Soome kaitsevõime
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Siin on üks grafik uuest struktuurist:
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
aitäh vastuste eest! interneti militaarfoorumid on soomlasi täis, raudselt maailmas esirinnas selle poolest 
, kuid googeldades sellele vastust ei saanud, mõtlesin, et küsin enne kodumaalt järgi.
huvitav, kuidas see 9 meest ikkagi nt. CV-90-sse ära mahub? või on jaos 1 kolmik masina meeskond, siis oleks loogiline. teine variant on nagu ameeriklastel, et bradley kompaniis on 3 jagu 4 masina peal laiali
, kuid googeldades sellele vastust ei saanud, mõtlesin, et küsin enne kodumaalt järgi.huvitav, kuidas see 9 meest ikkagi nt. CV-90-sse ära mahub? või on jaos 1 kolmik masina meeskond, siis oleks loogiline. teine variant on nagu ameeriklastel, et bradley kompaniis on 3 jagu 4 masina peal laiali
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Mina ei tea aga arvan et enamik osa armeest sõidab Pasiga. Soome kaitseväel on ainult 100 tükki CV90.vk1 kirjutas:huvitav, kuidas see 9 meest ikkagi nt. CV-90-sse ära mahub?
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Pildil on soomlaste jäägrirühma struktuur. Mälu järgi olid soomlaste jäägriüksused pasidega varustatud.
-
Kapten Trumm
- Liige
- Postitusi: 40142
- Liitunud: 28 Juul, 2005 15:35
- Kontakt:
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Ei ole, see sõltub olukorrast ja kohast.
Lapi jäägrid on ka pannvaagenitel ja Karjala jäägid CV-del.
Pasidel on üldiselt jäägrid, kes asuvad asustuskeskuste lähedal ja kus on hea teedevõrk.
Lapi jäägrid on ka pannvaagenitel ja Karjala jäägid CV-del.
Pasidel on üldiselt jäägrid, kes asuvad asustuskeskuste lähedal ja kus on hea teedevõrk.
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, tuleb vastu lasta.
EA, EU, EH
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, tuleb vastu lasta.
EA, EU, EH
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Siin on tänase Helsingin Sanomate artikkel uutest UAVdest, lisaks lingid ja lennuvahendi tehnilised andmed, mis ilmselt ei tule üllatusena, sest sama Orbiter on kasutusel paljudes riikides. Kahjuks ei ole hetkel aega artiklit tõlkida või ümber jutustada, ehk keegi teine jaksab? Juhin tähelepanu, et fotodel on kaitseväelastel seljas vanema partii rohelise kangaga M05 kaitsevestid ja kõvad kaitseplaadid on ka selja peal taskutes, nagu ette nähtud.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1473309669026
Kärkiväli 3 metriä.
Pituus 1,4 metriä.
Paino 9,8 kiloa.
Lentoaika 3 tuntia.
Normaali tehtäväkorkeus 350–800 metriä.
Lentonopeus 60–140 km/h.
Lentoonlähtö katapultilla, laskeutuminen automaattisesti laskuvarjolla.
Lennokkia ohjataan valitsemalla reittipiste kartalla.
Lentoon lähtö onnistuu enintään 25 solmun tuulessa, lennossa maksimituuli voi olla 40 solmua. Pilvikorkeus pitää olla vähintään 500 jalkaa. Lennokkia ei lennätetä pilvessä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1473309661923
Tällaisia ovat minilennokit, jotka korvaavat kielletyt jalkaväkimiinat – infrapunakamera tunnistaa panssarivaunun ilmasta
Maavoimat esitteli torstaina ensimmäistä kertaa 23,6 miljoonalla eurolla hankkimaansa minilennokkijärjestelmää. Sen käyttäjiksi koulutetaan myös varusmiehiä.
ENSIN kuuluu lähtölaskenta, sitten katapultin vaisu tömähdys ja pian harmaa lennokki katoaa surinan saattelemana Helsingin Santahaminan ylle kaartuvalle pilvettömälle taivaalla. Lennokin maanpinnalle lähettämässä kamerakuvassa Santahaminan rannat piirtyvät nätisti vasten Suomenlahtea.
Vihollinen lähestyy saaren itäosaa – se pitää paikantaa ja tuhota epäsuoralla tulella, kuului käsky. Kyseessä on esittelytilaisuus, mutta kuvitteellinen tehtävä voisi hyvin vastata lennokin käyttötarkoitusta tositoimissa.
Aiemmin esitellyssä simulaattorissa näki mainiosti, kuinka lennokki tunnistaa infrapunakameralla tantereella olevan panssarivaunun. Kartan ja videokuvan kyljessä näkyi muun maussa akun teho ja lentokorkeus. ORBITER 2 -minilennokkijärjestelmä on ollut koulutuskäytössä jo heinäkuusta 2015, mutta Puolustusvoimat esitteli uutta järjestelmäänsä ensimmäisen kerran vasta torstaina. Santahaminassa pidetyn tiedotustilaisuuden naapurissa järjestelmää esiteltiin myös muille viranomaisille, jotka voivat hyödyntää Maavoimien uutta järjestelmää virka-apuna.
”Olemme halunneet lykätä virallista esittelytilaisuutta, jotta olemme saaneet operatiivisen valmiuden”, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko.
”Puolustusvoimien hankkima minilennokkijärjestelmä on myös muiden viranomaisten käytössä esimerkiksi kadonneen etsintätehtävissä, poliisin apuna, metsäpalojen kartoittamisessa – – käyttötarkoitukset ovat moninaiset.”
Paikalla olikin runsaasti esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen väkeä seuraamaassa esittelyä.
Näiden siipiveikkojen katseen alla Maavoimien pataljoonat voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä lennokit valvovat ympäristöä ilmasta käsin yöllä ja päivällä.
Näin on ainakin tarkoitus. Uudella minilennokkijärjestelmällä (mini unmanned aerial system) on tarkoitus osaltaan korvata sitä suorituskykyyn jäänyttä aukkoa, joka syntyi jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä.
Lennokkeja käytetään tiedusteluun, alueiden valvontaan ja maalien paikannukseen.
Minilennokkien varusmieskoulutus on käynnissä seitsemässä joukko-osastossa: Porin prikaatissa, Karjalan prikaatissa, Kainuun prikaatissa, Jääkäriprikaatissa, Panssariprikaatissa, Maasotakoulussa sekä Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa.
Alikersantti Mitro Lahonen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa koulutukseen. Torstain esittelytilaisuudessa hän toimi lennokkia lennättävän ryhmän mekaanikkona.
”Laskeutuminen oli kaunis, ja kaikki meni hyvin lentoon lähdöstä lähtien”, Lahonen analysoi laskuvarjon avulla tapahtunutta laskeutumista.
”Olen iloinen, että valitsin tämän linjan. Täällä on hyvä porukka ja kouluttajat ovat maan parhaimmistoa.” SUOMESSA jalkaväkimiinat eli henkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus tuli voimaan heinäkuussa 2012. Sopimukseen on suhtauduttu Suomessa ristiriitaisesti, sillä jalkaväkimiinat olivat keskeinen osa itärajan puolustamista. Jalkaväkimiinoista luopumista on harmitellut muiden muassa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).
Puolustusvoimilla oli ennen Ottawan sopimukseen liittymistä yli miljoona kappaletta sopimuksen kieltämiä jalkaväkimiinoja. Jalkaväkimiinojen tuhoaminen aloitettiin välittömästi sopimukseen liittymisen jälkeen kesällä 2012. Viimeiset putkimiinat räjäytettiin Kittilän Hukkakerossa kesällä 2015.
Jalkaväkimiinoilla pyrittiin esimerkiksi estämään vihollisen liike joukkojen sivustoissa ja suluttamaan alueita, joille omia joukkoja ei riitä.
”Nyt tällä minilennokilla pyritään valvomaan vastaavia alueita ja osoittamaan maali esimerkiksi epäsuoralle tulelle sekä vaikuttamaan alueella, jossa aiemmin vaikuttivat passiiviset jalkaväkimiinat”, Hulkko sanoo.
Jalkaväkimiinoja on korvattu vuodesta 2009 asti lennokeilla, viuhkapanoksilla, uudistetuilla panssarimiinoitteilla ja pimeätaistelukykyä tehostavalla välineistöllä. Miinapelotetta uudet keinot eivät korvaa, mutta muuten ne ovat moderni ja välttämätön hankinta, prikaatikenraali Hulkko sanoo.
Miinojen ja niitä korvaavien järjestelmien merkittävimpiä eroja on myös hinta. Miinat olivat verrattain halpoja. Hulkko sanoo, että nykyaikainen puolustusmateriaali maksaa.
PUOLUSTUSVOIMAT arvioi alun perin, että miinojen korvaaminen maksaisi 311 miljoonaa.
Minilennokkijärjestelmän hinnaksi on kerrottu 23,6 miljoonaa euroa. Sitä, kuinka paljon lennokkeja Maavoimilla on tai paljonko niitä hankitaan, ei ole kerrottu eikä kerrottu kysyttäessä myöskään torstaina. Riittävästi niitä kuitenkin on, Hulkko vakuuttaa.
Lennokkikauppa ei ole ollut aivan mutkaton. Israelilaiselta Aeronautics defence systems -yhtiöltä keväällä 2012 tilattujen lennokkien toimittaminen myöhästeli, ja Puolustusvoimatkin närkästyi. Hulkon mukaan tapaukseen on liittynyt myös jonkinlaisia sopimuksenmukaisia korvausmenettelyjä.
Maavoimat esitteli torstaina Santahaminassa myös maalien paikantamiseen, alueiden valvontaan ja tiedusteluun hankitun maalinpaikannuslaitteen (MPL15). Laite on suunniteltu tulenjohto- ja tiedusteluryhmien käyttöön.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1473309669026
Kärkiväli 3 metriä.
Pituus 1,4 metriä.
Paino 9,8 kiloa.
Lentoaika 3 tuntia.
Normaali tehtäväkorkeus 350–800 metriä.
Lentonopeus 60–140 km/h.
Lentoonlähtö katapultilla, laskeutuminen automaattisesti laskuvarjolla.
Lennokkia ohjataan valitsemalla reittipiste kartalla.
Lentoon lähtö onnistuu enintään 25 solmun tuulessa, lennossa maksimituuli voi olla 40 solmua. Pilvikorkeus pitää olla vähintään 500 jalkaa. Lennokkia ei lennätetä pilvessä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1473309661923
Tällaisia ovat minilennokit, jotka korvaavat kielletyt jalkaväkimiinat – infrapunakamera tunnistaa panssarivaunun ilmasta
Maavoimat esitteli torstaina ensimmäistä kertaa 23,6 miljoonalla eurolla hankkimaansa minilennokkijärjestelmää. Sen käyttäjiksi koulutetaan myös varusmiehiä.
ENSIN kuuluu lähtölaskenta, sitten katapultin vaisu tömähdys ja pian harmaa lennokki katoaa surinan saattelemana Helsingin Santahaminan ylle kaartuvalle pilvettömälle taivaalla. Lennokin maanpinnalle lähettämässä kamerakuvassa Santahaminan rannat piirtyvät nätisti vasten Suomenlahtea.
Vihollinen lähestyy saaren itäosaa – se pitää paikantaa ja tuhota epäsuoralla tulella, kuului käsky. Kyseessä on esittelytilaisuus, mutta kuvitteellinen tehtävä voisi hyvin vastata lennokin käyttötarkoitusta tositoimissa.
Aiemmin esitellyssä simulaattorissa näki mainiosti, kuinka lennokki tunnistaa infrapunakameralla tantereella olevan panssarivaunun. Kartan ja videokuvan kyljessä näkyi muun maussa akun teho ja lentokorkeus. ORBITER 2 -minilennokkijärjestelmä on ollut koulutuskäytössä jo heinäkuusta 2015, mutta Puolustusvoimat esitteli uutta järjestelmäänsä ensimmäisen kerran vasta torstaina. Santahaminassa pidetyn tiedotustilaisuuden naapurissa järjestelmää esiteltiin myös muille viranomaisille, jotka voivat hyödyntää Maavoimien uutta järjestelmää virka-apuna.
”Olemme halunneet lykätä virallista esittelytilaisuutta, jotta olemme saaneet operatiivisen valmiuden”, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko.
”Puolustusvoimien hankkima minilennokkijärjestelmä on myös muiden viranomaisten käytössä esimerkiksi kadonneen etsintätehtävissä, poliisin apuna, metsäpalojen kartoittamisessa – – käyttötarkoitukset ovat moninaiset.”
Paikalla olikin runsaasti esimerkiksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen väkeä seuraamaassa esittelyä.
Näiden siipiveikkojen katseen alla Maavoimien pataljoonat voivat nukkua yönsä rauhassa, sillä lennokit valvovat ympäristöä ilmasta käsin yöllä ja päivällä.
Näin on ainakin tarkoitus. Uudella minilennokkijärjestelmällä (mini unmanned aerial system) on tarkoitus osaltaan korvata sitä suorituskykyyn jäänyttä aukkoa, joka syntyi jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä.
Lennokkeja käytetään tiedusteluun, alueiden valvontaan ja maalien paikannukseen.
Minilennokkien varusmieskoulutus on käynnissä seitsemässä joukko-osastossa: Porin prikaatissa, Karjalan prikaatissa, Kainuun prikaatissa, Jääkäriprikaatissa, Panssariprikaatissa, Maasotakoulussa sekä Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa.
Alikersantti Mitro Lahonen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa koulutukseen. Torstain esittelytilaisuudessa hän toimi lennokkia lennättävän ryhmän mekaanikkona.
”Laskeutuminen oli kaunis, ja kaikki meni hyvin lentoon lähdöstä lähtien”, Lahonen analysoi laskuvarjon avulla tapahtunutta laskeutumista.
”Olen iloinen, että valitsin tämän linjan. Täällä on hyvä porukka ja kouluttajat ovat maan parhaimmistoa.” SUOMESSA jalkaväkimiinat eli henkilömiinat kieltävä Ottawan sopimus tuli voimaan heinäkuussa 2012. Sopimukseen on suhtauduttu Suomessa ristiriitaisesti, sillä jalkaväkimiinat olivat keskeinen osa itärajan puolustamista. Jalkaväkimiinoista luopumista on harmitellut muiden muassa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).
Puolustusvoimilla oli ennen Ottawan sopimukseen liittymistä yli miljoona kappaletta sopimuksen kieltämiä jalkaväkimiinoja. Jalkaväkimiinojen tuhoaminen aloitettiin välittömästi sopimukseen liittymisen jälkeen kesällä 2012. Viimeiset putkimiinat räjäytettiin Kittilän Hukkakerossa kesällä 2015.
Jalkaväkimiinoilla pyrittiin esimerkiksi estämään vihollisen liike joukkojen sivustoissa ja suluttamaan alueita, joille omia joukkoja ei riitä.
”Nyt tällä minilennokilla pyritään valvomaan vastaavia alueita ja osoittamaan maali esimerkiksi epäsuoralle tulelle sekä vaikuttamaan alueella, jossa aiemmin vaikuttivat passiiviset jalkaväkimiinat”, Hulkko sanoo.
Jalkaväkimiinoja on korvattu vuodesta 2009 asti lennokeilla, viuhkapanoksilla, uudistetuilla panssarimiinoitteilla ja pimeätaistelukykyä tehostavalla välineistöllä. Miinapelotetta uudet keinot eivät korvaa, mutta muuten ne ovat moderni ja välttämätön hankinta, prikaatikenraali Hulkko sanoo.
Miinojen ja niitä korvaavien järjestelmien merkittävimpiä eroja on myös hinta. Miinat olivat verrattain halpoja. Hulkko sanoo, että nykyaikainen puolustusmateriaali maksaa.
PUOLUSTUSVOIMAT arvioi alun perin, että miinojen korvaaminen maksaisi 311 miljoonaa.
Minilennokkijärjestelmän hinnaksi on kerrottu 23,6 miljoonaa euroa. Sitä, kuinka paljon lennokkeja Maavoimilla on tai paljonko niitä hankitaan, ei ole kerrottu eikä kerrottu kysyttäessä myöskään torstaina. Riittävästi niitä kuitenkin on, Hulkko vakuuttaa.
Lennokkikauppa ei ole ollut aivan mutkaton. Israelilaiselta Aeronautics defence systems -yhtiöltä keväällä 2012 tilattujen lennokkien toimittaminen myöhästeli, ja Puolustusvoimatkin närkästyi. Hulkon mukaan tapaukseen on liittynyt myös jonkinlaisia sopimuksenmukaisia korvausmenettelyjä.
Maavoimat esitteli torstaina Santahaminassa myös maalien paikantamiseen, alueiden valvontaan ja tiedusteluun hankitun maalinpaikannuslaitteen (MPL15). Laite on suunniteltu tulenjohto- ja tiedusteluryhmien käyttöön.
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Soomlased käisid aasta alguses vähemalt ühel nädalavahetusel oma kolmikute süsteemi kasutamist linnakeskkonnas meile tutvustamas ja vähemalt selle põgusa kokkupuute põhjal jäi endale väga hea mulje. Liikumised ja drillid olid üsna hästi hoomatavad ja tundusid läbimõeldud. A noh, see on lihtsalt selline subjektiivne hinnang/emotsioon, detailsemalt ei viitsi arvuti taga trükkida.vk1 kirjutas: - kas sellise jaoga on näiteks võimalik edukalt linnalahingut pidada?
-
Kapten Trumm
- Liige
- Postitusi: 40142
- Liitunud: 28 Juul, 2005 15:35
- Kontakt:
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Avastasin sellise huvitava filmikese (meie jaoks väga õpetliku kusjuures) Soome rannakaitse luurekompanii (koos)tegevusest rannakaitseüksuste ja mereväega. Seal on jah palju meile ulmelist ja mereväe tegelastele, kes väidavad, et tankitõrjerakettidega laevale midagi ei tee, on kah üks special koht seal (kus Spike ER lennutatakse hõljuki sillale).
https://www.youtube.com/watch?v=3NpGPtvzrPE
Videos näitatav rannakaitse suurtükipatarei on 130 mm 130 53 TK, soome omatoodang https://en.wikipedia.org/wiki/130_53_TK
Ekraanidel vilksatava info järgi toimub tegevus Helsinki naabruses (seal on ka merekaartidel mõned punased sektori kujulised laevasõidu keelualad - eks siis kahuritest õppelaskmiste tarbeks, sest statisionaarset nn tornpatareid ära viia ei saa. Need peaks tänini kasutusel olema. Niiet Helsinki sõidate, siis teate, mille tulealast läbi.
Analoogse, tornpatarei väiksem variant ehk 100 56TK, mis koosnes tanki T-55 tornist 100 mm pearelvaga, võeti mõned aastad tagasi relvastusest maha.
Maksimaalsed laskekaugused on vastavalt 32 km (130 mm) ja 18 km (100 mm T-55 relv).
https://www.youtube.com/watch?v=3NpGPtvzrPE
Videos näitatav rannakaitse suurtükipatarei on 130 mm 130 53 TK, soome omatoodang https://en.wikipedia.org/wiki/130_53_TK
Ekraanidel vilksatava info järgi toimub tegevus Helsinki naabruses (seal on ka merekaartidel mõned punased sektori kujulised laevasõidu keelualad - eks siis kahuritest õppelaskmiste tarbeks, sest statisionaarset nn tornpatareid ära viia ei saa. Need peaks tänini kasutusel olema. Niiet Helsinki sõidate, siis teate, mille tulealast läbi.
Analoogse, tornpatarei väiksem variant ehk 100 56TK, mis koosnes tanki T-55 tornist 100 mm pearelvaga, võeti mõned aastad tagasi relvastusest maha.
Maksimaalsed laskekaugused on vastavalt 32 km (130 mm) ja 18 km (100 mm T-55 relv).
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
http://www.hs.fi/kotimaa/a1474685550936 Tänane Helsingin Sanomat lk A13
Bemari-rynnäkkövaunun uusi kuosi – Puolustusvoimat modernisoi vanhaa neuvostorautaa
VANHA neuvostoliittolainen rauta saa uutta tekniikkaa sisäänsä ja uuden ulkomuodon päällensä, kun noin sata vanhaa BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua modernisoidaan Puolustusvoimien isossa hankkeessa. Ensimmäiset ovat olleet jo hetken valmiina ja sellaiset saa pian allensa tänä kesänä aloittanut varusmiesten saapumiserä Parolan Panssariprikaatissa.
Vanha bemari näyttää joistakin kulmista niin erilaiselta, ettei sitä ole heti edes tunnistaa vanhaksi neuvostolaitteeksi, joka on tullut tutuksi jo muinaisista Afganistanin sodan televisiopätkistä 80-luvulta. Se on ikään kuin pullistunut takaa ja pehmentynyt kauttaaltaan.
Pullistunut siksi että sen kyljet ja tornin takaosa ovat nyt varustelaatikoita täynnä ja pehmentynyt siksi että sitä ympäröi kauttaaltaan naamioverkko, armeijakielellä liikkuvan kohteen maastouttamisjärjestelmä. Jopa vaunun ylin osa vaijerileikkuri, uusi ominaisuus sekin, on verhoiltu verkolla.
Se on myös saanut isommista vaunuista tutut sahalaitaiset helmat telaketjujen päälle. Uusi Suomi-design tekee laitteesta aivan erilaisen: se melkein saa vaunun näyttämään isoveljeltään, raskaalta taistelupanssarivaunulta.
”Lähtökohta oli se, että alkuperäinen, Neuvostoliitossa valmistettu BMP-2-vaunu oli pimeänäkötoiminnoiltaan tullut tiensä päähän. Pimeä teki sille tepposen ja sitä lähdettiin parantamaan. Siksi siihen tuli lämpökameraperusteinen tähtäin ja uutta valonvahvistintekniikkaa”, sanoo kapteeni Tomi Kalliosaari Panssarikoulusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaunua voi nyt ajaa täysin pimeässä uuden näytön kautta, jossa näkyy ympäristö lämpökameran kuvaamana. Maastonmuodot, ihmiset ja lämpöä tuottavat ajoneuvot erottuvat toisistaan selvästi.
”Ajaja näkee nyt pimeässä ilman valonlähdettä eteen ja taakse. Se helpottaa pimeässä toimintaa merkittävästi”, Kalliosaari sanoo.
Samoin toimii tähtäin. Siinäkin erottuvat selvästi ihmiset ja esimerkiksi toiset vaunut. Vaunu on saanut sisäänsä paljon muutakin uutta elektroniikka ja uuden puhelulaitejärjestelmän.
Ison muutoksen näkee myös, kun vertaa vanhan vaunun ja uudistetun vaunun sisätiloja. Vanhassa varusteet olivat pitkin sisäseiniä ja lattioita, panssarijääkärit kasasivat telamiinat lattialle ja istuivat niiden vieressä. Nyt kaikki varusteet asetetaan ulkolaatikoihin, joilla suuri osa vaunun ulkopinnasta takapuolella on vuorattu. Sisäpuolelle mahtuu nyt paremmin, sillä myös sotilaiden varusteet vievät nykyisin enemmän tilaa. Sisällä voidaan nyt ladata esimerkiksi radioita.
”Ei tämä mitään ruudin keksimistä ole, mutta tällaista BMP-2-vaunua ei tule muualla maailmassa vastaan.”
VAUNU on edelleen vesistökäyttöinen eli uintikykyinen ja tämä ominaisuus haluttiin myös säilyttää. Siksi panssarointia ei voitu lisätä.
”Ulkokuoren naamioverkko ei ole mikä tahansa pressu”, Kalliosaari sanoo. Sen tarkoitus on vähentää vaunun lämpösäteilyä ja tehdä siitä maastossa ja varsinkin ilmasta vaikeammin havaittava.
”Lisäksi tätä voi aina täydentää vanhalla hyvällä havutuksella. Se toimii aina.”
Uudistuksen tarkoitus on pitää vaunut käyttökelpoisina 2030-luvulle. Muutostyöt tehdään puolustusvälineyritys Conlogissa Ylikiimingissä ja tammikuussa 2015 alkanut sopimus on hinnaltaan 35 miljoonaa euroa.
Itärautaa on yhä paljon käytössä
NYT uudistetut BMP-2-rynnäkköpanssarivaunut eivät ole ainoita Neuvostoliitosta aikanaan ostettuja aseita tai muita sotavälineitä, jotka ovat edelleen täydessä käytössä.
Yhä useammin nykyisin taisteluvälineet ovat kotoisin länsimaista tai kotimaasta, mutta oheisessa listauksessa on esillä eräitä yhä käytössä olevia, NL-taustaisia aseita ja ajoneuvoja.
PKM-konekivääri 7,62. Ryhmän tulitukiase, käytössä jalkaväkijoukoilla.
Ilmatorjuntakonekivääri ITKK 12,7. Käytössä joukoilla ja ajoneuvoasenteisena.
Kenttäkanuuna 130 K 54. Hankittu Neuvostoliitosta 60-luvulla ja Saksasta 90-luvulla.
Kenttähaupitsi 122 H 63. Hankittu Neuvostoliitosta 1960-80-luvuilla ja 90-luvulla Saksasta.
Panssarihaupitsi 122 PSH 74. Hankittu Saksasta vuosina 1992 ja 1994.
Kuljetuspanssarivaunu MT-LB. Mekanisoitujen joukkojen työjuhta, ”Ällitälli”, ”Taistelusammakko”, useita versioita, hankittu Neuvostoliitosta 1988-90 ja Ruotsista 2011.
PANSSARIPRIKAATISSA Parolannummella annetaan koulutusta lisäksi muun muassa näihin: Sergei-ilmatorjuntatykki, ZIL-maastokuorma-auto eri versioina, BMP-1-tulenjohtopanssarivaunu, siltapanssarivaunu BLG-60M2, pioneerien raivauspanssarivaunu T-55M.
Tänases lehes tutvustatakse Soome moderniseeritud BMP 2, millele hakatakse varsti meeskondi koolitama. Masin on üleni kaetud soojuskiirgust varjava kattega ning paigutatud uued termokaamerad vaatluseks ja relvade sihtimiseks (ühel pildil on ekraan masina sees ja teisel on näha 30 mm kahuri peal olev termoseade). Lisaks sideseadmeid on uuendatud ja enne meeskonnaruumis ladustatud või lihtsalt jalus vedelev varustus ladustatakse peamiselt masina peale ehitatud kastidesse, mille tõttu BMP 2 on endisest kõrgem. Lisasoomust ei ole paigaldatud, sest sooviti säilitada masina ujuvus ning neid masinaid kavatsetakse kasutada kuni 2030ndateni. Lisaks on nimetatud hulgaliselt teisi idadisainiga relvi ja relvasüsteeme, mis on Soome KJ kasutuses.
Soome KJ prioriteedid selle masina uuendamisel olid siis:
Suudab öösel liikuda, sihtmärke avastada ja tulistada;
Raadioside kaasaegseks;
Paremini varjatud vastase vaatluse eest;
Meeskonnale rohkem ruumi;
Soomuskaitse on piisav, sest masina ujuvuse säilitamine on kriitilisem kui parem soomus= suurem kaal.
Bemari-rynnäkkövaunun uusi kuosi – Puolustusvoimat modernisoi vanhaa neuvostorautaa
VANHA neuvostoliittolainen rauta saa uutta tekniikkaa sisäänsä ja uuden ulkomuodon päällensä, kun noin sata vanhaa BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua modernisoidaan Puolustusvoimien isossa hankkeessa. Ensimmäiset ovat olleet jo hetken valmiina ja sellaiset saa pian allensa tänä kesänä aloittanut varusmiesten saapumiserä Parolan Panssariprikaatissa.
Vanha bemari näyttää joistakin kulmista niin erilaiselta, ettei sitä ole heti edes tunnistaa vanhaksi neuvostolaitteeksi, joka on tullut tutuksi jo muinaisista Afganistanin sodan televisiopätkistä 80-luvulta. Se on ikään kuin pullistunut takaa ja pehmentynyt kauttaaltaan.
Pullistunut siksi että sen kyljet ja tornin takaosa ovat nyt varustelaatikoita täynnä ja pehmentynyt siksi että sitä ympäröi kauttaaltaan naamioverkko, armeijakielellä liikkuvan kohteen maastouttamisjärjestelmä. Jopa vaunun ylin osa vaijerileikkuri, uusi ominaisuus sekin, on verhoiltu verkolla.
Se on myös saanut isommista vaunuista tutut sahalaitaiset helmat telaketjujen päälle. Uusi Suomi-design tekee laitteesta aivan erilaisen: se melkein saa vaunun näyttämään isoveljeltään, raskaalta taistelupanssarivaunulta.
”Lähtökohta oli se, että alkuperäinen, Neuvostoliitossa valmistettu BMP-2-vaunu oli pimeänäkötoiminnoiltaan tullut tiensä päähän. Pimeä teki sille tepposen ja sitä lähdettiin parantamaan. Siksi siihen tuli lämpökameraperusteinen tähtäin ja uutta valonvahvistintekniikkaa”, sanoo kapteeni Tomi Kalliosaari Panssarikoulusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaunua voi nyt ajaa täysin pimeässä uuden näytön kautta, jossa näkyy ympäristö lämpökameran kuvaamana. Maastonmuodot, ihmiset ja lämpöä tuottavat ajoneuvot erottuvat toisistaan selvästi.
”Ajaja näkee nyt pimeässä ilman valonlähdettä eteen ja taakse. Se helpottaa pimeässä toimintaa merkittävästi”, Kalliosaari sanoo.
Samoin toimii tähtäin. Siinäkin erottuvat selvästi ihmiset ja esimerkiksi toiset vaunut. Vaunu on saanut sisäänsä paljon muutakin uutta elektroniikka ja uuden puhelulaitejärjestelmän.
Ison muutoksen näkee myös, kun vertaa vanhan vaunun ja uudistetun vaunun sisätiloja. Vanhassa varusteet olivat pitkin sisäseiniä ja lattioita, panssarijääkärit kasasivat telamiinat lattialle ja istuivat niiden vieressä. Nyt kaikki varusteet asetetaan ulkolaatikoihin, joilla suuri osa vaunun ulkopinnasta takapuolella on vuorattu. Sisäpuolelle mahtuu nyt paremmin, sillä myös sotilaiden varusteet vievät nykyisin enemmän tilaa. Sisällä voidaan nyt ladata esimerkiksi radioita.
”Ei tämä mitään ruudin keksimistä ole, mutta tällaista BMP-2-vaunua ei tule muualla maailmassa vastaan.”
VAUNU on edelleen vesistökäyttöinen eli uintikykyinen ja tämä ominaisuus haluttiin myös säilyttää. Siksi panssarointia ei voitu lisätä.
”Ulkokuoren naamioverkko ei ole mikä tahansa pressu”, Kalliosaari sanoo. Sen tarkoitus on vähentää vaunun lämpösäteilyä ja tehdä siitä maastossa ja varsinkin ilmasta vaikeammin havaittava.
”Lisäksi tätä voi aina täydentää vanhalla hyvällä havutuksella. Se toimii aina.”
Uudistuksen tarkoitus on pitää vaunut käyttökelpoisina 2030-luvulle. Muutostyöt tehdään puolustusvälineyritys Conlogissa Ylikiimingissä ja tammikuussa 2015 alkanut sopimus on hinnaltaan 35 miljoonaa euroa.
Itärautaa on yhä paljon käytössä
NYT uudistetut BMP-2-rynnäkköpanssarivaunut eivät ole ainoita Neuvostoliitosta aikanaan ostettuja aseita tai muita sotavälineitä, jotka ovat edelleen täydessä käytössä.
Yhä useammin nykyisin taisteluvälineet ovat kotoisin länsimaista tai kotimaasta, mutta oheisessa listauksessa on esillä eräitä yhä käytössä olevia, NL-taustaisia aseita ja ajoneuvoja.
PKM-konekivääri 7,62. Ryhmän tulitukiase, käytössä jalkaväkijoukoilla.
Ilmatorjuntakonekivääri ITKK 12,7. Käytössä joukoilla ja ajoneuvoasenteisena.
Kenttäkanuuna 130 K 54. Hankittu Neuvostoliitosta 60-luvulla ja Saksasta 90-luvulla.
Kenttähaupitsi 122 H 63. Hankittu Neuvostoliitosta 1960-80-luvuilla ja 90-luvulla Saksasta.
Panssarihaupitsi 122 PSH 74. Hankittu Saksasta vuosina 1992 ja 1994.
Kuljetuspanssarivaunu MT-LB. Mekanisoitujen joukkojen työjuhta, ”Ällitälli”, ”Taistelusammakko”, useita versioita, hankittu Neuvostoliitosta 1988-90 ja Ruotsista 2011.
PANSSARIPRIKAATISSA Parolannummella annetaan koulutusta lisäksi muun muassa näihin: Sergei-ilmatorjuntatykki, ZIL-maastokuorma-auto eri versioina, BMP-1-tulenjohtopanssarivaunu, siltapanssarivaunu BLG-60M2, pioneerien raivauspanssarivaunu T-55M.
Tänases lehes tutvustatakse Soome moderniseeritud BMP 2, millele hakatakse varsti meeskondi koolitama. Masin on üleni kaetud soojuskiirgust varjava kattega ning paigutatud uued termokaamerad vaatluseks ja relvade sihtimiseks (ühel pildil on ekraan masina sees ja teisel on näha 30 mm kahuri peal olev termoseade). Lisaks sideseadmeid on uuendatud ja enne meeskonnaruumis ladustatud või lihtsalt jalus vedelev varustus ladustatakse peamiselt masina peale ehitatud kastidesse, mille tõttu BMP 2 on endisest kõrgem. Lisasoomust ei ole paigaldatud, sest sooviti säilitada masina ujuvus ning neid masinaid kavatsetakse kasutada kuni 2030ndateni. Lisaks on nimetatud hulgaliselt teisi idadisainiga relvi ja relvasüsteeme, mis on Soome KJ kasutuses.
Soome KJ prioriteedid selle masina uuendamisel olid siis:
Suudab öösel liikuda, sihtmärke avastada ja tulistada;
Raadioside kaasaegseks;
Paremini varjatud vastase vaatluse eest;
Meeskonnale rohkem ruumi;
Soomuskaitse on piisav, sest masina ujuvuse säilitamine on kriitilisem kui parem soomus= suurem kaal.
- Manused
-
-
-
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
http://www.hs.fi/kotimaa/a1474337549740 Mõni päev vana ja täna täiendatud uudis Soome ÕV väliõppusest, mille käigus pannakse nädalaks kinni maantee nr 5. Võimalik, et see ilmus kohalikes maakonnalehtedes, suures lehes ei ole märganud.
Hornetit ja Gripenit katkaisivat valtatie 5:n viikoksi
Suljettava tieosuus on etelässä Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien liittymästä valtatietä 5 Mikkeliin päin ja pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5:n risteykseen saakka. ILMAVOIMIEN harjoitus katkaisi valtatie 5:n liikenteen Lusin kohdalla tänään lauantaina kello 12. Tie avataan liikenteelle uudestaan perjantaina 30. syyskuuta kello 18:aan mennessä.
Suljettava tieosuus on etelässä Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien liittymästä valtatietä 5 Mikkeliin päin ja pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5:n risteykseen saakka.
Paikalle on järjestetty tietä 140 pitkin kiertotie, jolla on alennettu nopeusrajoitus.
ILMAVOIMATtiedottaa, että varsinainen harjoitus- ja lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 26.9. ja päättyy perjantaina 30.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23. Lentotoiminnassa on päivittäin tauko kello 17–18.
Baana 16 -harjoituksen järjestää Karjalan lennosto. Harjoitukseen osallistuu 8–9 Hornet-hävittäjää, Hawk-suihkuharjoituskoneita ja muuta Ilmavoimien kalustoa. Mukana on myös Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjiä, jotka lentävät Lusiin ensi viikon keskiviikkona.
Baanaan osallistuu noin 380 ihmistä, joista puolet toimii Lusin tukikohdasta käsin. Reserviläisiä on mukana noin 80. Tavoitteena on harjoitella tilapäisen sotilaslentopaikan eli maantietukikohdan toimintaa eri olosuhteissa.
Hornetit ja Gripenit katkaisivat valtatie 5:n viikoksi
Suljettava tieosuus on etelässä Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien liittymästä valtatietä 5 Mikkeliin päin ja pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5:n risteykseen saakka. ILMAVOIMIEN harjoitus katkaisi valtatie 5:n liikenteen Lusin kohdalla tänään lauantaina kello 12. Tie avataan liikenteelle uudestaan perjantaina 30. syyskuuta kello 18:aan mennessä.
Suljettava tieosuus on etelässä Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien liittymästä valtatietä 5 Mikkeliin päin ja pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5:n risteykseen saakka.
Paikalle on järjestetty tietä 140 pitkin kiertotie, jolla on alennettu nopeusrajoitus.
ILMAVOIMATtiedottaa, että varsinainen harjoitus- ja lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 26.9. ja päättyy perjantaina 30.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23. Lentotoiminnassa on päivittäin tauko kello 17–18.
Baana 16 -harjoituksen järjestää Karjalan lennosto. Harjoitukseen osallistuu 8–9 Hornet-hävittäjää, Hawk-suihkuharjoituskoneita ja muuta Ilmavoimien kalustoa. Mukana on myös Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjiä, jotka lentävät Lusiin ensi viikon keskiviikkona.
Baanaan osallistuu noin 380 ihmistä, joista puolet toimii Lusin tukikohdasta käsin. Reserviläisiä on mukana noin 80. Tavoitteena on harjoitella tilapäisen sotilaslentopaikan eli maantietukikohdan toimintaa eri olosuhteissa.
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Patria pakub Soome KJ uusi võimalusi..
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Kuigi allikaviidet ei ole, on ikkagi tegemist päris huvitava komplektiga, kus Soomes valmistatavale ja Soome KJ kasutuses olevale kergelt soomustatud maastikuveokile on ehitatud olemasolev 155 mm haubits. Olen aru saanud, et K9 iseliikuvad hangitakse peamiselt olemasolevate iseliikuvate asenduseks, seega need sajad eri kaliibrites järelveetavad, mis hetkel kasutuses, on vaja normaalse hinnaga ja soovitavalt kodumaise parema vastu vahetada. Laskemoona yhtlustamise pärast oleks ka parem, kui koik haubitsad on 155 mm, sest hetkel on kasutusel 122, 130 ja 155 mm, kuid uut ja ägedat laskemoona arendatakse lääneriikides peamiselt 155 mm ja vähemal määral 105 mm tarbeks.
-
Kapten Trumm
- Liige
- Postitusi: 40142
- Liitunud: 28 Juul, 2005 15:35
- Kontakt:
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Imestan, et Soome BMP-2 arenduse kohta pole pea mingit tagasisidet, isegi mitte "mõttetu", "perspektiivitu" jne stiilis. Minuarust hea näide, kuidas ka piiratud eelarvega saab "asja ära teha".
Selle Soome järelveetavate vahetuse kampaania kohta - elame, näeme. Vähemalt seni pole omatoodangu relvad erilist levikut omanud, lihtsalt idanaabri toodang kasutatuna on poolmuidu seni käes olnud. Lisaks oli Soomel selle kodumaise 155 haubitsaga erinevaid probleeme.
Kuidas Soome mõtleb asendada kõik 130 kahurid, on päris huvitav küsimus. Neid pole ju ainult veetavate kujul, vaid ka püsipositsioonidel tornrannapatareides (130 53TK). 53 ei tähenda seal mitte 1953, vaid relvastusse võeti need 1984. Laskekaugus 32 km, seda naljalt TT raketiga ei asenda (nagu tehti vanemate, 100 mm püsipatareidega).
Selle Soome järelveetavate vahetuse kampaania kohta - elame, näeme. Vähemalt seni pole omatoodangu relvad erilist levikut omanud, lihtsalt idanaabri toodang kasutatuna on poolmuidu seni käes olnud. Lisaks oli Soomel selle kodumaise 155 haubitsaga erinevaid probleeme.
Kuidas Soome mõtleb asendada kõik 130 kahurid, on päris huvitav küsimus. Neid pole ju ainult veetavate kujul, vaid ka püsipositsioonidel tornrannapatareides (130 53TK). 53 ei tähenda seal mitte 1953, vaid relvastusse võeti need 1984. Laskekaugus 32 km, seda naljalt TT raketiga ei asenda (nagu tehti vanemate, 100 mm püsipatareidega).
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.
-
Kilo Tango
- Liige
- Postitusi: 9123
- Liitunud: 14 Aug, 2008 15:40
- Kontakt:
Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Püsipatarei on tänapäeval üldse üsna kahtlane mõte. Töötab ainult siis kui on absoluutne üleolek õhuruumis.Kapten Trumm kirjutas:Kuidas Soome mõtleb asendada kõik 130 kahurid, on päris huvitav küsimus. Neid pole ju ainult veetavate kujul, vaid ka püsipositsioonidel tornrannapatareides (130 53TK). 53 ei tähenda seal mitte 1953, vaid relvastusse võeti need 1984. Laskekaugus 32 km, seda naljalt TT raketiga ei asenda (nagu tehti vanemate, 100 mm püsipatareidega).
Kes on foorumil
Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 5 külalist