Soome kaitsevõime

[gorilla]

Suurekaliibrilistel kahuritel ei pruugi kogu törlönt lasu hetkel ära põleda. Sellise tulepilvega töötab suruõhul ejektor.
Raud puhutakse peale lasku läbi eemaldamaks laengukambrist poolpõlenud paiskelaengu osakesi.


Siin tehakse sama asja barbaarselt, niiske nuustikuga.

https://youtu.be/urTUdmYdYTY?t=34

Siin on sama teema, kurb vaadata, relv on üleni titaanist, maksab iseliikuva STV-ga samas hinnaklassis, ning neil on jätkuvalt mingid sitapoti harjaga rutiinid..

https://youtu.be/V1cJghbWKwk?t=121

[Kapten Trumm]

Sellise tulevärgi põhjuseks on ka ebakvaliteetsed/vanunud/läbi vettinud või muudmoodi vettinud viskelaengud, kogu laeng ei plahvata ühtlaselt ja selle põlevad törtsud lendavad peale mürsku rauast välja. Kui vaatate WWII aegseid kaadreid, siis suudmepiduriga vene relvadel näib seda alatasa. Eks seepärast, et sõja ajal kiirkorras toodetud (lapstööjõud) ja tont teab kuidas seisnud moon pole kvaliteedilt võrreldav rahuaegsega.

[Leo]

Akf gorilla, tubli, viis, istu, söögivahetunnil preemiaks banaan Valio jäätisega! Selle tõrviku nimi on soome keeles jälkipalo ehk paiskelaengu viimased tulikuumad gaasid, mis torust väljuvad, süttivad õhuga kokku puutudes. See on normaalne nähtus kui lastakse 130 TKd. Videos lastakse poollaenguga, mille maksimaalne laskekaugus on 16 km ja algkiirus 619 m/s.

[Leo]

https://ruotuvaki.fi/-/uuden-kivaarijar ... styo-alk-1

Soome KJ hakkab koos Sakoga arendama uut täpsusrelva K22 kaliibris 7,62 NATO, millest lihtsama varustusega mudel tuleb jagude tuletoetuseks ning parema varustusega kompanii täpsuslaskuritele. Samaga saadetakse pensionile enamik Tkiv 85 ja kõik Tkiv Dragunovid.

Uuden kiväärijärjestelmän kehitystyö alkaa
LEEVI LARKOVUO 26.5.2020 14.31

Puolustusvoimat ja Sako Oy allekirjoittivat 25. toukokuuta aiesopimuksen, jonka pohjalta aloitetaan kehittää uutta kiväärituoteperhettä Puolustusvoimille.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos solmi yhdessä Sako Oy:n kanssa aiesopimuksen kotimaisten kiväärien tuotekehityksestä. Yhteistyön tavoitteena on kehittää Puolustusvoimille uusi kiväärituoteperhe parantamaan nykyistä suorituskykyä. Aiesopimuksen mukaisesti Puolustusvoimat antoi tarkat suorituskykyvaatimukset siitä, millainen uuden kiväärituoteperheen tulee olla. Hankinnan valmistelun kohteena oleva kiväärijärjestelmä K22 sisältää kaksi asekonfiguraatiota: itselataava tarkkuuskivääri tarkka-ampujien käyttöön sekä tukiampujan kivääri ryhmän tukiampujan käyttöön.

– On hieno mahdollisuus, että koko aseen tuotanto voitaisiin toteuttaa kotimaassa. Positiivisten työllistämisvaikutusten lisäksi toteutuessaan hanke parantaisi kansallista huoltovarmuutta, jolloin kriittisen puolustusmateriaalin osalta osaaminen ja teknologia sekä asejärjestelmän valmistus- ja korjauskyky säilyisivät Suomessa, täsmentää jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi nyt syntyneen aiesopimuksen taustoja. Peltoniemi kertoo, että yhteistyön taustalla on pitkäjänteinen tarkka-ampujien suorituskyvyn kehittäminen. Nyt päämääränä on sekä rakentaa kokonaan uutta suorituskykyä, että korvata vanhaa kalustoa.

– Tavoitteena on luoda uusi kyky, jolla korvataan tällä hetkellä palveluskäytössä olevat vanhat 7.62 tarkkuuskivääri 85 pääosin sekä 7.62 tarkkuuskivääri Dragunov kokonaan, Peltoniemi kertoo. Kehitteillä on kokonaan uusi asekonfiguraatio, joka tulee paremmin varusteltuna tarkka-ampujien käyttöön ja kevyemmin varusteltuna jääkäri- ja jalkaväkiryhmien tukiampujien käyttöön.

– Tarkka-ampujille aseessa tulee olemaan monipuolisempaa varustusta sekä optiikkaa, joka mahdollistaa pidemmät ampumasetäisyydet. Muuten sama ase tulee myös ryhmän tukiampujien käyttöön, Peltoniemi selventää. Uusi ase tulee Peltoniemen mukaan olemaan kehittyneempi erityisesti ergonomian ja käytettävyyden sekä tulinopeuden, lisävarustelun että tähtäinoptiikan suhteen.

– Meidän vaatimus on, että uudella aseella tulee pystyä läpäisemään kevyesti panssaroituja ajoneuvoja sekä nykyaikaisinta suojavarustusta. Aseen kaliiperi on 7.62x51mm NATO, joka mahdollistaa erittäin monipuolisen ampumatarvikevalikoiman sekä tarjoaa edelleen tulevaisuuden kehittämispotentiaalia, Peltoniemi avaa. Myös aseen pimeätoimintakyky on Peltoniemen mukaan tärkeä ominaisuus ja elementti, ja aseeseen tulee pystyä integroimaan tarvittava pimeätaisteluvälineistö. Hanke on Peltoniemen mukaan tarkoitus toteuttaa varsin nopealla aikataululla.

– Selkeä tavoite on, että kiväärituoteperhe olisi toimitusvalmis vuonna 2022. Varsin suoraviivainen ja tehokas aikataulu, joka pitää sisällään tuotekehitystyötä, kenttäkokeet ja testaamisen. Tiivis ja työntäyteinen jakso on siis käynnistymässä, Peltoniemi kiteyttää. Vaikka tällä hetkellä kyse on yksinomaan suomalaisten hankkeesta, on kiväärituoteperheen kehitystyöhön mahdollista liittyä myös muita osallisia.

– Mikäli muilla mailla on saman tyyppisiä suorituskykyvaatimuksia ja samankaltainen kehittämisohjelman mukainen aikataulu kuin meillä, niin myös niiden on mahdollista liittyä mukaan hankkeeseen, Peltoniemi toteaa.

[mb]

Soome BMB uuendustest https://www.youtube.com/watch?v=1flBxJy3Nk4

[Leo]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006527501.html

Salaperäiset Gabrielit muuttavat Merivoimien ohjusten käyttöä
Merivoimat vihjaa, että uusi pintatorjuntaohjus muuttaa sen toimintatapoja ja ohjuskäytön perusteita.

MERIVOIMAT valmistautuu parhaillaan uuden Gabriel 5 -ohjuksen käyttöönottoon. Sen on tarkoitus korvata nykyinen RBS-15-meritorjuntaohjus tällä vuosikymmenellä. ”Meillä on rakentaminen käynnissä. Kyllä meillä on tarkoitus ampua ihan lähitulevaisuudessa. Puhun nyt siitä, että ensimmäiset vastaanottoammunnat ovat muutaman vuoden sisällä”, sanoo kommodori Janne Muurinen Merivoimien esikunnasta. Merivoimat on ollut poikkeuksellisen vaitonainen uudesta israelilaisesta pintatorjuntaohjuksesta. Gabrielista ja sen ominaisuuksista ei löydy juuri tietoa myöskään ulkomaisista julkisista lähteistä. Merivoimat on julkaissut Gabrielista vain yhden kuvan ja sekin on luokiteltavissa lähinnä havainnekuvaksi.

GABRIEL on alle äänennopeudella liikkuva suihkumoottorilla varustettu ohjus. Merivoimat ilmoittaa sen kantamaksi yli 200 kilometriä. Joissain julkisissa lähteissä väitetään kantaman olevan jopa 400 kilometriä. Noin 1 250 kiloa painava ja yli viisimetrinen ohjus navigoi gps- ja inertiaohjauksella. Merivoimien nykyisin käytössä olevan ruotsalaisen meritorjuntaohjuksen kantamaksi on ilmoitettu noin sata kilometriä. ”Kantama on ykkösasia. Se kasvaa huomattavasti. Meidän kykymme ampua kauemmas tai kauempaa kasvaa huomattavasti”, sanoo Muurinen. ”Se on yksi iso muutos nykyjärjestelmään verrattuna.” Merivoimat on vihjannutkin, että Gabrielin myötä sen ohjustulenkäytön perusteisiin tulee muutoksia. Tarkemmin niistä ei ole kerrottu. ”Tapa käyttää muuttuu järjestelmän ominaisuuksien myötä, mutten pysty menemään syvemmälle siihen. Joka tapauksessa tapa käyttää sitä tulee muuttumaan”, kertoo Muurinen.

TOINEN Gabrielin tuoma iso asia on järjestelmän kyky ampua maalla olevaan maaliin, mikä ei nykyisellä meritorjuntaohjuksella onnistu. Merivoimien uusista ohjuksista tulee siten eräällä lailla myös koko Puolustusvoimien yhteisiä aseita, joita voidaan sodan aikana käyttää muidenkin puolustushaarojen, kuten Maavoimien, tarpeisiin. Sotilasslangilla puhutaan ”Puolustusvoimien yhteisestä vaikuttamisesta”. Länsimaissa käytetään tästä englanninkielistä käsitettä ”joint military operations”. Todennäköisesti edellä mainittu puolustushaarojen yhteinen vaikuttaminen on osa ohjusten uutta käyttötapaa, josta ei haluta puhua julkisuuteen. Gabrielissa on ainakin kehittyneitä ominaisuuksia, jotka tekevät monipuolisemman käytön mahdolliseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kehittynyt ohjuksen hakupää ja häirinnänsieto. ”Maalien erottelukyky hakupäällä on toista luokkaa kuin nykyjärjestelmässä. Pystymme tekemään myös useita reittipisteitä lennonajaksi eli sellaista, jota nykyjärjestelmällä ei ole mahdollista tehdä”, sanoo Muurinen. Gabriel-ohjus pystytään siis ohjelmoimaan niin, että se kulkee maaliinsa eri korkeuksissa ja eri reittipisteiden kautta.

GABRIEL asennetaan tuleviin neljään Pohjanmaa-luokan taistelualukseen ja nyt peruskorjauksessa olevaan neljään Hamina-luokan ohjusveneeseen. Tällä hetkellä yksi Hamina-luokan aluksista eli Tornio on jo valmistunut peruskorjauksesta mutta siihen ei vielä ole ehditty aikataulusyistä asentaa Gabriel-järjestelmää. Gabriel vaatii niin ison tilan, että ohjusveneiden asetilan kattorakenteita on pitänyt korottaa ja ohjusluukut rakentaa uudelleen. Lisäksi Gabriel-pattereita asennetaan ajoneuvoalustalle. Tämä hanke on vielä kesken. Muurisen mukaan vielä ei ole päätetty, minkä ajoneuvon päälle patterit asennetaan. Mahdollisuus ampua ohjuksia ajoneuvoalustalta on myös nykyisissä meritorjuntaohjuksissa. Tarkoitus on, että ajoneuvoihin asennettavat Gabriel-ohjukset ovat samanlaisessa laukaisuyksikössä eli käytännössä ”kontissa” kuin taistelualuksissakin, jotta ne olisivat keskenään yhteensopivia.

Lühidalt sisust: Uued raketid jõuavad mõne aasta jooksul 8 Mereväe laevale ja sõidukitele, samas loobutakse vanadest. Suurimad erinevused on laskekauguses, mis praegustel RBS 15 on sadakond km merel, uutel on vähemalt 200, tegelikult ilmselt kuni 400 km ja selles, et uusi rakette saab kasutada nii mere- kui maamärkide pihta. Samuti saab uute rakettide teekonda täpsemalt planeerida ja raketi lendu on keerulisem segada. Kõik see muudab oluliselt kaitsejõudude tulekasutuse põhimõtteid, võimaldades näiteks sama raketiga tõrjuda ka maamärke. Sama laskevalmis raketti sisaldav konteiner sobib nii laeva kui maismaasõiduki peale, nagu ka hetkel kasutusel olevate rakettidega.

[Kapten Trumm]

Lühidalt sisust: Uued raketid jõuavad mõne aasta jooksul 8 Mereväe laevale ja sõidukitele, samas loobutakse vanadest. Suurimad erinevused on laskekauguses, mis praegustel RBS 15 on sadakond km merel, uutel on vähemalt 200, tegelikult ilmselt kuni 400 km ja selles, et uusi rakette saab kasutada nii mere- kui maamärkide pihta. Samuti saab uute rakettide teekonda täpsemalt planeerida ja raketi lendu on keerulisem segada. Kõik see muudab oluliselt kaitsejõudude tulekasutuse põhimõtteid, võimaldades näiteks sama raketiga tõrjuda ka maamärke. Sama laskevalmis raketti sisaldav konteiner sobib nii laeva kui maismaasõiduki peale, nagu ka hetkel kasutusel olevate rakettidega.

Küsimus on, mis imevidinaga Soome MeV näeb, kes seal 200+ km kaugusel on ja kes see täpselt on.
Küll jah tekitab see võimaluse peita laevad nt Botnia lahe sadamatesse ja äsada sealt Soome lahele.
Laevadel ja kaldal torni otsas olevad radarid need olla ei saa, sest nende nägemisulatus ei ulatu Soome lahe keskkohast kaugemale.

[nimetu]

Küsimus on, mis imevidinaga Soome MeV näeb, kes seal 200+ km kaugusel on ja kes see täpselt on.

Ega siis merevägi üksi ei tegutse. Üsna kindlasti teostab seiret ka õhuvägi oma hävitajate ja treeninglennukitega ning maavägi oma kopteritega, radaritega jne.
Soomlastel on vahendeid enam kui küll.

[Gideonic]

Soomlastel valmis just uus ja põhjalik video (või noh lühifilm) ajateeniajtele võmialikust konfliktist vastasega. Näitab päris hästi"suuremat pilti" mis toimuks konflikti ajal, mismoodi asi areneb ja milleks peaks valmis olema. Viimane säärane tehti väidetavalt 1998. a.

https://www.youtube.com/watch?v=bTmWCbcYwb8
(i.k. subtiitrid videol olemas)

Igatahes tundub väga asjalik ja ülevaatlik. Võiks ka meil EKVs ajateenistuse alguses mingi sellise lühifilmi ajateenijatele ette näidatata. Saaksid paremini aru mis on EKV roll ja nende oma selles üldisemalt. Igapäevases väljaõppes on 18-20 a. küll väga raske seda suurt pilti taibata (mina küll ajateenistuse jooksul liiga hästi ei orienteerunud)

[Tundmatu sõdur nr. 4]

Tõesti hea film - head nii idee kui teostus.

Väga väärtuslik ajateenijate väljaõppe täiendavaks mõtestamiseks ja motiveerimiseks - iga okas loeb

[herman30]

Kui tahab võrrelda; siin on eelmine versioon aastalt 1998.

https://www.youtube.com/watch?v=FJvrY04r8io

[Leo]

Suurest pildist arusaamine aitab paremini oma ülesandele keskenduda. Näiteks võib X pataljoni Y kompanii inimesi väliõppusel väga nukraks teha, et nädala kaevavad positsioone ja siis roteeruvad nendes ilma kontaktita kuni õppuse lõpuni. Tegelikult suures pildis on oluline seda positsiooni hoida, et teises kohas manööverdada ja kontakti vältimine tähendab ka seda, et langenuid ja vigastatuid pea-aegu ei olegi.

[metssiga]

Kui tahab võrrelda; siin on eelmine versioon aastalt 1998.

https://www.youtube.com/watch?v=FJvrY04r8io

Ja lisaks veel Taistelutapa 2015:
https://youtu.be/foipv7iVP-c

[Leo]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/f ... Uutiskirje

Enamik artiklist on Sisu Auto reklaam ja ei vääri tõlkimist, kuid oluline on teada, et SKJ saab tuleva aasta jooksul 6 Sisu GTP 4x4 soomustatud maasturit testimiseks 3,8 milj € eest. Osa autodest on inimeste transpordiks ja teised luureks, võttes peale vastavalt 2+8 ja 2+3 reisijat. Koos selle tellimusega algab ka nende autode seeriatoodang.

Pärjää puskissa ja partiossa – Maavoimat tilasi testierän rouheita Sisu-panssarimaastureita

Sisu Auto toimittaa maavoimille kuusi panssaroitua Sisu GTP 4x4-ajoneuvoa ensi vuoden kuluessa.

Maavoimien tekemän kalustotilauksen arvo on 3,8 miljoonaa euroa. Maastokäyttöiset, muunneltavat Sisu-ajoneuvot varustellaan miehistönkuljetus- ja tiedustelutehtäviin soveltuvilla koreilla. Nelivetoisiin ajoneuvoihin mahtuu yhdellä kertaa 2+8 henkeä. Partiotehtäviin käytettävien mallien miehistömäärä on 2+3. Sisun mukaan Sisu GTP soveltuu miehistönkuljetus-, partio- ja järjestelmäajoneuvoksi. Ajoneuvojen tekniikka perustuu kuorma-autoissa käytettyihin massatuotettuihin komponentteihin. Sisun varatoimitusjohtajan Jyri Ahosen mukaan tällä on pyritty mahdollisimman hyvin varmistamaan ajoneuvon huoltovarmuus. ”Ajoneuvon käytettävyys ja huollettavuus on tarkoin huomioitu. Daimlerin voimalinjaa myöten lähes kaikki komponentit ovat massatuotteisia”, Ahonen toteaa. Nelivetoinen ajoneuvo kyydittää ketterästi miehistöään hyvin vaihtelevissa maastotyypeissä. ”Se on suorituskykyinen laite. Vanhaan Pasiin verrattuna kapeammalla GTP:llä pystyy vaivatta pujottelemaan esimerkiksi metsässä puiden lomassa”, Ahonen sanoo. Uusi Sisu GTP eroaa edeltäjästään Pasi-panssariautosta monin tavoin. Erityisesti Ahonen painottaa uuden ajoneuvon muunneltavuutta. ”Samalle alustalle kyetään rakentamaan useita erilaisia variaatioita, tätä mahdollisuutta ei Pasin kohdalla ollut”, hän tiivistää. Maavoimien hankinta mahdollistaa Sisun mukaan GTP 4x4-ajoneuvon sarjatuotannon käynnistämisen. Hankinnalla on Sisua koskevien työllistävien vaikutusten ohella myös alihankintaketjuihin kohdistuvia merkittäviä työllistäviä vaikutuksia.

[Leo]

https://www.reservilainen.fi/uutiset/mp ... on_kesalla

MPK-kivääriksi valikoitu eteläkorealaisen Dasan Machineriesin valmistama kivääri, joka muistuttaa hyvin paljon Puolustusvoimien käytössä olevia rynnäkkökivääreitä.

4. juunil tuli uudis, et reservistide koolitamiseks on MPKle ostetud Lõuna-Koreas valmistatud poolautomaatseid püsse, mis meenutavad väga palju SKJ kasutuses olevaid lahingrelvi ja need peaksid kasutusele tulema veel selle suve jooksul.