Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
Postitatud: 28 Apr, 2020 8:05
Kui nad kahtlevad USA süsteemides siis on ju alati võimalus ka S-400 osta 
Soomlased on "kaevu ja hajuta"-taktikat kasutanud aastakümneid, ilmselt sellepärast, et see on siinkandis kõige mõistlikum. Kuigi aegajalt tuleb välja mõni spetsialist või "spetsialist" väidete ja argumentidega, et lennukid on jama, sest rakettidega saab kõik alla lasta, ei toeta reaalse maailma sündmused neid nägemusi. Kaitse on ikkagi mitmekihiline, algab hävitajatest ja NASAMSi patareidest ning lõppeb õlaltlastavate Stingerite, pooletolliste KPde ja isiklike relvadega, kuid sellest kõigest hoolimata ei ole keegi soome keeles väitnud, et oleks SA tingimustes mingi piirkond, kuhu kindlasti ükski vastase rakett ei lenda või pomm ei kuku.
Eile kirjutati Helsingin Sanomates, et uute hävitajate hanget saaks rahapuudusel vajadusel mõned aastad edasi lükata olemasolevate lennutunde vähendades ja remonte tõhustades, kuid selle idee hinnaks oleks suurusjärk 1 miljard € aastas. Halva eeskujuna on Kanada, mille hävitajate hange kestab u 20 aastat ja tulemuseks on miljardilised kulud ning viimase hankega osteti Austraaliast 25 soome hävitajatest vanemat Hornetit, millest 7 läks kohe varuosadeks. Väga pikk ja põhjalik artikkel järeldab, et uute hävitajate hange tuleb läbi viia, kuid otsus võib viibida mõned kuud, sest algselt oli eesmärk pidada läbirääkimiste viimane voor kevadel ja see on lükatud edasi sügisele sest tehaste esindajatega on vaja kohtuda pealtkuulamiskindlas turvaruumis.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006486795.html
Suomi valmistelee historiansa suurinta asekauppaa talousturbulenssin keskellä – HS:n tietojen mukaan hävittäjähankintaa olisi mahdollista siirtää 2–5 vuotta. Hallituksen ei tarvitsisi päättää Hornetien seuraajasta vielä ensi vuonna. Ostopäätöstä voitaisiin siirtää 2–5 vuotta puolustuskyvyn notkahtamatta.
KORONAEPIDEMIAN vaikutus Suomen talouteen on arvoitus. Kukaan ei pysty ennustamaan kunnolla, mitä on vielä edessä. Moni onkin jo ehtinyt kysyä, kannattaako Suomen valtion sitoutua tällaisessa tilanteessa historiansa suurimpaan asekauppaan eli kymmenen miljardin euron hävittäjien ostoon. Olisiko viisaampaa odottaa siihen asti kunnes talouden näkymät olisivat paremmin ennustettavissa? Jos Suomen talous joutuisi jyrkkään alamäkeen, niin silloin voisi olla viisaampaa ostaa esimerkiksi suunniteltua vähemmän hävittäjiä, rytmittää ostoja pidemmälle ajanjaksolle tai peräti jatkaa nykyisten Hornetien elinikää.
TILANNE muistuttaakin tietyllä tavalla vuotta 1992, jolloin Suomi päätti ostaa Hornet-hävittäjät. Tuolloin Suomi oli syöksymässä ennätyksellisen syvään lamaan: maata ravisutti konkurssiaalto, työttömyys nousi ennätystasolle ja valtiontalous oli kuralla. Päätöksen Horneteista teki hallituksen pieni ydinryhmä, johon kuuluivat pääministeri Esko Aho (kesk), valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) ja puolustusministeri Elisabeth Rehn (r). Muu hallitus pantiin tapahtuneen tosiasian eteen. Tuolloin kuitenkin elettiin poliittisesti poikkeuksellista aikaa, koska Neuvostoliitto oli juuri hajonnut. Suomen päättäjät tarttuivat innolla tilaisuuteen ostaa amerikkalaista sotatekniikkaa. Tänä päivänä ei vastaava pienen piirin suhmurointi olisi enää mahdollista.
KORONAEPIDEMIA on jo vaikuttanut HX-hankkeeseen eli Hornetin seuraajan valintaan. Puolustushallinnon tarkoituksena oli järjestää keväällä viimeinen neuvottelukierros hävittäjämyyjien kanssa ennen kuin ne jättäisivät lopulliset tarjouksensa. Siinä yhteydessä piti antaa vielä viimeiset ohjeet tarjokkaille. Nämä neuvottelut on nyt jouduttu siirtämään ensi syksyyn koronaepidemian takia. Neuvotteluja ei voida pitää etäyhteyden kautta, koska niissä on esillä asioita, joiden käsittelyyn vaaditaan turvaluokiteltu tila, jota ei voida salakuunnella.
Tavoitteena on, että lopulliset tarjouspyynnöt jätettäisiin vuoden lopussa ja hallitus tekisi päätöksen koneiden ostosta vuonna 2021. Jos siis korona suo: matkustusrajoituksien jatkuminen syksyyn myöhentäisi väistämättä aikataulua.
ILMAVOIMIEN Hornetien elinkaareksi on suunniteltu 30 vuotta eli ne poistuvat käytöstä vuosina 2025–2030. Tämän aikataulun mukaiseksi on suunniteltu myös niiden huolto, korjaukset ja varustelu. Hornet-kaluston elinkaaren pituus on laskettu tarkkaan, koska sen ylläpitoon ei ole haluttu yli-investoida. Julkisuuteen onkin annettu ymmärtää, että 30 vuoden jälkeen Hornetit ovat ”loppuun ajettuja”. Ihmetystä on herättänyt, miten Suomen Hornetit voivat olla silloin elinkaarensa päässä, kun samaan aikaan Australia on myynyt suomalaiskoneitakin vanhemmat Hornetinsa uusiokäyttöön.
VANHOJA australialaiskoneita ovat ostaneet Kanadan kuninkaalliset ilmavoimat ja yksityinen Air America -niminen yritys, joka tarjoaa niin sanottua aggressor-palvelua eli harjoitusvastustajia Yhdysvaltojen ilmavoimien ilmataisteluharjoituksiin. Kanadan ilmavoimilla on tällä hetkellä käytössään 76 Hornet-hävittäjää. Suomen puolustushallinnossa on seurattu hiukset pystyssä Kanadan hanketta korvata ne uusilla koneilla. Operaatio on ollut käynnissä laskutavasta riippuen jo pari vuosikymmentä. Kanadalaisten hanketta ovat viivästyttäneet milloin sisäpoliittiset, milloin ulkopoliittiset syyt. Sekava tilanne on johtanut siihen, että maassa on pakon edessä jouduttu perustamaan kaksi hanketta: toisessa ollaan järjestämässä kilpailutusta uusista hävittäjistä ja toisessa täydentämässä ja kunnostamassa vanhaa Hornet-kalustoa, jotta maalla säilyisi uskottava ilmapuolustus siirtymäkauden ajan. Kanada onkin ostanut Australiasta 25 käytettyä Hornetia, joista seitsemän kannibalisoidaan muiden koneiden varaosiksi, koska Horneteille ei ole enää aikoihin ollut olemassa tuotantolinjoja. Vanhojen koneiden käyttöiän lisääminen maksaa kanadalaisille miljardeja.
SUOMEN puolustushallinnossa on ennakoitu, että uusien hävittäjien hankinnassa voi meilläkin tulla ongelmia ja viivästyksiä eri syistä. HS:n tiedon mukaan suomalais-Hornetien käyttöiässä on sitä silmällä pitäen eräänlainen 2–5 vuoden reservi. Puolustusvoimissa ei ole haluttu, että missään nimessä kävisi niin, että maan ilmapuolustus notkahtaa jonkin uusien hävittäjien valintaan liittyvän viivästyksen takia. Kanadan jälkiä ei haluta seurata. Suomalaisten Hornetien elinkaarta voidaan siis jatkaa rakennekorjauksilla ja lentotunteja säästämällä vuosiakin – mutta ei loputtomasti. Viittä vuotta pidetään takarajana, jonka jälkeen tehtävät pakolliset korjaukset alkavat muodostua erittäin kalliiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pitäisi investoida jopa miljardeja euroja yli 30 vuotta vanhoihin koneisiin.Syinä ovat rakenteiden väsyminen sekä varaosien ja vaihtolaitteiden puute. Uutta teknologiaakin pitäisi ostaa vanhoihin koneisiin, ettei niiden suhteellinen suorituskyky alene uhkaan nähden liikaa. Vanhentunut hävittäjä on sodassa surmanloukku.
PUOLUSTUSVOIMAT teki viime vuosikymmenen alussa selvityksen siitä, mitä Horneteille pitäisi tehdä, jos niiden elinikää jatkettaisiin. Vuonna 2014 valmistuneessa salaisessa raportissa todettiin, että koneisiin pitäisi muun muassa vaihtaa tutka, ostaa uusi ilmataisteluohjus, päivittää omasuojajärjestelmä ja uusia koneiden moottoreiden niin sanotut kuumapään komponentit. Suomen Hornetien rakenteita väsyttävät suuret g- eli kiihtyvyysvoimat ja se kun lennetään suurilla kohtauskulmilla. Molemmat tilanteet syntyvät ilmataisteluharjoituksissa. Kun Hornet lentää suurella kohtauskulmalla, aiheuttaa koneen etureunassa oleva levennys pyörteen kummallekin puolelle konetta. Pyörre panee siivet ja takarungon sivuvakaimet värähtelemään kymmenien hertsien taajuudella, mikä aiheuttaa väsymisilmiön.
ILMAVOIMAT on ylpeä siitä, miten hyvin se seuraa koneyksilöiden rakenteiden rasituksia ja väsymistä. Suomalaiset ovat rakentaneet itse jopa kahteen Hornetiin mittalaitteet venymäliuskoineen ja kiihtyvyysantureineen. Horneteilla on käynnissä parhaillaankin rakennekorjausohjelma, jossa koneita puretaan ja tutkitaan sekä korjataan niissä olevia metallin väsymisen aiheuttamia murtumia ja säröjä. Jos Horneteja käytetään viisi vuotta yli suunnitellun käyttöiän, niin eteen tulee koneiden keskirungon vaihto. Se tarkoittaa sitä, että koneet pannaan poikki siipien edestä ja takaa ja vaihdetaan rungossa olevat koneistetut kaaret, joihin siivet on kiinnitetty. Tällaisia keskirunkojen vaihtoja ovat tehneet amerikkalaiset, kanadalaiset ja australialaiset. Ongelmana on vain nyt se, että keskirunkoja ei valmisteta enää. Ilmavoimilla on varastossa pari ja muutamia voi saada maailmalta. Loput pitäisi ottaa esimerkiksi käytetyistä Horneteista, jos riittävän vähän lennettyjä löytyy jostain. Korjattavaa löytyy myös esimerkiksi sivuvakaimista, ohjainpinnoista, laskusiivekkeistä ja korkeusperäsimistä. Kaiken lisäksi tarkastaminen vie aikaa, se on kallista ja tutkittavia kohteita on satoja.
SUOMEN Hornet-hävittäjillä on ollut rasitetumpi historia kuin eräiden muiden maiden koneilla, koska Suomessa Horneteja käytettiin alun perin puhtaasti ilmataistelukoneina. Vähemmän koneita rasittava ilmasta maahan -pommittaminen on tullut mukaan vasta myöhemmin. Suomalaiskoneiden rasitusta on kuitenkin onnistuttu pudottamaan kymmeniä prosentteja viime vuosikymmenen aikana muun muassa niiden käyttöä keventämällä. Ilmavoimat otti opiksi aikoinaan Vinka- ja Hawk-koneissa havaituista väsymisvaurioista. Eräs HS:n haastattelema henkilö tiivistikin asian niin, että suomalaiset Hornetit ”menevät rikki sillä tavalla kuin on suunniteltu”.
Nii vähemalt linnalegendid räägivad. Muidu juhtub, et raketid hakkavad iselikivideeruma, kui neid kasutada jne. 