduda uue generatsiooni hävitaja väljatöötamisele.

See tähendab, et USA mereväele toodetakse viimased 24 Super Hornetit 2021. a. ja siis on praeguste plaanide järgi kõik. See paneb nende praeguse pakkumise kindlasti väga suure surve alla, kui varasemalt oli plaan ehitada veel 36 tükki aastani 2024.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Veebr, 2020 12:00 
Eemal
Liige

Liitunud: 04 Aug, 2010 13:33
Postitusi: 1663
Soome varuosamure taga on halb kogemus Horneti varuosadega, neid hangiti sisuliselt valitsuse tasandil, kuna Soome ei olnud USA tootja jaoks eriline prioriteet.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Veebr, 2020 12:55 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
Gideonic kirjutas:
Markantse näitena: üks endine F-22 mehaanik kirjeldas (olen kuskil siin sellele viidanud, vist PAK-FA teemas)


Siin postituses sai refereeritud originaalteksti. Seal videos, mis nüüd maha võetud, oli näha et PAK-FA nina käis lahtii nagu 4. gen. lennukitel (aga seal ka muud huvitavat):
viewtopic.php?p=562965#p562965


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Veebr, 2020 20:52 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 7983
Helsingin Sanomate artikkel Soome KV-st
Tsiteeri:
LIEUTENANT GENERAL Petri Hulkko does not hide the candle under the stable.

"The Armed Forces are in the best shape of their independent Finland in history, also in relation to the security environment," he said Wednesday at the Armed Forces media conference in Helsinki.

"I have no reason to command additional resources or complain about the Army Commander."

Hulkko said it was pointless to worry that the Army would somehow get in the way of the Air Force and Navy's major acquisitions. He took the example of the Winter War and recalled that 80 years ago, February was a critical time.

"After all, our military performance in proportion is quite different from that of the time."

Hulkko emphasized that Finland has the second largest military force in Europe after Turkey, where he is heard every time he meets his foreign military colleagues. And that's not all:

“We have by far the largest artillery in Europe. Sweden has 24 field cannons, Norway also has 24. We have a thousand. We also have ammunition for them. ”

FOR THE time being, the development of the ARMED FORCES has been overshadowed by the HX project of the Air Force and the Navy Fleet 2020 project. However, the Armed Forces are a major branch of the Defense Forces that was actively developed during the last decade.

Hulkko admits that the development of the Armed Forces was a disaster in the 2010s. Finland was able to buy used weapon systems, ie at a significantly lower price.

The most important of these were the Leopard battle tanks, heavy rocket launchers and K9 armored hijackers.

“If those hundreds of millions of euros of deals could not have been made, we would probably be discussing things quite different from how HX or the Fleet 2020 progress, that is, what the defenses would be,” Hulkko said.

"Now you don't have to race this race."

Hulkko openly stated that with the current resources, the Army would not even have been able to receive any new material for training and operational use.

THE main priorities of the ARMED FORCES are currently the development of readiness and local defense.

Established in 2017, some company-wide contingency units are now being expanded into larger contingency battalions, with hundreds of soldiers.

The Battalion Readiness Initiative has already begun in the Pori Brigade and the Armored Brigade.

Hulkko uses the word "miniature brigade" for the units, because they contain all types of weapons.

According to him, so far there have been enough volunteer conscripts in the preparedness units, and very few have had to command training.

“Local defense will be significantly developed in the next few years. It will play an even greater role in the military and especially in the military, ”Hulkko said.

Through local defense exercises, the Defense Forces also consciously seek visibility. Visibility has declined in recent years, owing, among other things, to the abolition of the garrison.

"We want to show that every corner of the kingdom is defended."

HULKKO reminded that the number of trained conscripts has fallen significantly over the last ten years.

“In January, we recruited just over 10,000 conscripts to the Army, and it seems that the arrival in July is already about a thousand conscripts. We are going through a big boom. ”

However, according to population projections, age groups will remain the same for the next decade.

Hulkko hopes that even more volunteer women will apply for conscript service. In this way, the decreasing number of men could be increasingly replaced by women.

The goal is for more and more men to complete their military service. The question is whether the B-service class could be developed to include more so-called B-men in different positions.

"Not everyone needs to be top fighters," Hulkko emphasized, pointing out that the Defense Forces has 425 different missions that train military personnel. There should be tasks for everyone.

"For 20 years, we have had the principle that everyone should be assault rifle, but in today's society we have many tasks that are neither necessary nor even necessary."

The Army is also piloting a new training system this year, to be deployed throughout the Defense Forces next year.

The new system has changed, for example, the sequencing of education and utilized digitalisation, eg virtual training environments.

THE ARMY'S most important material projects of this decade are related to the individual fighter's protective equipment and improved mobility.

Hulkko promises to significantly improve soldiers' dark operational capabilities and protective equipment.

One of the most important projects is the development of a new armored crew vehicle based on the Patria platform. This has been agreed with Latvia, and according to Hulkko, now it seems that Estonia is also joining the project.

Another important mobility-enhancing project is the development of a new Arctic vehicle to replace existing tracked trucks.

The vehicle should have the same tactical capability as a tracked truck, but should be able to travel on the road at a much faster rate in order to concentrate troops faster.

EU funding is being sought for the development of an Arctic vehicle.

The Army also plans to upgrade its existing CV9030 assault tank cars in the next few years and buy more airplanes.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-200000640 ... d7386d83dd

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 18 Veebr, 2020 16:16 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 14 Aug, 2008 15:19
Postitusi: 1997
Soome blogija arvamus:

https://corporalfrisk.com/2020/02/16/hx ... verything/


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Veebr, 2020 15:10 
Eemal
Liige

Liitunud: 16 Mär, 2018 12:29
Postitusi: 798
https://twitter.com/FinnishAirForce/sta ... 1868861440
Everstiluutnantti Mika Kulkas kertoo videolla elektronisen sodankäynnin merkityksestä ilmapuolustuksessa. Boeingin Alain Garcia kuvailee, miksi F/A-18E/F Super Hornet ja EA-18G Growler olisivat paras kokonaisuus Suomelle.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 20 Veebr, 2020 20:38 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2589
Asukoht: Tallinn
Tänase HeSari toimetaja kokkuvõte uue hävitaja valikutest peale talviste proovilendude lõppu https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006413966.html

Kopeerin siia artikli teksti ja tõlgin enda arust olulisemad jutupunktid:

Väljaspool väga kitsast ja vaikivat asjatundjate ringi on väga raske aru saada, mis lennuk oleks kõige parem valik, sest ei asendata 64 hävitajat vaid asendatakse nende võimekus max 10 miljardi € eest, isegi see, kas ja mis relvi mis hinna eest tehing sisaldab, ei ole teada. 2021 lõpus saavad poliitikud otsustamiseks 1 lennukimudeli ja siis selgub, mida ostetakse ja millise riigiga ennast kaitsepoliitiliselt seotakse. Isegi lennunduse suurimaks tsiviilspetsialistiks peetud ajakirja Tiivad peatoimetaja Pentti Perttula, kes kirjutas teemast raamatu, on kahtlev eri mudelite paremuses. Järgnevad argumendid on peamiselt temalt ja raamatust.

Typhoon - 9 riiki ja 550 lennukit. Võimas mootor, hea lenduri kiivri visiit, lennuki kere on vastupidavus ei ole soomlastele piisav, kuid areneb, radari arendus pooleli.

Rafale - 4 riiki 280 lennukit, tugev lennuk jaksab kanda rasket koormat, hea enesekaitse, varuosad kallid, sest neid valmistatakse vähe, kokpit keeruline.

Gripen E/F - Alla 100 lennuki 2 riigis, tuleb kasutusele Rootsis 2023. Ehitatud maanteedelt kasutamiseks, E ja F varasematest paremate sensoritega ja kandevõimega ning madalamate kasutuskuludega. Arendus on pooleli, võimalikud probleemid varuosadega ja kaua seda üldse valmistatakse?

F35A - 12 maad kuni 2400 lennukit. Radarile halvasti nähtav, tugev elektroonilise segamise ja mahasurumise võime. Varuosade hinnad mõistlikud, sest palju lennukeid, võimas mootor kasutab palju kütust, lennuki enda hind on mõistlik, kuid kasutuskulud võivad olla probleem.

Super Hornet - 3 riiki ja valmistatakse 900, mudel Growler suudab hästi vastase radareid ja sidet maha suruda. Jooksvad kulud väiksemad kui tänases Hornetis, mitmed vanemad mudeli probleemid parandatud. Probleemiks lennuki enda suurus ja suhteliselt väike kasulik koorem, suurim probleem tootearendus, kaua lendab kui tehas suletakse 2030ndatel.


HS-analyysi: Suomi hakee tehokasta hävittäjää mahdollisimman halvalla – asiantuntija listaa viiden ehdokkaan edut ja ongelmat
Moni seikka jää yleisöltä pimentoon Suomen todennäköisesti kalleimmassa puolustusinvestoinnissa koskaan. Asiantuntija listaa ehdokkaiden plussat ja miinukset.

HÄVITTÄJÄEHDOKKAAT on nyt Pirkkalassa nähty. Mikä niistä on Suomen seuraava hävittäjä? Sitä on ulkopuolisen täysin mahdotonta sanoa. Mielipiteitä ja arvioita voi esittää, mutta täyttä varmuutta ei kenelläkään vielä voi olla. Tähän on monia syitä. Ensinnäkään yleisö ei saa tietää, millaisen tarjouksen valmistajat tekevät eli kuinka monta konetta ja mihin hintaan on luvassa. Määrät voivat vaihdella paljonkin, kun valmistajat kovassa kilpailussa pelkäävät toisiaan ja lyövät kovinta tarjousta tiskiin. Suomen miljardihanke ei ole maailman mittakaavassakaan mikään nappikauppa, sen pystyi aistimaan myös Pirkkalan mediapäivissä.

Suomi ei ole ostamassa 64 Hornetin tilalle 64:ää uutta konetta, vaan korvaamassa niiden suorituskykyä. Pelin henki on seuraava: mahdollisimman paljon suorituskykyä mahdollisimman halvalla. Hintalappu on korkeintaan kymmenen miljardia euroa, ja siihen pitää saada jo kaikki mahdollinen infrastruktuuri ja koulutus mukaan. Täysin kysymysmerkki on sekin, millaista aseistusta ja mihin hintaan mukaan tarjotaan.

TOISEKSEEN yleisö ei tiedä, millaisia Ilmavoimien testit ovat ja mitä niissä painotetaan. Olivat ne millaisia vain, ainakin Ilmavoimat saa nyt kaupan päällisinä valtavan määrän tietoa siitä, millaisia maailman parhaat tarjolla olevat länsihävittäjät nykyään ovat. Yhden asiantuntijan mukaan HX Challenge onkin täysin poikkeuksellinen tapa selvittää koneiden paremmuus. Vastaavaa ei ole tehty missään muussa maassa. Kun kaikki käydään tiheällä kammalla läpi, virheostoksen riski vähenee. Ensi vuoden loppupuolella Puolustusvoimat esittää poliitikoille ostoslistan, jossa on vain yksi merkki ja malli. Mutta mitä jos sen jälkeen kuvaan tulee vielä mukaan politiikka, jossa katsotaan jollakin erityisellä tavalla länsinaapuriin, Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin? Ei ole helppo veikata tulevaa hävittäjää. Pirkkalan testiviikkojen aikana on joka tapauksessa ollut nähtävissä, että ainakin muutama kone kiinnostaa selvästi enemmän.

F-35A kiinnosti mediaa ja yleisöä, sillä se on ainoa niin sanotun viidennen sukupolven laite, mutta samalla kallis käyttää. Ruotsalaisten Saab Gripen houkutteli, koska se vaikuttaa päinvastaiselta. Super Hornet puolestaan saattaisi ainakin lähivuodet olla hyvinkin toimiva ratkaisu. Myös sen Growler-version väitetty kyky ”pimentää” kokonaisia taistelualueita on hämmästyttänyt suomalaisia. Palettia sekoittaa Growlerin tyyppisen erikoisominaisuuden lisäksi myös Saabin tarjous Global Eye -valvontakoneesta, jolla näkee kaukaa ja tarkasti kohteita maassa ja ilmassa. Mutta sitooko sellainen ison määrän hävittäjiä suojaamaan sitä kriisitilanteessa, ellei sitä lennetä Ruotsin puolella? Jos taas katsoo yksinkertaisesti sitä, mitä muut eurooppalaiset maat ovat vastaavassa tilanteessa tehneet, niin F-35 nousee selvästi esiin. Siitä on tulossa niiden maiden valinta, joilla ei ole omaa hävittäjäteollisuutta.

YKSI Suomen parhaiten hävittäjävalinnasta perillä oleva siviiliasiantuntija on Siivet-lehden ilmailutoimittaja Pentti Perttula. Hän kirjoitti aiheesta vastikään kirjan Paras hävittäjä Suomelle (Docendo 2018).

Typhoon
Perttulan luonnehdinta: ”Sitä on myyty yhdeksään maahan, ja niitä on käytössä noin 550. Sen vahvuuksia ovat erittäin tehokas moottori, eli se voi kantaa suuren asekuorman, ja loistava kypäränäyttö, joka toimii värillisenä pimeässäkin. Asevalikoimasta on tulossa hyvä. Heikkous on lentorangan eli rakenteen kestävyys. Lentoranka ei vielä ole Suomen ilmavoimien edellyttämällä tasolla, mutta tässä on tapahtunut edistystä. Koneen käyttökustannukset ovat tunnetusti isot, mutta niitä jo ajetaan Britanniassa alas. Tutkan kehitys on vielä kesken.”

Rafale
Perttulan luonnehdinta: ”Myyty neljään maahan, ja noin 280 on tulossa käyttöön. Kone on erittäin vahva, mitä tukialuskäyttö edellyttää. Se kantaa enemmän kuormaa kuin muut ehdokkaat, minkä lisäksi siinä on erinomainen omasuojajärjestelmä. Se lensi Libyan sodassa vuonna 2011 jo ennen kuin amerikkalaiset tuhosivat Libyan ilmatorjunnan. Ongelma ovat kalliit varaosat, koska valmistusmäärä jää pieneksi, sekä hiukan hankala ohjaamo.”

Gripen E/F
Perttulan luonnehdinta: ”Käyttöönotto Ruotsissa on vuonna 2023. Konetta on myyty myös Brasiliaan. Suunniteltu alun perin maantietukikohtakäyttöön, kun Ruotsissakin se järjestelmä vielä oli. E- ja F-tyypeissä on aiempia malleja parempi sensorikyky, suurempi asekuorma ja alemmat käyttökulut. Tilausmäärä jää alle sadan koneen, mikä voi myöhemmin johtaa ongelmiin varaosien saatavuuden kanssa. Pienestä koosta on tiettyä etua, on pieni kulutus ja lyhyt kiitotievaatimus. Huonoa on se, että kehitys on yhä kesken ja kuormauskyky on pieni. Miten kauan Gripeniä ylipäänsä valmistetaan?”

F-35A
Perttulan luonnehdinta: ”Myyty jo kolmeentoista maahan. Suurin arvioitu konemäärä on valtava, noin 2 400. Vahvuuksia on häiveominaisuus, varsinkin jos siihen lisätään vielä elektronisen sodankäynnin kyky. Siinä on silloin kone, jota ei enää havaita millään tutkilla. Varaosahinnat pysyvät kohtuullisena suuren valmistusmäärän vuoksi, joskin niiden toimitukset ovat tökkineet. Suuri moottori kuluttaa valtavasti, mikä vaikuttaa käyttökuluihin. Infravaatimukset voivat olla kalliit, mutta kone itsessään on edullinen, vaikka moni sanoo muuta. Suomi voi saada edullisen diilin, mutta haistan käyttökuluongelmaa.”

Super Hornet
Perttulan luonnehdinta: ”Hornetin kehitysversiota on myyty kolmeen maahan, ja niitä valmistetaan yli 900. Sen Growler-version häirintäkyky on todella vaikuttava, se pimentää viestiliikenteen, tutkat, kaiken. Minulle sanottiin, että kun sillä lennetään, vastustaja ei tiedä edes, että häirintä on päällä ja koneita tulossa. Käyttökulut ovat pienemmät kuin Hornetin, ja siinä on korjattu moni Hornetin perusvika. Suomessa on varmaan jo nyt sellaisia lentäjiä, jotka voivat sillä lentää. Mutta kone on iso, tarvitseeko se lisärakentamista? Teho-painosuhde on heikko. Isoin ongelma on jatkokehitys: miten kauan sillä lennetään, jos tuotantolinjat suljetaan 30-luvulla?”


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1775 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 109, 110, 111, 112, 113, 114, 115 ... 119  Järgmine

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 3 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt