Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Postitatud: 16 Mär, 2014 16:44
28.2. Helsingin Sanomate online ja järgmise päeva paberleht kirjutasid, et Soome ostis Prantsusmaalt Nexter Munitionsilt oma maaväele 16 miljoni € eest kuni 300 tk uusi Bonus MK II isesihituvaid soomustläbistavaid 155 mm haubitsa mürske. Mürsud tuuakse Soome järgeva 3 aasta jooksul ja lisaks lahingmürskudele ostetakse veel 60 tk harjutusmürske ja väljaõpet. Mürskude laskekaugus on kuni 35 km ja kaal 47 kg ning iga mürsk sisaldab 2 tk 6 kg kaaluga kumulatiivset laengut, mis 200 m kõrgusel eralduvad ja hakkavad sihtmärki otsides maha langema. Mürsk suudab eristada näiteks põlevad tankid töökorras masinatest. Laskemoona ostmine oli osa Soome armee tulejõu parandamise projektist, mille teised 2 tähtsamat osa olid Hornetidele õhk-maa pommide hange ja raskete raketiheitjate ost Hollandist.
http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+osti+% ... 3562170376
Uudis originaalis soome keeles:
Maavoimat on ostanut Suomessa täysin uudenlaisia tykistön ammuksia. 155 millimetrin kenttätykeissä käytettävä ampumatarvike osaa täysin itsenäisesti hakeutua panssaroituihin ajoneuvoihin.
Älyammuskaupan veroton hinta on lähes 16 miljoonaa euroa. Älykkyys maksaa, mikä näkyy poikkeuksellisen kovana yksikköhintana. Suomi saa miljoonillaan alle 300 kovaa ammusta, 60 harjoitusammusta ja koulutustarvikkeita. Älykkäiden ammusten maaleja ovat erityisesti komento-, esikunta-, taistelu-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunut sekä panssarihaupitsit.
Ammus toimii siten, että siihen syötetään ennen laukaisua lentoaika. Kun ammus on lentänyt etukäteen annetun ajan maalin yläpuolelle, se jakautuu kahdeksi itsenäisesti toimivaksi taistelulataukseksi, joissa on onteloammus. Tämä tapahtuu noin 200 metrin korkeudessa.Molemmissa taistelulatauksissa on pienet ohjaussiivet, joiden ansiosta ne alkavat kiertää kohteen yläpuolella halkaisijaltaan parinsadan metrin kokoista suppenevaa kehää. Ammus tunnistaa kohteen laseretäisyysmittarin ja lämpökameran avulla. Sen muistiin on ohjelmoitu tiedot mahdollisista kohteista, kuten niiden koosta ja lämpötilasta. Ammus tunnistaa esimerkiksi palavat panssariajoneuvot eikä hakeudu niihin. Kun älyammus on tunnistanut panssaroidun ajoneuvon, se tunkeutuu siihen läpi katon, joka on heikoimmin panssaroitu kohta. Ammuksessa on myös itsetuhomekanismi siltä varalta, ettei se löydä kohdetta. Ammuksen kokonaispaino on 47 kiloa. Taistelulataukset painavat 6 kiloa kumpikin. Ampumaetäisyys on jopa 35 kilometriä. Bonus MK II -nimiset ammukset valmistaa ranskalainen Nexter Munitions. Suomeen ne tulevat vuosina 2014–2016.
Puolustusvoimat teki viime vuosikymmenellä laajan tutkimuksen siitä, mikä on tehokkain ja halvin tapa parantaa iskukykyä. Tykistön erikoisammusten hankinta on osa tätä hanketta. Kaksi muuta iskukykytutkimuksesta poikinutta hankintaa ovat Hornet-hävittäjien päivittäminen ilmasta maahan -kyvyllä ja raskaiden raketinheitinten osto Hollannista.
Lisaks siia oma kommentaari. Ma ei ole suurtükiväelane. Soome maaväel ei ole hetkel 155 mm iseliikuvaid haubitsaid ja selliste ostmistest ei ole ka avalikult juttu olnud, ideaalis peaksid sellised uued udupeened mürsud olema iseliikuvatel, sest nende liikuvus ja laskekiirus ja kaitse vastutule eest on parem kui järelveetavatel. Ega ka nende mürskude ostmisest enne ei räägitud, kui esimesed mürsud olid soomlaste relvalaos olemas. Siis tehti nupuke, sest Soomes on kombeks maksumaksjale teatada olulistest investeeringutest kaitsevõimesse ja et vastane oskaks karta, kui pole muidu veel teadlik.
Soome soomusbrigaadide iseliikuvad on 122 mm. Lahingkomplektis tavaliselt 35 tk kildmiine ja 5 tk kumulatiive soomusmärkide laskmiseks otsesihtimisega. Järelveetavaid 155 mm haubitsaid on Soomes 164 tk, 2 erinevat mudelit, 155 K 83 ja 155 K 98. 9 pataljoni, a 18 toru. Sellisele torude massile on kuni 300 mürsku nagu tilk meres. 155 mm haubitsa lahingkomplekt relva juures on 40 mürsku, lisaks peaks 1-2 lahingkomplekti kogu aeg läheduses olema. Et siis igale haubitsale 2 lasku isesihitavat moona? Või anda lõviosa uusi mürske 1-2 järelveetava pataljoni kätte 8-16 mürsku relva kohta? Ebareaalne, sest milline juhtimiskeskus suudab ennetada, kuhu on just seda 300 tk isesihituvat kumulatiivi vaja ja mida peavad need 2 Bonus II pataljoni tegema, kui kästakse jalastunud vastast kildudega üle külvata? Lasevad 53000 € pauk kumulatiivset erimoona, ilmselt mitte. Ilmselt ei jää see ost viimaseks. 60 õppemürsuga lastakse ja proovitakse ja tõdetakse, et kõikidele selle kaliibriga relvadele on vaja Bonust oosta ja ideaalis osta 155 mm iseliikuvad soomusbrigaadidele või vähemalt osta Bonust 122 mm kaliibriga, kui selline kunagi peaks tekkima. Ehk siis sõjaaja varudesse tekitatakse minimaalselt 5+5+5 lasku Bonust iga toru kohta, kusagil 2500-3000 lasku 155 mm. 300 tk on juba ostetud ja siis ostetaksegi järgmised 10 aastat 300 lasku juurde, hind ka langeb, sest masstoodang on ikka odavam kui väikesed partiid ja koolitusmaterjale pole ka vaja kogu aeg uusi osta. Nii saab iga toru juurde panna 5 lasku ja laskemoonatäienduseks veel 2x sama palju järele loksuma. Aastane Bonuse kulu on 1 lask õppemoona ja 1 lask teravat igast kasutatavast torust, et ajateenijad ja reservväelased saaksid oma silmaga näha ja veenduda, et toimib. See on siis 100 lasku testimiseks ja väljaõppeks aastas. Iga vene tankist peab meeles, et igast Soome kahurist võib Bonust saada ja Soome juhtimiskeskus võib igalt pataljonilt Bonust tellida. Äkki ostavad 155 mm iseliikuvaid ka paar pataljoni?
http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+osti+% ... 3562170376
Uudis originaalis soome keeles:
Maavoimat on ostanut Suomessa täysin uudenlaisia tykistön ammuksia. 155 millimetrin kenttätykeissä käytettävä ampumatarvike osaa täysin itsenäisesti hakeutua panssaroituihin ajoneuvoihin.
Älyammuskaupan veroton hinta on lähes 16 miljoonaa euroa. Älykkyys maksaa, mikä näkyy poikkeuksellisen kovana yksikköhintana. Suomi saa miljoonillaan alle 300 kovaa ammusta, 60 harjoitusammusta ja koulutustarvikkeita. Älykkäiden ammusten maaleja ovat erityisesti komento-, esikunta-, taistelu-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunut sekä panssarihaupitsit.
Ammus toimii siten, että siihen syötetään ennen laukaisua lentoaika. Kun ammus on lentänyt etukäteen annetun ajan maalin yläpuolelle, se jakautuu kahdeksi itsenäisesti toimivaksi taistelulataukseksi, joissa on onteloammus. Tämä tapahtuu noin 200 metrin korkeudessa.Molemmissa taistelulatauksissa on pienet ohjaussiivet, joiden ansiosta ne alkavat kiertää kohteen yläpuolella halkaisijaltaan parinsadan metrin kokoista suppenevaa kehää. Ammus tunnistaa kohteen laseretäisyysmittarin ja lämpökameran avulla. Sen muistiin on ohjelmoitu tiedot mahdollisista kohteista, kuten niiden koosta ja lämpötilasta. Ammus tunnistaa esimerkiksi palavat panssariajoneuvot eikä hakeudu niihin. Kun älyammus on tunnistanut panssaroidun ajoneuvon, se tunkeutuu siihen läpi katon, joka on heikoimmin panssaroitu kohta. Ammuksessa on myös itsetuhomekanismi siltä varalta, ettei se löydä kohdetta. Ammuksen kokonaispaino on 47 kiloa. Taistelulataukset painavat 6 kiloa kumpikin. Ampumaetäisyys on jopa 35 kilometriä. Bonus MK II -nimiset ammukset valmistaa ranskalainen Nexter Munitions. Suomeen ne tulevat vuosina 2014–2016.
Puolustusvoimat teki viime vuosikymmenellä laajan tutkimuksen siitä, mikä on tehokkain ja halvin tapa parantaa iskukykyä. Tykistön erikoisammusten hankinta on osa tätä hanketta. Kaksi muuta iskukykytutkimuksesta poikinutta hankintaa ovat Hornet-hävittäjien päivittäminen ilmasta maahan -kyvyllä ja raskaiden raketinheitinten osto Hollannista.
Lisaks siia oma kommentaari. Ma ei ole suurtükiväelane. Soome maaväel ei ole hetkel 155 mm iseliikuvaid haubitsaid ja selliste ostmistest ei ole ka avalikult juttu olnud, ideaalis peaksid sellised uued udupeened mürsud olema iseliikuvatel, sest nende liikuvus ja laskekiirus ja kaitse vastutule eest on parem kui järelveetavatel. Ega ka nende mürskude ostmisest enne ei räägitud, kui esimesed mürsud olid soomlaste relvalaos olemas. Siis tehti nupuke, sest Soomes on kombeks maksumaksjale teatada olulistest investeeringutest kaitsevõimesse ja et vastane oskaks karta, kui pole muidu veel teadlik.
Soome soomusbrigaadide iseliikuvad on 122 mm. Lahingkomplektis tavaliselt 35 tk kildmiine ja 5 tk kumulatiive soomusmärkide laskmiseks otsesihtimisega. Järelveetavaid 155 mm haubitsaid on Soomes 164 tk, 2 erinevat mudelit, 155 K 83 ja 155 K 98. 9 pataljoni, a 18 toru. Sellisele torude massile on kuni 300 mürsku nagu tilk meres. 155 mm haubitsa lahingkomplekt relva juures on 40 mürsku, lisaks peaks 1-2 lahingkomplekti kogu aeg läheduses olema. Et siis igale haubitsale 2 lasku isesihitavat moona? Või anda lõviosa uusi mürske 1-2 järelveetava pataljoni kätte 8-16 mürsku relva kohta? Ebareaalne, sest milline juhtimiskeskus suudab ennetada, kuhu on just seda 300 tk isesihituvat kumulatiivi vaja ja mida peavad need 2 Bonus II pataljoni tegema, kui kästakse jalastunud vastast kildudega üle külvata? Lasevad 53000 € pauk kumulatiivset erimoona, ilmselt mitte. Ilmselt ei jää see ost viimaseks. 60 õppemürsuga lastakse ja proovitakse ja tõdetakse, et kõikidele selle kaliibriga relvadele on vaja Bonust oosta ja ideaalis osta 155 mm iseliikuvad soomusbrigaadidele või vähemalt osta Bonust 122 mm kaliibriga, kui selline kunagi peaks tekkima. Ehk siis sõjaaja varudesse tekitatakse minimaalselt 5+5+5 lasku Bonust iga toru kohta, kusagil 2500-3000 lasku 155 mm. 300 tk on juba ostetud ja siis ostetaksegi järgmised 10 aastat 300 lasku juurde, hind ka langeb, sest masstoodang on ikka odavam kui väikesed partiid ja koolitusmaterjale pole ka vaja kogu aeg uusi osta. Nii saab iga toru juurde panna 5 lasku ja laskemoonatäienduseks veel 2x sama palju järele loksuma. Aastane Bonuse kulu on 1 lask õppemoona ja 1 lask teravat igast kasutatavast torust, et ajateenijad ja reservväelased saaksid oma silmaga näha ja veenduda, et toimib. See on siis 100 lasku testimiseks ja väljaõppeks aastas. Iga vene tankist peab meeles, et igast Soome kahurist võib Bonust saada ja Soome juhtimiskeskus võib igalt pataljonilt Bonust tellida. Äkki ostavad 155 mm iseliikuvaid ka paar pataljoni?
