www.militaar.net

Tänane Helsingin Sanomat lk A10 http://www.hs.fi/kotimaa/Maavoimat+alka ... 0151683269

Maavoimat alkaa modernisoida rynnäkkö­panssarivaunuja

Maavoimat parantaa Neuvostoliitosta hankittujen BMP-2-rynnäkköpanssareiden tulivoimaa ja häiveominaisuuksia. Puolustusministeriö on päättämässä runsaat 20 vuotta sitten hankittujen BMP-2-rynnäkköpanssarivaunujen modernisoinnista. Rynnäkköpanssarivaunut ovat panssarijalkaväen taisteluajoneuvoja. BMP-vaunun eri versiot ovat yleinen näky esimerkiksi Ukrainan sodassa. Vaunujen modernisoinnin veroton hinta on 25–30 miljoonaa euroa eli yli 200 000 euroa vaunua kohti. Urakasta ovat kilpailleet kotimaiset Conlog- ja Oricopa-yhtiöt. Molemmat ovat rakentaneet testattavaksi oman versionsa uusitusta vaunusta.

Fakta
Panssarijalkaväen taisteluajoneuvo
BMP-vaunujen eri versioita on valmistettu vuosikymmenten mittaan tuhansia kappaleita.
BMP-2-versio ollut tuotannossa 1980-luvulta alkaen.
Vaunu on aseistettu 30 millimetrin tykillä ja konekiväärillä.
Miehistöön kuluu johtaja, ampuja ja lataaja. Kyytiin mahtuu seitsemän sotilasta.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi vahvistaa HS:lle, että Maavoimat on tehnyt oman valintansa modernisoinnin tekijäksi. "Kenttäkokeet päättyivät toukokuussa, ja ne on käsitelty Maavoimissa. Asia esiteltiin puolustusministeriön kaupallisessa johtoryhmässä viime viikolla." Puolustusministeriöstä ei haluttu vielä kertoa, kumman yrityksen kannalle johtoryhmä asettuu. Asia on tarkoitus julkistaa myöhemmin syksyllä. Valkeajärvi arvelee, että hankintapäätös voidaan tehdä marraskuussa ja sopimus solmia ensi keväänä. Runsaan sadan vaunun modernisointi tehtäisiin 2015–2019.

"Isoin muutos tulee tulivoimaan, jossa vaatimuksena oli parantaa pimeätoimintaominaisuuksia. Lähdimme hakemaan merkittävästi parempaa pimeätoimintakykyä, eli lämpökameraa sekä ajajalle että nimenomaan ampujalle." "BMP-2:ssa on ollut aktiiviset lämpötähtäimet, muttei lämpökameroita. Pimeätoiminta on venäläisissä vaunuissa ollut aina selkeästi heikompi kuin länsimaisissa."Toinen merkittävä muutos tulee vaunujen häiveominaisuuksiin. Vaunun metallipintoihin ja rakenteisiin ei silti puututa. Käytännössä vaunua pyritään piilottamaan vihollisen tähystykseltä erilaisilla kiinteillä ja irrotettavilla naamiointivälineillä kuten naamioverkoilla. Ne häivyttävät vaunun muotoa ja lämpösäteilyä. "Jos lämpökameraa ja häiveominaisuutta ei ole, niin taistelutilanteessa on heti altavastaaja", Valkeajärvi sanoo. "Suorituskyvyn näkökulmasta nämä ovat aika isoja muutoksia. Uskomme vahvasti, että näillä päivityksillä vaunuilla mennään pitkälti 2030-luvulle." BMP-2-vaunut ovat koulutuskäytössä Panssariprikaatissa. Sodassa ne olisivat kahden mekanisoidun taisteluosaston kalustoa. Puolustusvoimien käytössä on myös uudempia ruotsalaisvalmisteisia CV9030-rynnäkköpanssareita. Ne on sijoitettu Vekaranjärven varuskuntaan. Sodassa niitä käyttäisi Karjalan jääkäriprikaati.


Lühendatud sisukirjeldus. Soomlased on otsustanud moderniseerida aastatel 1988-1992 Venemaalt ostetud sadakond BMP 2 jalaväe lahingumasinat. 2 Soome firmat on ehitanud katsemudelid, kus põhitähelepanu on soojuskaamera sisseehitamisel nii juhile kui laskurile. Lisaks kaetakse masinad materjaliga, mis vähendab nende nähtavust vastase soojuskaamerates. Kogu projekti hind on 25-30 milj € ilma käibemaksuta ehk üle 200 tuhande € masina kohta. Moderniseerimisega tahetakse BMP 2 pidada kasutuses kuni 2030ndateni. Moderniseerimine toimub 2015-2019 aastatel.

Kapten Trumm kirjutas:Minu kokkuvõte eespool oleva jutu kohta oleks, et Soome on selliste "roheliste meeste" piiriteemade vastu planeerinud vastumeetmeid juba ammu-ammu.
Meil näiteks on selle asemel ehitati midagi Euroopa piiripolitsei taolist, eriti mõtlemata, mis juhtuda veel võiks.
Tüüpilise Soome läbimõeldusega on selline reageerimine lahutatud ka armeest, sest viimase liigutamine või mobiliseerimine võib lükata konflikti järgmisse faasi.

Kui me ise ei suuda taolistele loogilistele järeldustele tulla, siis võibolla tasuks kutsuda mõned soomlased siia, kes teeks vajalikud planeerimistoimingud meie eest?
Raske on uskuda, et Soome variant on halb ja paha, arvan, et see on Ukraina kontekstis lausa ettenägelikkuse näide.

Siseminnil tundub et on suht kama, peaasi et riik "õhuke" oleks ja saaks kuskilt kokku hoitud. PV'sse eestlaste jäämist ka väga kuidagi ei soodustata (ametikorterite süsteemi tühistamine, bussisõidu soodustuste nullimine mitu aastat tagasi, sõidukompi nullimine alates jaanuarist 2015. Ühesõnaga, kui käid kuskilt mujalt Eesti otsast tööl, siis on rahaline kaotus päris valus. Õnneks on teatud rv. bussidega tasuta sõidu võimalus aga ainult neile kes jäävad trassidele, peamiselt siis Tartus või Tallinnas elajatel, kes käivad Narva. Luhamaa piiripunktis on elutingimused nagu on, midagi sinna väga ei sõida ja töötajad vaadaku ise, kes ja kuidas. Sama seal ööbimisega, kui ise ligidal ei ela.

Senine tasuta ühiselamu Narvas, 5min jalutuse kaugusel maanteepunktist, tahetakse asendada ühiselamuga kuskil Kreenholmi kandis, kupatada sinna sisse ka Politsei ja Päästeameti töötajad, muuta see tasuliseks jne jne.

(Kui pealinnahärradelt päriti kuidas piirikad kuskilt linnasisese asukoha mõttes pärapõrgust peaks hakkama piiripunkti tööle saama (mitu korda ööpäevas) siis olevat õlgu kehitatud a la "kas ühistransporti või oma autosid ei ole"? Võibolla Tallinnas tõesti sõidab ühistransport öösel kell 3. Neljatunnisest uneajast, kulutada tund tööle ja tagasi tallamisele ka eriti ei eruta. Auto, palk on NIIGI väike. Samas, hetke kasarmukrunt on linna keskel magusas kohas, RKAS äriks selle rõõmuga maha.)

Tulemus: KOHALIKE venelaste osakaalu suurenemine (sageli on juba piirikate omavaheline suhtlus kabiinides eranditult vene keeles, eriti ühel vahetusel) ja eestlaste vähenemine. Kes ja kaua ikka viitsib kannatada järjest halvenevaid tingimusi.

Hästi-hästi julge tunne on ka fb's vaadata kuidas mõned kallid kohalikest venelastest kolleegid jagavad usinalt mardikapropagandat.. Mõningate suhtes avanesid peale Krimmi sündmusi lausa silmad, ei oleks muidu arvanudki.. Siseministeerium keerab IMHO oma praeguse poliitikaga sõna otseses mõttes riigi turvalisusele usinalt ja süstemaatiliselt käru. Eestlased lahkuvad mujale, kas kodule lähemale leitakse uus töö või minnakse välismaale. Kuskil Ida-Virus, kohaliku venelase jaoks on piirika palk kõva küll ja nägu nii vingu ei tõmba.

PV Kaitsejõudude alt esialgselt iseseisvaks tsiviilorganisatsiooniks äraliigutamisest ja lõpuks Politseiga liitmisest ei viitsi isegi rääkida.

Tänases Hesaris kirjutab suurte firmade nõukogus istuv ja 2010. a Soome kaitsevõime arenduskomisjoni juhtinud Risto Siilasmaa arvamusartikli: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Uskott ... 1099830038

Uskottava puolustuskyky edellyttää uusia ratkaisuja

Euroopassa maanpuolustukseen liittyvä ajattelu on muuttunut viime vuosikymmeninä monin tavoin.

Naton turvatakuut ovat vähentäneet eurooppalaisten jäsenmaiden halua panostaa omaan puolustuskykyynsä. Kylmän sodan päättyminen poisti välittömän uhan tunteen. EU:n laajentuminen itään vähensi uhan tunnetta entisestään taloudellisten sidosten syvetessä. Globalisaatio loi maailmanlaajuisen taloudellisten ristikkäissidosten verkoston, joka sai perinteisten sivistysvaltioiden väliset sodat näyttämään epätodennäköisiltä. Monet maat keskittyvätkin kriisinhallintaan ja nojaavat kollektiiviseen puolustukseen. Valtaosa Euroopan valtioista on luopunut asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijan hyväksi.

Muutos on tapahtunut pienin askelin. Yleinen asevelvollisuus on ensin vaihtunut valinnaiseksi. Se on vähentänyt varusmiespalveluksen suorittaneiden osuutta ja lisännyt epätasa-arvon tunnetta varusmiespalvelukseen määrättyjen ja siitä vapautettujen välillä. Valinnaisuudesta on siirrytty vapaaehtoisuuteen, mutta se on johtanut reservin suorituskyvyn romahtamiseen. Vapaaehtoisuuden varaan heittäytyneet maat ovat joutuneet siirtymään ammattiarmeijaan, mutta sopimussotilaita on vaikea löytää. Tehtävä on huonosti palkattu, ja sotilaat saavat potkut yleensä viimeistään 35-vuotiaana. Suomessa vain 16 prosenttia ikäluokasta olisi vuoden 2010 kyselyn mukaan varmasti halukas palvelemaan maataan vapaaehtoisesti.

Lievennykset yleiseen asevelvollisuuteen vievät kohti ammattiarmeijaa. Ammattiarmeija on kallis ylläpitää, osaamiseltaan kapea-alainen ja vahvuudeltaan riittämätön oman maan puolustamiseen. Mikäli loisimme Suomessa 60 000 hengen ammattiarmeijan, maanpuolustuksen kokonaiskustannukset kasvaisivat vuosittaisesta 4,8 miljardista eurosta 8,6 miljardiin. Tähän meillä ei olisi varaa. Jos 60 000 hengen sotajoukko jaettaisiin kuuteen prikaatiin, joista jokainen operoisi pääkaupunkiseudun kokoisella alueella, jokaiselle Korkeasaaren kokoiselle alalle olisi osoitettu yksi sotilas. Kaikkiaan nuo puolustusalueet kattaisivat vain 2,7 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Kriisinhallinta ja aseellinen maanpuolustus ovat luonteeltaan kovin erilaisia tehtäviä. Sen kokoinen ammattiarmeija, johon taloudelliset voimavaramme riittäisivät, ei olisi sovelias maamme alueen koskemattomuuden suojaamiseen. Asevelvollisuusarmeija on siis vastedeskin tehokkain tapa täyttää Puolustusvoimien keskeinen tehtävä, Suomen puolustaminen aseelliselta hyökkäykseltä. Mutta riittääkö nykyinen järjestelmä luomaan uskottavan puolustuksen?

Puolustusjärjestelmän kustannukset kasvavat jatkuvasti. Puolustusbudjettia on tässä taloustilanteessa vaikea kasvattaa. Terveen puolustusjärjestelmän kustannukset ovat perinteisesti jakaantuneet kolmeen yhtä suureen osaan: henkilöstökuluihin, operatiivisiin kuluihin ja hankintoihin. Teknologian kehittyessä asejärjestelmien hinnat ovat nousseet vuosittain 6–8 prosenttia. Henkilöstön palkkojen ja tilavuokrien kasvuvauhti on 2–4 prosenttia vuodessa. Jotta Puolustusvoimien toimintakyky pysyisi nykyisellä tasolla, puolustusbudjetin pitäisi kasvaa 4–5 prosenttia vuodessa. Käytännössä budjettia on viime vuosina leikattu. Olemme pudonneet jo kauas 2000-luvun alun puolustuskyvystä, ja tilanne huononee joka vuosi.

Esimerkiksi Belgiassa puolustusbudjetista 70 prosenttia menee henkilöstökuluihin, eikä rahaa jää juuri muuhun. Jos kärjistetään, Belgiassa asejärjestelmiä ei ole varaa uusia, aseilla ei ole varaa ampua, laivoilla ei ole varaa ajaa eikä lentokoneilla lentää. Suomessa Puolustusvoimien ei pitäisi ajautua teatterikulissiksi. Nyt tarvitaan keskustelua siitä, onko Suomella tahtoa ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä. Jos isänmaata halutaan kyetä puolustamaan, edessä on nopea ja merkittävä puolustusbudjetin kasvattaminen, läheisempi yhteistyö Naton kanssa tai molemmat.

Onko meillä varaa olla panostamatta puolustuskykyymme?


Natuke tõlget ja tausta nendele, kes keelt ei oska ja Soome kaitsejõudude taustu ei tea. Soome kaitsevõime arenguvariante uurinud inimene on seda meelt, et Soome peab oluliselt tõstma kaitsekulutusi või hakkama NATOga rohkem koostööd tegema või mõlemad korraga.

Ajateenistus peab jääma kogu aastakäigule, praegu koolitatakse 80% aastakäigust ehk u 25000 inimest. Vabatahtlikult on nõus ajateenistusse minema 16% küsitletud noortest ehk 4800 inimest. Valikulise ajateenistus on eri riikides osutunut lihtsalt üleminekuperiood kaadriarmeele, kuid see ei suudaks Soomet reaalse sõjalise ohu eest kaitsta. Minimaalne mõeldav kaadriarmee suurus Soomes oleks 60000 inimest, mille kuludeks on arvestatud 8,6 miljardit € tänase 4,8 miljardi € asemel. Sellist summat ei kannataks eelarve välja. Soome kaitsevõime on võrreldes aastatuhande vahetusega täna halvem. Tänase eelarvega oleks võimalik arvestuslikult moodustada kuni 35000 armee, mis oleks liiga väike ja sel puuduksid reservid. Kõikides kaadriarmeedes on probleeme reakoosseisu värbamisega, sest palgatase on madal ja kaadrireamees suudab lahingüksuse teenida maksimaalselt 35-aastaseni. Normaalses olukorras peaks võrdselt kolmandik minema personalikuludeks, tegevuseks ja uue tehnika ostmiseks. Kaadriarmeel on need kulud paigast ära, näiteks Belgia eelarvest 70% makstakse palkadeks. Soome kaitse-eelarvet on viimased 10 a kärbitud. Kaitsevõime hoidmiseks peab eelarve igal aastal tõusma 4-5%.

Ma ütleks selle peale, et mehe sõna, ja saab näha, kas otsustajad ka seda kuulavad? Ukraina sündmused on muidugi nii Soome kaitseväelased kui poliitikud muretsema pannud. Eks näis, kas kehva eelarve tingimustes suudetakse ka midagi reaalselt parandada. Positiivne on see, et ostetakse uusi tanke ja moderniseeritakse jalaväe lahingumasinaid, nii et püssi põõsasse visata ilmselt veel ei kavatseta. Kordusõppuste laiendamine oleks ka hädavajalik. Soome KJ täiskoosseis oleks 230 000 võitlejat ja sellest üle 95% reserv, sest armees on Soomes kokku 12-13000 inimest, enne oli rohkem, kuid osa väiksema tähtsusega garnisone suleti ja logistikat on kanditud riigi omanduses ettevõtetesse koos personaliga. Õhuväes ja mereväes on kaadri osakaal suurem, seega ka nende reageerimisvõime on kiirem. Kehvadel aastatel on kordusõppusel käinud ainult mõni tuhat inimest, mis on liiga vähe, normaalne oleks vähemalt sama palju kui on ajateenistuses.

Soomlasi paneb eriti muretsema, kuidas tõsta äkkrünnaku tõrjumise võimekust olukorras, kus enamik maaväest on ajateenijad ja nende koolitajad? Kaitsevägi on suur, kuid selle käimatõmbamiseks läheb paar nädalat ja seda paari nädalat ei pruugi olla. Selleks on mitmeid võimalusi, kuid ei ole ühtegi kalkulatsiooni näinud, palju need maksaksid.

Esiteks muidugi see kordusõppuse normaliseerimise teema, samuti korraldada kordusõppusi aastaringselt, see annab parema väljaõppe ja kui näiteks 30000 reservisti jagada 12 kuule, oleks see kogu aeg 2500 reservisti teenistuseks. Saaks ka vaikselt valmisolekud suurendada, kutsudes olukorra halvenedes natuke rohkem inimesi kokku.

Teiseks maakaitsekompaniidesse suurem investeerimine, nendes peaks olema kuni 6000 inimest. Reakoosseisu värbamisega on probleeme, seersante ja ohvitsere on tavaliselt ülekattega. Rahvuskaardi eeskujul korralik värbamine ja soodustused ning karjääri planeerimine.

Kolmandaks. Soomes on noortel põhiharidusega meestel suur probleem mingigi töö leidmisega peale ajateenistust. Samas on puudu just reakoosseisust, kes ei pea olema keskharidusega, skaut värbab aastaid põhiharidesega mehi reameeste ja kapralite kohtadele. Värvata ajateenijate aastakäigust 15% ehk 4500 inimest 2-3 a üleajateenijaks. Nendest moodustada 1 brigaad, kus on esindatud kõik maavägede relvaliigid. Praktiliselt siis 9-12000 inimest. Kaadrisõdurid teenivad 2-3 a ja saavad kapraliks ning moositakse aktiivselt maakaitsekompaniidesse peale üleajateenistust. Taibukamad saavad kolmandal aastal AUKi ehk eesti keeles NAKi ja jätkavad 2-3 a seerudena, siis edasi VAKi või erialaohvitseriks, mõned eriti asjalikud ohvitseriks õppima, kui on 5-6 a teenitud. Soomlased on rakendanud süsteemi, et sõjaväes saadud koolitust arvestatakse ka tsiviilis, näiteks AUKi eest saab ametikoolis ainepunkte jne. Miks ei võiks tehniliste üksuste reakoosseisu koolitust korraldada ametikoolides KJ lähetusega? Üleajateenija saab peale teenistust ka ametikooli paberid, mis aitavad tööd leida.

Palju selliste variantide rakendamine maksab, ei oska öelda, võrdluseks Soome KV eriüksuse kandidaadi põhipalk on 2000 € bruto (Soome keskmine 3000 €), ülalpidamine ja kasarmukoht tuleb lisaks. Juurde makstakse teenistusaastate ja auastmetasu, metsaõppuste tasu ja komandeeringutasu välislähetuste eest. Ei ole praegu palgatabeleid käepärast, kuid meenutan, et tavalise maaväe reamehe bruto algab 1600 € juurest.

Siiani pole välismissioonidele tahtjatest puudust olnud, samuti on eriüksustesse suur tung, mitu kandidaati koha peale. Kui neid plaane rakendada, siis oleks vajaduse kahjuritõrjeks võimalik rakendada lisaks kuni 20000 inimest ehk 2 brigaadi.

et Soome peab oluliselt tõstma kaitsekulutusi või hakkama NATOga rohkem koostööd tegema või mõlemad korraga. 

Seda sai juba asja pärast muret tundnud inimeste sulest kirjapanduna Soome meediast lugeda 90-ndate keskel. Kusjuures enam-vähem samas sõnastuses...

Soome töi paar nädalat tagasi Hornetid Vantaa lennuväljale (meedia), et oleks käe-jala juurest vötta.
Nägin lennuväljal Flybe baasi körvalt mööda ruleerimas väikest söjaväe reisilennukit, mis parkis ennast cargo-osakonna taha otsa.
Horneteid ennast ei näinud, töenäoliselt on kusagil varju all.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/09aba ... OD=AJPERES

ivanorav kirjutas:Soome töi paar nädalat tagasi Hornetid Vantaa lennuväljale (meedia), et oleks käe-jala juurest vötta.
Nägin lennuväljal Flybe baasi körvalt mööda ruleerimas väikest söjaväe reisilennukit, mis parkis ennast cargo-osakonna taha otsa.
Horneteid ennast ei näinud, töenäoliselt on kusagil varju all.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/09aba ... OD=AJPERES

Hornetid viidi mõned nädalad tagasi ära jälle

http://www.hs.fi/kotimaa/Puolustusvoima ... 1744030833

27.9. Helsingin Sanomates on intervjuu Soome KJ uue ülemaga.

Puolustusvoimat suunnittelee uusia erikoisjoukkoja "teräväksi torjuntakärjeksi"

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kertoo, miten Eurooppa näyttää nyt sotilaan silmin muuttuneen.

Puolustusvoimat suunnittelee "teräväksi torjuntakärjeksi" kutsutun joukon perustamista. Kyseessä olisi muutaman tuhannen hengen joukko eri aselajien ammattilaisia ja reserviläisiä. Se olisi määrä saada tarvittaessa kokoon "osalta päivissä, osalta viikoissa", kertoo Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Yhtenä syynä tarpeeseen nostaa puolustusvalmiutta on se, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tänä vuonna olennaisesti Ukrainan kriisin myötä. Merkkejä muutoksesta on Lindbergin mukaan useita.

Selvimpiä ovat Venäjän sotaharjoitukset lähialueilla ja sen toimet Ukrainassa. Venäjä on myös ryhmittänyt joukkojaan uusiksi, tehnyt joukkojen siirtoja ja järjestänyt aiemmasta poikkeavia sotaharjoituksia. Läntinen puolustusliitto Nato on vastannut toimiin perustamalla laskuvarjo- ja lentoyksiköitä Baltian maihin ja kehittänyt joukon uusia sotaharjoituksia. Lindberg korostaa, että Naton purkaessa ISAF-operaation joukot pois Afganistanista, nämä ammattilaisjoukot siirtyvät suuressa määrin Eurooppaan. "Kun Afganistanissa on saavutettu hyvä yhteistoiminnan taso, Natolle sopii hyvin, että nämä joukot saavat harjoitusta."

Lisämausteen antaa se, että Yhdysvallat on luvannut antaa miljardi dollaria vuodessa lisää Euroopan harjoituksiin. Kolmas muutos toimintaympäristössä on Lindbergin mukaan se, että Naton itäisten jäsenmaiden ja Baltian maiden sotaharjoituksissa ei enää harjoitella kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista ja joukkojen lähettämistä kaukaisiin maihin.

Nyt esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa pidetyissä sotaharjoituksissa harjoitellaan Nato-sopimuksen viidenteen artiklaan liittyviä skenaarioita. Kyseinen artikla velvoittaa Nato-maita puolustamaan muita jäsenmaita, jos vihollinen uhkaa niitä tai hyökkää niihin.

Neljäs toimintaympäristön muutos syntyi Naton huippukokouksessa Walesin Cardiffissa. "Siellä sovittiin kahdessa vuorokaudessa liikkeelle saatavien, noin 3 000–5 000 miehen vahvuisten erittäin nopean toiminnan joukkojen perustamisesta. "Kun nämä niputetaan yhteen, niin kyllähän toimintaympäristö muuttuu", Lindberg summaa. Hänen mukaansa on turha väittää, ettei vastakkainasettelu Venäjän ja Naton välillä olisi kärjistynyt. Nato on sanonut irti kaiken yhteistyön Venäjän kanssa, ja Naton ja Venäjän välisen yhteisen neuvosto toiminta on jäädytetty, Lindberg muistuttaa.

Hänen arvionsa mukaan kyse ei ole missään tapauksessa kuukausia kestävästä välivaiheesta, vaan vuosia kestävästä toimintaympäristön muutoksesta. Puolustusvoimien kannalta kiristynyt tilanne on haastava, mutta toisaalta rahaa voi nyt herua armeijalle helpommin. Eduskunnassa maanpuolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelee parhaillaan Ilkka Kanervan (kok) työryhmä. Sen on määrä antaa selvityksensä julki lähipäivinä. Ennakkokäsitys on, että parlamentaarista tukea on ainakin budjetoitua suuremmille Puolustusvoimien materiaalihankinnoille.

Onko Puolustusvoimilla nyt piikki auki? "En sanoisi niin. Se on väärä ilmaus", Lindberg vastaa. Hänen mukaansa lisärahan pyytäminen ilman syvempää analyysiä johtaisi syytöksiin opportunismista. Siksi Puolustusvoimat on pyytänyt lähinnä, että sille palautettaisiin puolet niistä materiaalinhankintamäärärahoista, jotka siltä on viime vuosina leikattu. "Ne ovat ylläpitorahoja, eivät kehitysrahoja", Lindberg perustelee.

Kenraali Jarno Lindberg aloitti työnsä Puolustusvoimain komentajana elokuussa.
Vuonna 1959 syntynyt Lindberg valmistui lentokadettikurssilta 1982. Takana on noin 3 000 lentotuntia.
Vuosina 2008–2012 hän oli Ilmavoimien komentaja. Edellisessä tehtävässään Lindberg toimi sotatalouspäällikkönä.

Valikuline tõlge. Soome KJ ülem ütleb otsesõnu välja, et sõjaline olukord Soome naabruses ja üldisemalt Euroopas on muutunud. Soomlastel on plaanis kaadrikaitseväelastest ja reservistidest koostada mõne tuhande võitleja = 1 brigaadi suurune eri väeliikide üksuseid sisaldav kiirreageerimisüksus, mida suudetakse vajadusel mõne päeva jooksul mobiliseerida. Lisaks soovitakse, et KJ saaks tagasi vahepealssetel aastatel kärbitud rahad uue tehnika ostmiseks.

Raport Soome KV-kasutuses olevast tehnikast ja selle jaotusest erinevate üksuste vahel..
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/cbcf4 ... 5abebcd61d

Kui see Jarmo liiga palju raha nöuab, vöib karjäär lühikeseks jääda!

ivanorav kirjutas:Kui see Jarmo liiga palju raha nöuab, vöib karjäär lühikeseks jääda!

Kahtlen selles sügavalt, et see tema karjäärile saatuslikuks saab. Seda, et riigikaitsesse on ruttu rohkem raha vaja (või siis jätkuvalt kärpida nii RA- kui SA-koosseise) on täiesti vabalt ja probleemitult rääkinud mitte ainult Lindberg, vaid minu mälu järgi ka vähemalt 2 või 3 eelmist Soome KVJ-i. Kes kõik istusid oma ametiaja sellest hoolimata rahulikult lõpuni.

Pori brigaadi 3. jäägrikompaniist kadus oktoobris "Matis" öövaatlusseade ja VV3X valgusvõimendi, nüüd kadus lisaks veel ka RK-62 automaat väliõppuste käigus. Paaril viimasel päeval on ala kammitud, relva leitud pole. Juurdlust juhtiv ohvitser pelgab, et kui need on tellimustööna organiseeritud kuritegevuse kätte sattunud, on asi suht hapu...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... =frontpage

Vaadake parem tänaõhtust Iseseisvuspäeva paraadiülekannet - YLE1 kell 17:10

Borja kirjutas:Vaadake parem tänaõhtust Iseseisvuspäeva paraadiülekannet - YLE1 kell 17:10

Ja kell 14.00 Hakkab Soome igaaastane traditsiooniline film "Inimesed södurisinelis" ehk Tuntematon sotilas!

Paraadi efektseim element oli kahtlemata NASAMS-õhutõrjesüsteem - kuuesed raketikonteinerite paketid neljateljelistel SISU soomuskabiiniga platvormveokitel.. Et kas üldse esimest korda Soome paraadidel

Lahe oli ka MTLB-soomukite vedu - neljateljeline madelauto MTLBga pardal ja seal taga haagis teise MTLBga.. Nojaa, ka kaks MTLBd kaaluvad ju selgelt vähem ühest tankist - miks siis mitte ühe rekkaga tõmmata

Samas märgin kohati halba kaameratööd - et kas meelega või kogemata aga kõige huvitavama pardarelvastuskomplektiga AMV lahingusoomukitest (see AMOS paarisraudne automaatmiinipilduja) niisama ka CV lahingusoomukitest ja MLRS reaktiivtulesüsteemidest libises kaameramees vaid väga põgusalt üle

Kõige lõpus oli jälle lahedat ajalugu - 2.maailmasõja StuG III jalaväejaoga kannul sörkimas pani roomikute kolinal uhkelt läbi Hämeenlinna

Paraadilink..
http://areena.yle.fi/tv/2406494