Neljapäevane Hs.fi ja reedene HeSari lk A12 valgustasid valitsuse plaane riigikaitse tõhustamiseks
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005367986.html
Puolustusministeriö pohtii kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen – vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia halutaan kasvattaa
Nopealla aikataululla toimiva ministeriön työryhmä käsittelee MPK:n kehittämistä viranomaiseksi tai liittämistä Puolustusvoimiin.
PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistön (sin) asettama työryhmä ryhtyy selvittämään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnan kehittämistä. Eräs selvittämisen kohde on MPK:n liittäminen osaksi Puolustusvoimia. Se tarkoittaisi käytännössä kodinturvajoukkojen luomista Suomeen. MPK on julkisoikeudellinen yhdistys eli sen toimintaa säätelee oma laki. Yhdistyksen tehtävänä on toimia valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. MPK pyrkii edistämään maanpuolustusta kouluttamalla ja tiedottamalla. Myös Puolustusvoimat ostaa yhdistykseltä koulutusta. Puolustusvoimissa on suhtauduttu kodinturvajoukkoihin nihkeästi, koska sotilaallisen maanpuolustuksen on katsottu kuuluvan nimenomaan Puolustusvoimille. Kodinturvajoukot luovat myös helposti mielikuvia Suomen sisällissodan aikaisista suojeluskunnista.
UUSI työryhmä ryhtyy toimeen kiireisellä aikataululla. Ensimmäisen vaiheen selvityksen on määrä valmistua jo tämän kuun loppuun mennessä. Työryhmän jäsenet ovat Puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä. Ryhmän tavoitteena on selvittää kolmea kehittämisvaihtoehtoa.
Ensimmäisen mukaan MPK:n toiminta jatkuisi suurin piirtein kuten nykyäänkin. Toisessa vaihtoehdossa MPK:sta tehtäisiin viranomainen ja kolmannen mukaan yhdistys liitettäisiin Puolustusvoimiin. ”Viranomaisrooli sekä osin tai kokonaan liittäminen Puolustusvoimiin vaatii laajan jatkoselvitystyön. Mitään tuloksia siitä ei tule tietenkään tämän kuun loppuun mennessä”, sanoo selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Lehtisalo puolustusministeriöstä.
LEHTISALO ei halua lähteä tässä vaiheessa tarkemmin perkaamaan, mitä eri vaihtoehdot pitävät sisällään. Hänen mukaansa viranomaisroolista on käytetty työnimeä ”strateginen kumppani” ja eräänlaisena esimerkkinä Puolustushallinnon rakennuslaitosta. Se vastaa puolustuskiinteistöjen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. ”MPK:lla olisi viranomaisasema. Sillä olisi viranomaisten oikeudet ja vastuut. Sitä en pysty enempää avaamaan, koska jatkotyössä on pakko määritellä hyvin tarkkaan, mikä asema sillä olisi viranomaisena.” Kolmas tutkittava vaihtoehto on kaikkein radikaalein. Siinä MPK olisi kokonaan tai osittain osa Puolustusvoimia. Se olisi Puolustusvoimien yksikkö. MPK:n työntekijät olisivat Puolustusvoimien palveluksessa. ”MPK:lla olisi Puolustusvoimien resurssit takanaan, mutta vaatiiko se lisäresursseja, niin se on selvitystyön alla. MPK olisi osa Puolustusvoimien toimintaa ja nivelletty tietysti tiukemmin Puolustusvoimien koulutukseen. Esimerkkeinä paikallisjoukkojen koulutus ja virka-apu”, Lehtisalo kertoo.
VALTIONEUVOSTON viime helmikuussa hyväksymässä puolustusselonteossa sanotaan, että tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Puolustusministeriö perusteleekin hankettaan sillä, että puolustusselonteossa on määritetty, että MPK:ta kehitetään ”Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti”. Pohjoismainen malli perustuu kodinturvajoukkoihin. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kodinturvajoukot, joilla on tärkeä rooli muun muassa paikallispuolustuksessa. Puolustusministeriön suunnitteluyksikön johtaja Antti Lehtisalo, mihin puolustusministeriö viittaa mainitessaan pohjoismaiset toimintaperiaatteet? ”Meillä on erilaisia vaihtoehtoja, kuten Ruotsissa Hemvärnet (Ruotsin kodinturvajoukot) ja niin edelleen. Mutta emme ota mallia mistään tietystä maasta.”
Perustettaisiinko Suomeen kodinturvajoukot? ”Nimellä en lähde spekuloimaan, mutta niitä periaatteita kyllä.” Lehtisalon mukaan puolustusministeri Niinistö päättää selvityksen valmistumisen jälkeen syksyllä, mihin suuntaan MPK:n kehittämistä lähdetään viemään. MPK:N toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen ei halua ottaa kantaa selvityksen tässä vaiheessa työryhmän eri vaihtoehtoihin. ”Maailmalla on paljon erilaisia malleja, miten asioita ratkaistaan”, Laatikainen sanoo. ”Yhdistyksemme hallitus päättää kannanottomme, jos meiltä pyydetään lausunto.”
LAKI vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sanoo, että MPK:n tehtävänä on järjestää sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Lain mukaan sotilaallinen koulutus tarkoittaa Puolustusvoimien aseilla tapahtuvaa koulutusta. Viime kesänä nousi pienimuotoinen kohu siitä, kun Puolustusvoimat lahjoitti MKP:lle 400 rynnäkkökivääriä, jotka muutetaan puoliautomaattisiksi eli itselataaviksi kertatuliaseiksi. Puolustushallinto näyttää tulkitsevan lakia niin, ettei ampuminen ole lain mainitsemaa sotilaallista koulutusta vaan sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Laki myös sanoo, että joukkojen operaatioihin valmentaminen ja taisteluammuntojen järjestäminen kuuluvat yksinomaan Puolustusvoimille.
See eraldi väljatoodud lause ütleb ära kõige olulisema. Kaitseminister on loonud töörühma, kus arutatakse, kas ja kuidas saaks suurendada MPK Ry ehk Riigikaitsekoolitus AS rolli Soome kaitsevõimes. Esimese versiooni kohaselt midagi sisulist ei muutu ja MPK keskendub nagu tänagi riigikaitselise koolituse ja teavituse korraldamisele. Teise versiooni kohaselt tehakse MPKst ametivõimu esindaja, mida iganes see peaks tähendama ja kolmanda versiooni kohaselt saaks MPKst SKJ osa või strateegiline koostööpartner, võrreldav näiteks SKJ kinnisvaraametiga, mis ehitab ja hooldab SKJ garnisone. Riigi huvi on luua suhteliselt kiiresti mobiliseeritavad reservüksused ja hoida nende oskuseid võimalikult kõrgel tasemel võimalikult odavalt, ja rahvuskaart on üks kõige efektiivsemaid meetodeid. Taustadest niipalju, et MPK roll Soome riigikaitses on aasta-aastalt suurenenud, näiteks MPK kaudu tehakse kordusõppustele eelnevaid erialakoolitusi, näiteks X pataljoni reservistid käivad enne pikka pataljoni kordusõppust 1-2 nädalavahetust erialarühmade kaupa erialasel täiendkoolitusel, kus tuletatakse tehnilised oskused meelde, et siis suurel kordusõppusel alustada kohe üksuse formeerimisega ja tegevusega maastikul. Väldib KVMi ehk kaitseväelist mölutamist kordusõppusel. Teiseks, vasakpoolsed hakkavad kindlasti vigisema ja maalima hirmsaid pilte, kuidas parempoolsed löögirühmad rahvuskaardi sildi all kohe korraldavad vasakpoolsete massimõrva või vähemalt tagakiusamise, mis on muidugi suhteliselt loll jutt, kuid ajaloolises perspektiivis ei ole täiesti väljamõeldis. 1920ndatel ja 30ndate alguses oli Soomes juhtumeid, kui Soome KLi ümber koondunud inimesed vasakpoolseid sõna otseses mõttes peksid ja Venemaale küüditasid, ehk inimene viidi riigipiirile ja aeti üle piiri Venemaale. Politsei ja prokuratuur reeglina ei viitsinud neid juhtumeid uurida. Kolmandaks Soome KJ kaader on rahvuskaardile vastu, kuid seda peamiselt sellepärast, et kriisiaastatel miinimumini koondatud kaader on tänaste ülesannetega maksimaalselt koormatud ja ei soovi uusi asju ette võtta. Loogiline, et kohustuste lisamine eeldab ka kaadri juurdepalkamist. Neljandaks, on olemas maakonnakompaniid, suurusjärgus 5000-6000 inimest, mis minu arvates ei ole kunagi päris korralikult tööle läinud, vaid on pidevalt mingi närutamine. Need tuleb ka korralikult käima tõmmata. Lühidalt, see plaan on ilmselt seotud 25000 reservistist koosneva kiirreageeriva struktuuri loomisega, mis vanamoodsa päevade ja nädalate valmisoleku asemel oleks suuteline asuma tegutsema tundidega. Varem on juttu olnud, et osa ajateenijatest oleks osa teenistusest kiirreageerivad ja samuti osa reservistidest sõlmiks mõneks aastaks peale ajateenistus kiirreageerimislepingu, mis on siiani olnud kasutuses peamiselt eriüksustes ja igasugu rahvusvaheliste kohustuste täitsmiseks, a la Nordic Battle Group.