Soome kaitsevõime

[Kapten Trumm]

Eelmise lennukiostu ajal olid umbes samad postulaadid - venelaste (MiG-29, mida VF aktiivselt pakkus) kõrvalejätmise põhjused ei olnud poliitilised.
Gripen aga ei pääsenud löögile ja võitja oli suhteliselt kallis nii osta kui pidada F-18, põhjusel, et sellega koos pakkusid ameeriklased parima terviku (koos tollal supermoodsa AIM-120 raketiga).

[A tribute to RVL]

Väike kôrvalepôige Rootsi kaitsevôimesse. Rootsiga on Eestil vähem isiklikke kontakte ning teemakäsitlus siin foorumis madal.
Oletan, et SWE nukrat kaitsevôimet teavad enamus. Sellel nädalal moodustati SWE riigi poolt välispoliitiline ûlevaade (utrikesdeklaration). Selle tellis 2014 vôimule tulnud puna-roheline minoriteet valitsus.
Huvitav on, et ca 19 000 sônast koosnevas kokkuvôttes on ainult 1 kord kasutatud sôna Venemaa. Palju tähtsamaks on prioritiseeritud näiteks Kûprose ûhinemist, antibiootika vastupanu, konfliktmineraalid ja kliima ohtu.

Ei midagi tuumaohust ega Baltikumi haprast seisust.
Naispealik M. Wallström(S) kirjeldas uut SWE suunda välispoliitikas. FEMINISTLIK.
Huvitav, et rohelised näevad riigi kaitsmist ette mittevägivaldsete meetoditega. Ma ei tea ehk VEEKAHURITEGA piiril venelasi tôrjumas

EU ja NATO pôhineb väärtustele. SWE on valinud teise tee kuhu energiat panna. Nimelt suurpanustatakse UNile (ûRO), mida saboteerivad Vene, Hiina, Sûûria jne. . .

NATO osas on viimati mehed poolt ja naised liitumise vastu. Aga noh, ek nii ole Soomes ja mujalgi RUS naabruses. Naised aksepteerivad tugevamat, nagu umbes looduses. . .

Tänud, kes kannatasid sellise Rootsi suunalise kokkuvôtte.

[Leo]

Eilne Helsingin Sanomat lk A12 http://www.hs.fi/kotimaa/a14241523495474

Suomi ja Ruotsi valmistelevat kriisinajan puolustusyhteistyötä

Haglund: Puolustusliittoa ei esitetä, mutta sille olisi vastaisuudessa edellytykset

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ehdottavat, että maiden pitäisi voida toimia sotilaallisesti yhdessä kriisitilanteissa ja konflikteissa. Puolustusliitto tai yhteispuolustus olisi ehdotusten toteutuessa käytännössä mahdollinen, jos näin poliittisesti päätettäisiin, arvioi puolustusministeri Carl Haglund HS:lle tiistaina Tukholmassa.

Haglund ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist julkistivat tiistaina Tukholmassa maiden välisen puolustusyhteistyön kehittämistä koskevan loppuraportin. Raportin julkinen versio on noin kymmenen liuskaa, salainen yli sata. Sotilaat vakuuttavat, että salainen osa sisältää lähinnä teknisiä yksityiskohtia. Raportin ydinlause arvioi, mitä merkitsivät poliittiset päätökset, joilla yhteistyötä laajennettaisiin kattamaan kriisit ja konfliktit. Muutos "lisäisi yhteistyön arvoa huomattavasti".


"Käytännössä tässä luodaan edellytykset toimia yhdessä myös kriisin tullen, mutta se ei tarkoita sitä, että sitoudutaan", Haglund sanoo. Nykyisin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa vain rauhanajan toiminnan. Haglund painottaa, ettei nyt ehdoteta puolustusliittoa. "Se on poliittinen valinta. Mielestäni johtopäätös tästä on, että sille ei ole kovin paljon käytännön esteitä."

Suomi ja Ruotsi ovat tutkineet puolustusyhteistyön syventämisen mahdollisuuksia entistä tiiviimmin noin puolentoista vuoden ajan. Perusta luotiin, kun maat alkoivat vuonna 2009 salaa vaihtaa tietoja kriisivalmiuksistaan. Nyt tiedonvaihtoa voidaan laajentaa entisestään, kertoo suomalainen puolustuslähde. Konkreettisista yhteistyön muodoista, kuten yhteisistä meri- ja ilmavoimien osastoista, on kerrottu jo aiemmin työn eri vaiheissa. Tiistaina esiteltiin loppupäätelmät ja se, mikä on konkreettisesti mahdollista.

Aikomuksena on muun muassa rakentaa pikaisesti yhteinen turvallinen tietoverkko, muodostaa yhteiset meri- ja ilmavoimien osastot ja ottaa yhteiset ilma- ja merivoimien tukikohdat käyttöön. Maavoimille olisi tarkoituksena muodostaa yhteinen prikaati, jossa olisi pataljoonia molemmista maista. Nopeimmin yhteistyön päämääriin voidaan päästä maavoimissa. Merivoimissa yhteistyö voisi olla totta vuonna 2023 ja ilmavoimissa joskus tämän jälkeen "Korkealle asetetut tavoitteet edellyttävät poliittista tukea ja päätöksentekoa", sanoi Suomen merivoimien komentaja Kari Takanen raportin julkistamistilaisuudessa. Ruotsin Hultqvist korosti myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa Pohjois-Euroopan vakauden tukemiseksi.

"Tavoitteenamme on syventää yhteistyötä mutta kytkeä se myös yhteen Pohjoismaiden muiden naapuriemme kanssa." Yhteistyön syventäminen vaatii lainmuutoksia molemmissa maissa. Haglund toteaa silti, ettei raportin valmistelun yhteydessä ole törmätty ylitsepääsemättömiin käytännön esteisiin. "Esteet ovat sellaisia, jotka voidaan purkaa, jos näin poliittisesti halutaan. Ne eivät ole kovin kummoisia, mutta niitä on."

Haglund sanoo olevansa valmis edistämään raportin ajatuksia nopealla aikataululla. Työhön ryhdytään heti, ja konkreettisia lakiesityksiä päästäisiin Haglundin mukaan antamaan luultavasti ensi hallituskaudella. Hän uskoo, että hankkeella on laaja poliittinen tuki. "Keskeiset henkilöt tasavallan presidenttiä myöten ovat tästä tietoisia, ja tähän suhtaudutaan laajasti myönteisesti", hän sanoo.

Haglund korostaa, ettei puolustusyhteistyön edistäminen raportin ehdottamalla tavalla muuttaisi Suomen puolustuksen periaatetta. Molemmilla mailla olisi edelleen omat suorituskykyiset joukkonsa. "Tässä ei tule mitään työnjakoa tai mitään sellaista, mikä muuttaa tätä periaatetta. Se periaate muuttuisi sinä päivänä, jos joko mentäisiin työnjakoon ja työnjako edellyttäisi, että olisi jonkinlaisia velvoitteita toimia yhdessä eli toisin sanoen puolustusliitto, jota tässä ei ehdoteta." Entä mikä on yhteistyön hinta? Onko kyse säästämisestä? Haglund toteaa, ettei tavoite ole säästää. "Kyllä se jotakin maksaa, mutta se iso kuva on se, että kustannukset ovat aika pieniä."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1424152185167 ... raavaksi-2

Ruotsi ja Suomi luovat valmiudet puolustusyhteistyöhön kriiseissä

Nykyisellään Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö rajoittuu rauhanaikaan. Sotilaiden raportissa ei yksilöidä esimerkiksi kriisinajan yhteistyön edellyttämiä lainsäädännön muutoksia, vaan keskitytään konkreettisiin ehdotuksiin. Raportissa esitetään, että Ruotsille ja Suomelle rakennetaan yhteisiä joukkoja ja valmiuksia.

Yhteistyön vieminen uudelle tasolle käynnistyi jo viisi vuotta sitten, kun Suomi ja Ruotsi ryhtyivät salaa vaihtamaan tietoja kriisiajan valmiuksista.

Laajennettu yhteistyö koskisi kaikkia puolustushaaroja. Raporttiin sisältyy joukko yhteistyöehdotuksia muun muassa kaluston uusinnassa. Julkisuudessa on puhuttu yhteistyöstä merivoimien alushankinnoissa. Ilmavoimien hävittäjähankinnat eivät ole puolustusyhteistyön osa.

Viestiliikenne

Ensimmäinen raportissa esitetty uusi käytännön toimi on turvallisen viestiyhteyden rakentaminen Ruotsin ja Suomen välille. Se tarkoittaisi digitaalista kaapeliyhteyttä, jota voisi käyttää sekä tietoliikenteeseen että esimerkiksi ilma- ja merikuvatietojen vaihtamiseen.

Merivoimat

Merivoimilla pitäisi ehdotuksen mukaan olla yhteinen osasto vuoteen 2023 mennessä. Nykyinen yhteinen maihinnousuosasto olisi sen osa. Ruotsin sukellusveneet eivät olisi osastossa mukana, mutta sen sijaan maat harjoittelisivat yhdessä muun muassa sukellusvenetorjuntaa.

Ilmavoimat

Ehdotuksessa ilmavoimille perustettavan yhteisen osaston koneet käyttäisivät tukikohtia molemmissa maissa. Samalla periaatteella alukset käyttäisivät molempien maiden satamia. Tavoitteena olisi ilmavoimien kyky operoida yhdessä.

Maavoimat

Maavoimille esitetään yhteistä prikaatia, jonka isäntämaana toimisi Suomi. Mukana olisi molemmista maista pataljoonia, jotka voisivat toimia erillisenä sekä kriisinhallinnassa että lähialueen konflikteissa, jos niin päätettäisiin. Yhteistyöhön kuuluisi myös yhteinen helikopteriosasto.

2009. a alanud infovahetusele lisaks on plaanis luua ühine maavägede brigaad, varem on öeldud, et Rootsil on suhteliselt kiiresti mobilliseeritavad kaadriarmee ja Kodukaitse üksused, Soome tugevus on massiline reserv, kellest suurema või pikema kriis korral reservväelasi teenistusse kutsuda. Lisaks on plaanis jõuda niikaugele, et nii laevastik kui õhuvägi suudaks lisaks koostööle vajadusel kasutada teise riigi baase.

Tänane Helsingin Sanomat lk A10 kirjutab, et suur osa Soome laevastikust ja helikopteritest seisab kasutult.
http://www.hs.fi/paivanlehti/19022015/k ... 4265445572

Tekniikkaongelmat riivaavat armeijaa

Ohjusveneet, miinantorjunta-alukset ja helikopterit aiheuttavat päänvaivaa Puolustusvoimille. Puo­lus­tus­voi­mil­le on ka­sau­tu­nut poik­keuk­sel­li­sen pal­jon tek­ni­siä ka­lus­to-on­gel­mia.

Vai­keu­det vai­vaa­vat pa­hi­ten Rau­ma-luo­kan oh­jus­ve­nei­tä, Ka­tan­pää-luo­kan mii­nan­tor­jun­ta-aluk­sia ja maa­voi­mien NH90-he­li­kop­te­rei­ta. Nii­den os­toi­hin ja kor­jauk­siin Puo­lus­tus­voi­mat on si­joit­ta­nut vii­me vuo­si­na yh­teen­sä yli 670 mil­joo­naa eu­roa. Tu­run Sa­no­mat ker­toi ei­len kes­ki­viik­ko­na, et­tä kaik­ki Rau­ma-luo­kan oh­jus­ve­neet on ase­tet­tu käyt­tö­kiel­toon. Syy­nä ovat kol­men aluk­sen run­ko­ra­ken­teis­ta löy­ty­neet ra­si­tus­mur­tu­mat.

"Em­me tie­dä, mis­tä vä­sy­mis­mur­tu­mis­sa on ky­se. Si­tä täy­tyy tut­kia", ker­toi Me­ri­voi­mien ope­raa­tio­pääl­lik­kö, kom­mo­do­ri Olavi Jantunen HS:l­le. Rau­ma-luo­kan ve­nei­den käyt­tö­kiel­to jat­kuu vä­hin­tään kuu­kau­sia. Aluk­set voi­vat jou­tua ole­maan si­vus­sa pal­jon pi­tem­pään­kin, kos­ka ne on ra­ken­net­tu alu­mii­nis­ta. Alu­mii­ni­ra­ken­tei­den kor­jaa­mi­nen on te­räs­lai­vo­ja vai­keam­paa. "Mur­tu­mat ovat run­koon kiin­nit­ty­vis­sä tu­ki­ra­ken­teis­sa. Nii­tä on tie­tyil­lä alueil­la kai­kis­sa kol­mes­sa oh­jus­ve­nees­sä, mi­kä viit­taa sii­hen, et­tä ne ra­sit­tu­vat tie­tyl­lä ta­val­la", sa­noo Jan­tu­nen. Puo­lus­tus­voi­mien Lo­gis­tiik­ka­lai­tos on aloit­ta­nut oh­jus­ve­nei­den pe­rä­ra­ken­tei­den vä­räh­te­ly­las­ken­nan. Sii­nä sel­vi­te­tään, mi­ten ra­ken­tei­ta pi­täi­si muut­taa, jot­ta vä­räh­te­lys­tä ai­heu­tu­vat vä­sy­mis­mur­tu­mat voi­daan es­tää.

Tut­ki­mus­ryh­mäs­sä on mu­ka­na aluk­sen suun­nit­te­luun osal­lis­tu­nei­ta hen­ki­löi­tä. Kiu­sal­li­sin­ta Rau­ma-luo­kan on­gel­mis­sa on se, et­tä alus­ten yli 70 mil­joo­nan eu­ron pe­rus­kor­jaus val­mis­tui vas­ta vii­me vuon­na. Me­ri­voi­mien käy­tös­sä on kym­me­nen tais­te­lua­lus­ta. Rau­ma-luo­kan käyt­tö­kiel­to tar­koit­taa, et­tä 40 pro­sent­tia Suo­men tais­te­lu­aluk­sis­ta on si­vus­sa ar­vaa­mat­to­man pit­kän ajan. Alueel­li­sen kos­ke­mat­to­muu­den tur­vaa­mi­nen jää nel­jän Ha­mi­na-luo­kan oh­jus­ve­neen ja kah­den mii­na­lai­van kon­tol­le.

Me­ri­voi­mien toi­nen mur­heen­kryy­ni on Ka­tan­pää-luok­ka. Suo­mi os­ti vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä Ita­lias­ta kol­me huip­pu­mo­der­nia mii­nan­tor­jun­ta-alus­ta noin 250 mil­joo­nal­la eu­rol­la. Alus­ten pi­täi­si ol­la jo ope­ra­tii­vi­ses­sa käy­tös­sä, mut­ta nii­den toi­mit­ta­mi­ses­sa on ol­lut va­ka­via on­gel­mia. Alus­ten ra­ken­ta­mi­nen al­koi huo­no­jen täh­tien al­la, sil­lä nii­tä ra­ken­ta­nut ita­lia­lais­te­lak­ka jäi he­ti al­ku­vai­hees­sa pe­rä­ti kah­teen ot­tee­seen tul­van al­le. Me­ri­voi­mat on nyt saa­nut kak­si alus­ta eli Ka­tan­pään ja Pu­run­pään käyt­töön­sä, mut­ta mo­lem­mis­sa on ol­lut las­ten­tau­te­ja. Kol­mas mii­nan­tor­jun­ta-alus eli Vah­ter­pää on myös pa­has­ti myö­häs­sä. Me­ri­voi­mien esi­kun­nas­ta ker­rot­tiin kes­ki­viik­ko­na, et­tä alus saa­puu Suo­meen ai­kai­sin­taan tä­män vuo­den lo­pul­la. Me­ri­voi­mien alus­va­jaus­ta li­sää se, et­tä Pan­sio-luo­kan mii­na­laut­to­jen Pan­sion, Pork­ka­lan ja Py­hä­ran­nan pe­rus­kor­jauk­set al­ka­vat tä­män vuo­den lo­pul­la. Mii­na­laut­to­ja käy­te­tään mii­noi­tus­teh­tä­viin ja me­ri­kul­je­tuk­siin.

Maa­voi­mat taas tais­te­lee yhä uu­sien NH90-kul­je­tus­he­li­kop­te­rei­den­sa kans­sa. Ne pi­ti saa­da käyt­töön jo 2004–2008. Käy­tän­nös­sä ko­ko ti­laus tu­lee val­miik­si vas­ta 2018, kos­ka Suo­mi on jou­tu­nut vas­taan­ot­ta­maan va­ja­vai­ses­ti va­rus­tet­tu­ja kop­te­rei­ta, joi­den päi­vit­tä­mi­nen kes­tää usei­ta vuo­sia. Kop­te­rei­den käyt­tö­as­te on muu­ten­kin erit­täin huo­no, kos­ka va­ra­osia on vai­kea saa­da. NH90-kop­te­rien kaup­pa­hin­ta oli 350 mil­joo­naa eu­roa.

Lühidalt on probleemid järgmised. Soome mareväes on 10 sõjalaeva, nendest 4 kuulub Rauma-klassi ja neid on äsja moderniseeritud 70 milj € eest. Kolme laeva keres neljast on leitud alumiiniumi väsimisest tulenevaid pragusid, mille täpne põhjus ei ole selge. Kõik 4 laeva on kai ääres ja neid uuritakse ning seejärel remonditakse, kui võimalik. Seni peab merevägi hakkama saama 6 alusega. Meenutame, et Soome mereväest on 1 alus iga hetk valmis kiiresti välja sõitma, kui merealal midagi kahtlast märgatakse ja teine alus järgneb vajadusel. Soome merevägi on tellinud 3 uut laeva Itaaliast, millest kolmas ei ole veel üle antud ja laevade sissesõitmine võtab veel aega. Soome mereväele on plaanis tellida 4-6 uut alust vananevate asendamiseks lähiaastatel. Võimalik, et kui Rauma-klassi probleemide remontimine olsutub väga kulukaks, siis need jäävadki kai äärde ja hakatakse kiirustama uute laevade ehitamisega.

NH 90 helikoptereid telliti 20 tk 350 € väärtuses ja need pidid kasutusse tulema 2004-2008. Tegelikult saavad kõik kopterid valmis mitte enne 2018 sest Soome KJ on olnud sunnitud võtma osa koptereid kasutusse ilma täisvarustuseta ja kõikide lisade monteerimine võtab aega. Lisaks on uute kopterite hooldus ja varuosade saadavus halb, varem on öeldud, et tavalisel päeval on 50% ehk 10 kopterit kasutamiseks valmis, kuid on olnud ka selliseid hetki, et kasutada saab ainult 3-4 kopterit 20st, mida on liiga vähe. Soomes on seda maaväe helikopterite ostu pidevalt kritiseeritud, märksõnadeks on, et liiga palju liiga kalleid koptereid ning valiti mudel, mille kõik probleemid ei ole veel välja selgitatud.

[Leo]

Tänane Helsingin Sanomat lk A16 http://www.hs.fi/kotimaa/a1424430676159
Armeija ostaa erikoisjoukoille Nato-yhteensopivat rynnäkkökiväärit

Puolustusvoimien erikoisjoukot saavat uudet rynnäkkökiväärit. Uusi ase on belgialaisen asevalmistajan FN:n suunnittelema FN Scar. Lopullinen hankintapäätös tehdään maaliskuun aikana, mutta aseista on jo olemassa hyväksytty tarjous. FN Scar on käytössä muun muassa Yhdysvaltain erikoisjoukoilla. Puolustusvoimat tutkii myös sitä, tarvitaanko suomalaisille erikoisjoukoille uudet konekiväärit. FN Scar -aseita ostetaan 300–500 kappaletta. Iso muutos on se, että aseen kaliiperi on 5,56 x 45 Nato. Se poikkeaa nykyisten rynnäkkökiväärien kaliiperista, joka on 7,62 x39. "Olemme hakeneet yhteensopivia aseita erikoisjoukoille, kriisinhallintatehtäviin ja tietysti kotimaan puolustukseen", kertoo jalkaväen tarkastaja Jukka Valkeajärvi. Puolustusvoimat tähtää yhteensopivuuteen erityisesti kriisinhallintatehtävissä, joissa muilla mailla on yleisesti käytössä 5,56-kaliiperin aseita. Samaan kaliiperiin siirtyminen helpottaisi ampumatarvikehuoltoa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan jakaa kaikille kriisinhallintatehtäviin osallistuville uutta rynnäkkökivääriä, vaan ne varataan erikoisjoukoille, kuten Utin erikoisjääkäreille.

"Haluan korostaa, että tämä kauppa ei ole sidottu kenttäarmeijan käsiaseperheen tulevaisuuteen millään lailla", Valkeajärvi sanoo. Puolustusvoimilla on ensi vuosikymmenellä edessä uusien rynnäkkökiväärien hankinta. Valkeajärven mukaan käsillä oleva kauppa on erillistarkastelu, eikä se liity nykyisten RK 62- ja RK 95-rynnäkkökiväärien seuraajan valintaan. Puolustusvoimat ei halunne suin surminkaan antaa kuvaa siitä, että Suomi olisi jotenkin sitoutunut korvaamaan nykyiset rynnäkkökiväärit FN-aseilla. Tätä korostaa se, että FN Scar -aseisiin ostetaan vain jonkin verran varaosia ja huoltovälineitä, mutta kokonaista huoltojärjestelmää ei hankita. "Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ase menee rikki, niin sitä ei ruveta erikseen korjaamaan, vaan se poistetaan käytöstä. Käytetään sarja niin sanotusti loppuun", sanoo Valkeajärvi. Valkeajärvi ei kommentoi uusien rynnäkkökiväärien hintaa, mutta huoltojärjestelmästä luopuminen pudottaa kappalehintaa noin 30 prosenttia. FN Scar on ollut kenttäkokeissa Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniassa, joiden käyttöön ase muun muassa tulee.

FN Scarin kaliiperi on Puolustusvoimille uusi päänavaus.

"Meillä ei palveluskäytössä ole tätä kaliiperia aikaisemmin ollut. Kenttätesteissä on ollut erilaisia järjestelmiä", Valkeajärvi sanoo. Erikoisjoukot eivät kuitenkaan hylkää vanhoja rynnäkkökivääreitään, vaan aseita on tarkoitus käyttää rinnakkain. "Tehtävään voidaan valita siihen parhaiten sopiva ase eri aseperheistä. FN Scar on siinä mielessä hyvä ase, että se mahdollistaa erilaisten lisälaitteiden kiinnittämisen kiskon kautta. Käytännössä siihen voidaan liittää kaikki lisälaitteet, joita meillä jo on. Siihen voidaan kiinnittää esimerkiksi punapistetähtäin, valonvahvistin, taktinen valaisin ja niin edelleen."

Maavoimat on myös selvittämässä sitä, tarvitaanko erikoisjoukoille uusi konekivääri. Valkeajärven mukaan kaliiperi olisi sama kuin uudella rynnäkkökiväärillä. Tutkittavina ovat muun muassa FN Minimi ja Heckler & Koch MG4. "Selvityksessä ratkeaa, tuoko se meille lisäarvoa. Aseet testataan ja Utin jääkärirykmentti vastaa kenttäkokeista." Puolustusvoimat suunnittelee myös reserviläisille tuttujen perinteisten RK 62:n ja RK 95:n päivittämistä. Uudempiin RK 95 -rynnäkkökivääreihin ollaan asentamassa nopealla aikataululla lisävarustekiskot, jotta niihin voidaan asentaa esimerkiksi punapistetähtäimiä tai valonvahvistimia. "Tavoitteena on hankkia muutaman vuoden sisällä kaikkiin RK 95 -aseisiin optiset tähtäimet", kertoo Valkeajärvi. Parhaillaan selvitetään myös sitä, pitäisikö vanhempiin RK 62 -rynnäkkökivääreihin vaihtaa säädettävä teleskooppiperä. Ne helpottaisivat aseiden käyttöä suojavarusteiden kanssa. Samalla selvitetään myös lisälaitteiden vaatimien kiskotusten asentamista. RK 95:ssä on jo valmiiksi lyhyempi taittoperä, jota on helpompi käyttää suojaliivien kanssa. Sen sijaan RK 62:n perä on kiinteä. "Jos vanhempiin RK 62 -aseisiin ei ole vielä rahaa hankkia optisia tähtäimiä, niin ainakin joihinkin tuhansiin kappaleisiin rakennetaan valmius lisälaitteiden asentamiseen. Olemme saaneet kenttäkokeissa hyviä tuloksia myös RK 62:n kehittämisessä."

Tähtsamate asjade tõlge ja kommentaar. Soome armee eriüksustele, ehk siis peamiselt Utti jäägritele ostetakse 300-500 tk uusi automaate kaliibris 5,56 NATO. Soome eriüksused tegutsevad tavaliselt koostöös riikidega, mis kasutavad seda padrunit ja Soome KJ vana 7,62x39 padruni sebimine igale poole kaasa on logistiliselt keeruline. Lisaks mõeldakse ka eriüksuslastele sama kaliibriha kergekuulipilduja ostmisele, näiten Minimi või MG4. Eks sellest kuuleb hiljem, kuid loogiline oleks, et võetakse sama tehase Minimi.

2020ndatel on ees ka Soome KJ automaatide RK 62 ja 95 vahetamine. Millise relvasüsteemi kasuks otsustatakse, selgub hiljem. Soome armee reserv on 230000 võitlejat ja on olnud tavaks, et iga võitleja jaoks on laos 2 relva, see aitab vajadusel remonti vajavaid ja kadunud relvi kiiresti asendada. Kuna kodumaiseid automaate ei ole piisavalt, on ostetud AKsid nii Ida-Saksa varudest kui Hiinast. Seega relvade esmane vajadus oleks veerand miljonit, koguvajadus pool miljonit relvasüsteemi. Nii suure diili puhul on loomulik, et ostetakse sisuliselt relvade ja varuosade tootmise liin, mis pannakse Soomes käima, soomlased ei võta seda riski, et peaksid hakkama varuosasid suures koguses mõnest teisest riigist sisse ostma.

[kaur3]

Paistab, et soomlaste teatud üksustel on juba välismaised relvad kasutada. Ei oska öelda mis üksusega tegemist.

http://www.miltechmag.com/2015/02/idex- ... dgear.html

[Leo]

Varustuse järgi hinnates on tegu kaadrikaitseväelastega Uttist ehk eriüksuse operaatritega, esiplaanil ilmselt nende täpsuslaskur või snaiper. Ei ole avaldatud, et see konkreetne mudel on suuremas koguses hangitud, kuid väiksemaid ostusid eriüksusele tavaliselt ei avalikustatagi. Viidatud artiklist ilmneb ka see huvitav info, et kasutatavad kiivrid on Soome armee uue kiivri kaitsemudelid. Kiiver on Savox THOR ehk mudel 2020, mis peaks asendama seni Soome KJ kasutatavad kiivrid. Kiivri on valmistanud Soome firma FY Composites ja selle külge kavatsetakse kinnitada Millogi II ja III põlvkonna NVd, millega saab inimest tuvastada. Ajateenijad kasutavad Soomes tavaliselt kiivri mudelit 05, mis on uue vormikomplekti osa. Missioonidele ja eriüksusele on ostetud väiksem kogus M2010, mis on tegelikult Opscore FAST, lisaks on mobilisatsiooniladudes suurtes kogustes vanemaid teraskiivreid reservväelastele, nii et vahetamist on seal aastakümneteks, ilmselt tellitakse aastas mõned tuhanded kiivrid koos lisavarustusega.

[kaur3]

Thorist natuke juttu ja reklaamvideo.

http://soldiersystems.net/2015/03/09/th ... -headgear/

[Leo]

Helsingin Sanomat kirjutas Savoxi uutest kiivritest oma netilehes 4. märtsil http://www.hs.fi/kotimaa/a1425445836321 ja 5. märtsil lk A 13 http://www.hs.fi/kotimaa/a1425450495622

Puolustusvoimat hankkii sotilaille huippumoderneja kypäriä. Sopimus ensimmäisestä ostoerästä on tarkoitus allekirjoittaa lähipäivinä. Maavoimat ei kerro vielä kotimaasta tehtävän kypärätilauksen hankintamäärää eikä kauppahintaa. Kypäriä annetaan alkuvaiheessa ainakin niin sanotuille ensilähdön joukoille ja kriisinhallintatehtävissä toimiville sotilaille. Kypärät liittyvät Taistelija 2020:een

Uusi kypärä kulkee Puolustusvoimissa nimellä Kypäräjärjestelmä 2020. Se on osa vuosia jatkunutta Taistelija 2020 -ohjelmaa, jossa tutkitaan muun muassa tulevaisuuden taistelijan varustusta. Kypäräjärjestelmästä on valmistettu useita prototyyppejä, joita on testattu Maavoimissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kypärän valmistaa konsortio, johon kuuluu Savox, Millog ja FY-Composites.

Uusi kypärä sopii jalkaväen tarkastajan Jukka Valkeajärven mukaan erityisesti niille taistelijoille, jotka joutuvat toimimaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa rakennetulla alueella. Tämä viittaisi siihen, että uutta mallia on varattu ainakin kaupunkijääkäreille. Vielä ei tiedetä, kuinka laajasti uusi kypärä otetaan käyttöön tulevaisuudessa. Siitä on kuitenkin olemassa myös riisutumpi perusversio. Kypärä on modulaarinen, ja siihen on integroitu erilaisia ominaisuuksia. Tärkeimmät osat ovat varsinainen kypärälavetti, ballistinen kuori eli suojaosa ja pimeänäkölaitteet. Lavettiin on sijoitettu kommunikaatiojärjestelmä ja väylästö sähkövirran siirtoon ja tiedonsiirtoon. Kypärän kuoriosa on vaihdettava, jolloin suojauksen taso voidaan päättää tarpeen tai tehtävän mukaan. Puolustusvoimat ostaa kypäriin pimeänäkölaitteita eli käytännössä valonvahvistimia. Ne ovat kalliita, ja niiden valinnalla on suuri vaikutus kypäräjärjestelmän kokonaishintaan. "Tästä tekee erilaisen verrattuna muihin kaupallisiin kypäriin maailmalla se, että pakettiin on integroitu kaikki", sanoo Maavoimien hankekoordinaattorina toimiva everstiluutnantti Matti Honkela. Perinteisissä kypärissä on usein käytettävyysongelmia varsinkin kun niihin on liitetty lisälaitteita, kuten kuulosuojaimia, radiolaitteita tai pimeänäkölaitteita. Erillisosista kootut ratkaisut vaativat toimiakseen myös erilaisia kiskotuksia.

Uuden kypärän keskeinen osa on lavetti.

"Rakenne perustuu siihen, että lavetissa on väylä eli johdotus. Kypärä pystytään lavetin kautta kytkemään keskitettyyn virtalähdejärjestelmään, eli virtaa pystytään syöttämään kypäräjärjestelmässä oleville laitteille", everstiluutnantti Honkela kertoo. Keskitettyjä virtalähteitä kehitetään kiivaasti, koska yhä useampi sotilaan lisälaite tarvitsee sähköä. Lavetin osana on myös kommunikaatiojärjestelmä, johon on liitetty kuulonsuojaus, mikrofoni ja kuulokkeet. "Uniikkia tässä on myös valonvahvistimien, pimeänäkölasien, mekaaninen kiinnitys. Niitä ei nosteta pään päälle, vaan ne kääntyvät sivuun, jolloin painopiste on matalalla ja niitä on ergonomisesti huomattavasti miellyttävämpi käyttää."


Lisaks väike sisuseletus ja kommentaar. Uue kiivri hinda ja ostetavat hulka ei täpsustata, kuid kavatsetakse osta suuremas koguses. Eelkõige välimissioonidele ja operatiivstruktuuri üksustele. Konstruktsioonis on olulisi erinevusi muude sarnaste mudelitega. Kui tavaliselt on lisaseadmed kinnitatud kiivri kooriku külge, siis siin on kõik, k.a. kiiver ise kinnitatud raamile. Selle erinevuse tõttu on ka Savox oluliselt raskem. Ops-core FAST, mis on ilmselt olnud disaineril eeskujuks, kaalub olenevalt suurusest 1,1-1,3 kilo, Savox koos raami ja sidesüsteemiga (mikker ja kõrvaklapid) on 2,3 kg ehk 1 kg rohkem, lisaks NVd, vastavalt 2,7 ja 3,2 kg 1 ja 2 NVga. See on päris raske komplekt, lisaks sellele kallivõitu. Vastavate kiivrite hinnad on 500-1000 €, see on siis kiiver koos rihmade ja kattega. Savoxin hind on pigem kallimate poole. Peltori aktiivsed kõrvaklapid on 200-300€, mikrofoni hinda ei tea. Gen III NV maksab 3000 € kanti tükist, isegi kui Millog neid sõbrahinnaga KJ jaoks valmistab, on see ikkagi üle 2000 €. Usun et Savoxi täiskomplekte hangitakse suhteliselt väike kogus, näiteks eriüksustele, luurajatele ja sõidukite juhtidele, kellel on oluline 24/7 näha, mida nad teevad ja teistega sides olla. Lisaks on eraldi ära mainitud linnalahingu üksused. Üldotstarbelised üksused saavad pigem mudeli, millel on 1 NV, millest on ka päris palju abi. Loodetavasti ei loobuta kaalu vähendamiseks ja hinna alandamiseks aktiivsetest kõrvaklappidest, lisaks kuulmise kaitsmisele paukude ja plahvatuste eest aitavad need vaiksel ajal ka oluliselt paremini ümbritsevaid vaikseid helisid kuulda, kui võimendus põhja keerata, väga kasulik ja sissile ja tunnimehele.

Huvitav ja nutikas konstruktsioonilahendus on see, et NV keeratakse kiivri küljele, mitte üles. Üles keeratud NV kipub liikumisel igale poole kinni jääma, sest on kiivris oluliselt kõrgemal ja takistuse alt läbi minemiseks peab võitleja oluliselt rohkem kummardama, lisaks võib kiivri peal olev NV olla varje tagant nähtav.

[Leo]

Pean ka ühe varasema uudise siia üles panema. 8. novembril 2014 kirjutas Helsingin Sanomat lk A 14 Paside uuendamisest http://www.hs.fi/kotimaa/a1415341399956

Keski-ikäinen Pasi-vaunu saa yli 20 vuotta lisää elinaikaa

Uusi Pasi ei päältä katsottuna kovin uudelta näytä. Tarkkasilmäisin huomaa ehkä uuden maalipinnan, maastokuvion ja karhennukset kannella. Uudistukset löytyvätkin sisäpuolelta.

Puolustusvoimat vastaanotti perjantaina Hämeenlinnassa puolustustarvikeyhtiö Patrialta ensimmäisen peruskorjatun Pasi-miehistönkuljetusvaunun. Se on ensimmäinen kaikkiaan 70 Pasista, jotka uusitaan vuoteen 2017 mennessä. Sen jälkeen uusittaisiin vielä yli 200 Pasia, jos sopimuksiin päästään. Osapuolet kehuivat perjantaina vuolaasti Pasien uudistusta ja sen merkitystä. Armeija saa nykyaikaistetun kuljetuspanssarin, Patria kovan referenssin maailmalle.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi esitteli uusitun Pasin olennaisimpia muutoksia. Hänen mukaansa Pasin käyttöikä nousee 2030-luvun loppuun. Siinä on parempi suoja miinoja vastaan, ja se on turvallisempi liikenteessä. Uusien sisäpuhelinjärjestelmien ansiosta Pasien johdettavuus paranee. Ne ovat myös entistä ketterämpiä, koska jousitus uusitaan. Lisäksi niistä tulee tavallaan isoja latureita, koska nykyaikainen sodankäynti edellyttää erilaisia sähköisiä laitteita. Laitteita voi ladata uusittujen vaunujen sisätiloissa. Moottorit saavat täysremontin tai vaihdon kokonaan uuteen.

Uudistuksessa vaunu ei saanut lisäpanssarointia esimerkiksi kylkiin, eikä uudistus muuta sen aseistusmahdollisuuksia. Mutta edelleen se myös ui: tutut potkurit pysyvät perässä. Puolustusvoimat laski, että Pasien tällainen uudistus on kustannustehokkaampi kuin esimerkiksi kokonaan uusien, raskaampien ja tehokkaampien vaunujen hankinta tai vanhojen Pasien yksittäinen huolto.

"Pasia käytetään jalkaväen iskuportaan kuljetuksiin. Sillä voidaan kuljettaa taistelijat suojassa sirpaleilta ja kivääritulelta. Tällä ei hyökätä muita vaunuja vastaan vaan annetaan suojaa", Valkeajärvi tiivisti Pasien vanhan tutun tehtävän. Uusitut Pasit menevät muun muassa Kaartin jääkärirykmenttiin, Karjalan prikaatiin ja Upinniemeen rannikkojääkäreille.

Varusmiesaikanaan Pasia ajaneet reserviläiset oppivat uuden Pasin käytön noin päivässä, lupaa Valkeajärvi. Patria on vuosien varrella myynyt sadoittain Paseja moniin maihin, muun muassa Ruotsiin. Nekin pitää aikanaan mahdollisesti uusia, joten sopimus tuo Patrialle hyvän edun. "Pasi on vähän niin kuin Toyota, jolla ajetaan miljoona kilometriä. Nyt oltaisiin sen puolivälin huollossa. Tekniikka kyllä kestää", sanoo liiketoimintajohtaja Mika Kari Patrialta.

Lisaks kommenteeritud sisuseletus. Soome KJ on erinevaid PASI mudeleid kasutusel ligi 600 masinat, lisaks on neid müüdud hulgaliselt teistesse riikidesse. Praegu tegeletakse nendest vanemate moderniseerimisega. Kuni aastani 2017. moderniseeritakse 70 masinat ja aastal 2016. vaadatakse, kas sõlmitakse jätkuleping järgmise 200 veoki moderniseerimiseks. Moderniseeritud masinate soomuskaitse ja relvastus jääb endiseks, seega on masinad jätkuvalt ujuvad ning kaitsevad kildude ning juhuslike kuulide eest. Miinikaitset on parandatud, peamiselt selle läbi, et meeskonnale on uued turvalisemad istmed. Moderniseerimise hinda ei ole kirjas, kuid see sisaldab mootori kapitaalremondi või vahetuse, vedrustuse uuenduse, uue sidesüsteemi ja elektrisüsteemi, et oleks võimalus PASI sees kogu seda elektroonikat laadida, mida võitleja tänapäeval kaasas kannab.

[Leo]

7. märtsi Helsingin Sanomat kirjutas lk A 6-7 Soome KJ eriüksustest http://www.hs.fi/kotimaa/a1425623986600

Hybridisota toi erikoisjoukot etulinjaan

Utti/Upinniemi. Puolustusvoimat on kymmenen viime vuoden aikana luonut kaksi matalalla profiililla toimivaa joukkoa, joiden merkitys kasvaa koko ajan.

Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppania ja Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosasto eivät juuri julkisuudessa näy, vaikka ne ovat Puolustusvoimien nopeimmin käytettäviä korkean valmiuden joukkoja.

Pitkälle koulutettujen erikoisjoukkojen tärkeys nousi pintaan Ukrainan sodan sytyttyä, kun Venäjä käytti erikoisjoukkojaan Krimillä niin sanotussa hybridisodassa. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg muistutti viime syksynä maapuolustuskursseilla, että perinteisen asevoiman osalta sodankäynnin painopiste on nykyään tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilma-aseen ja kaukovaikutteisen tulen käytössä.

"Ilman korkean valmiuden suorituskykyä puolustaja joutuu heti altavastaajaksi", Lindberg korosti. Puolustusvoimat alkoi rakentaa erikoisjääkärikomppaniaa ja erikoistoimintaosastoa ammattimaisesti toimiviksi joukoiksi vuosina 2004–2005. "Vie kymmenen vuotta, ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis", muistuttaa Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo. Erikoisjoukkojen sotilaista on niukasti julkista tietoa. Se tiedetään, että he ovat poikkeuksellisen pitkälle koulutettuja.

"Koulutukseen kuuluu kurssi toisensa perään", Pyysalo kuvaa.

Erikoisjääkärikomppanian ja erikoistoimintaosaston sotilaat käyvät läpi saman peruskoulutuksen Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla. Erona on se, että jatkokoulutuksessa Utissa painotetaan helikopteri- ja laskuvarjotoimintaa, kun taas Upinniemessä keskitytään sukeltamiseen ja merelliseen ympäristöön. Puolustusvoimissa korkea valmius on liitetty perinteisesti ammattilaisten miehittämiin Ilma- ja Merivoimiin. Maavoimat on taas Suomessa pitkälti koulutusorganisaatio. Käytännössä paras maavoimallinen valmius on erikoisjääkärikomppanialla ja Merivoimien alaisella erikoistoimintaosastolla. "Toimintaympäristömme on muuttunut ihan viime aikoina. Kyllä tämä joukko on valmiudellisesti kärjessä. Olemme Maavoimien johdolla hioneet vielä pieniä yksityiskohtia", sanoo Utin jääkärirykmentin komentaja Petri Mattila. Erikoisjoukot eivät paljasta valmiuteen ja vahvuuteensa liittyviä yksityiskohtia. Myöskään joukoille räätälöityä erikoismateriaalia ei esitellä julkisesti.

Erikoisjääkärikomppanian "erkkarit" ja erikoistoimintaosaston "etolaiset" palvelevat aliupseerin viroissa erikoisjääkärin ja taistelusukeltajan tehtävissä. Heidän nimiään ei kerrota, eikä kasvoja saa kuvata. Suomen erikoisjoukoilla ei ole puolustushaaraesikuntiin verrattavaa omaa esikuntaa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Erikoisjääkäreiden ja erikoistoimintaosaston toimintaa ohjataan Maavoimien ja Merivoimien esikunnista. "Tämä toimii näinkin. Meidän pitää kuitenkin seuraavan viiden vuoden aikana pohtia, saataisiinko omasta esikunnasta jotain hyötyä", eversti Mattila sanoo. Suomalainen erikoisjoukkojen sotilas on tuttu näky kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Käytännössä lähes kaikki ovat keränneet kokemusta useaan otteeseen Afganistanissa, jossa he ovat kouluttaneet turvallisuusviranomaisia esimerkiksi lääkintätaidossa, ampumisessa ja operaatiosuunnittelussa.

Eversti Mattila sanoo, ettei suomalaisia erikoisjoukkoja ole käytetty taistelu- tai tiedustelutehtävissä.

"Meille on muutaman kerran tullut tilanteita, joissa on avattu tuli sitä joukkoa kohtaan, jota olemme kouluttaneet. Kun vastapuoli on avannut tulen, me olemme myös avanneet tulen itsepuolustukseksi." Mattilan mukaan suomalaiset erikoisjoukot eivät merkittävästi poikkea esimerkiksi ruotsalaisista. Yksi poikkeus kuitenkin on. "Ruotsin ja monen muun maan erikoisjoukoilla on tehtävänä valmistautua pelastamaan kansalaisia ulkomailta. Meillä ei sitä tehtävää ole, ja tilanne on kaiken kaikkiaan Suomessa vähän epäselvä. Jos kysymme, kuka on siihen oikeasti valmistautunut, niin meiltä ei ehkä löydy sellaista", Mattila sanoo. "En sano, että pelastamisen pitäisi olla erikoisjoukkojen tehtävä, mutta jollekin viranomaiselle pitäisi luoda kyky, lait ja asetukset, että se on tarvittaessa mahdollista. Sellainen väline pitäisi löytyä ulkoministeriön työkalupakista."

Suomalaiset erikoisjoukot käyvät säännöllisesti koulutuksessa ulkomailla. Lisäkoulutusta hankitaan muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Oppia on haettu myös Naton Belgiassa sijaitsevasta erikoisjoukkojen koulutuskeskuksesta (Nato Special Operations Headquarters, NSHQ). "Olemme osa Puolustusvoimien erikoisjoukkojen kurssijärjestelmää", sanoo Rannikkoprikaatin meritiedustelupataljoonan komentaja Misa Kangaste. "Siinä on valtava mahdollisuuksien kirjo. En mielelläni mene yksityiskohtiin."

Lisaks kommenteeritud sisututvustus. Soome KJ alustas eriüksuste aktiivsemat ettevalmistust 2004-2005 ja hetkel on olemas 2 üksust. Uttis paikneb maaväe erijäägrikompanii ja Upinniemis on mereväe eriüksus. Üksuste täpsed suurused ei ole avalik informatsioon, kuid üksuste nimedest võib välja lugeda, et maaväe eriüksuses on sadakond operaatrit ja mereväes mõnikümmend. Eriüksuse operaatorid on kaadriallohvitserid, kellel on tähtajaline 5 a tööleping, mida võib pikendada 2x, nii et eriüksuses saab teenida kuni 15 a. Eriüksusesse kandideerimiseks on vaja läbida 11,5 kuu ajateenistus Soome kaitsejõududes ja osaleda selektsioonis, mida korraldatakse kord aastas. Selektsioon kestab 4 päeva ja sealt valitakse 12 koolitatavat u 100 kandidaadi hulgast, kes lähevad 1 aasta kestvale eriüksuse baaskursusele, mis on sama nii maaväes kui laevastikus. Eelmisest kursusest palgati 4 operaatorit, 2 maaväkke ja 2 laevastikku. Reaalsetel operatsioonidel soomlased osalenud ei ole, tulevahetusi on olnud enesekaitseks, näiteks kui nende koolitatavat üksust on rünnatud. Keskmine operaator on 28-29 aastane ja teeninud armees 7 aastat. Kuigi see ei ole kandideerimisel nõutav, on enamik operaatoreid olnud ajateenistuses langevarjurite või sukeldujatena. Operaatori teenistus koosneb suurest hulgas koolitustest, mida tehakse ka koostööd teiste riikidega, näiteks õhuväe tulejuhte koolitatakse Rootsis ja hetkel on pooleli 20 nädalat kestev parameedikute kursus, millel on osalejaid kõikidest põhjamaadest.

Soomes ei ole seadusega määratud, milline üksus päästab välismaal hättasattunud Soome kodanikke, seda seadust veel oodatakse. Näiteks EOG sai selle õiguse eelmisel aastal.

Soome kaitsejõudude omapära on selles, et ajateenistuses koolitatakse ka ajateenijatele erialasid, mis enamikes riikides on kaadri teema, näiteks langevarjurid ja sukeldujad, kelle ajateenistus kestab praktiliselt 1 aasta. Seega on erioperatsioonide võimekus päris suur, SA struktuuris pannakse lisaks kaadrile välja langevarjurite pataljon ja sukeldujate kompanii.

[kaur3]

Leo viimase postituse jätkuks üks kirjeldus soomlaste hinnangust oma julgeolekule peale NSVL poolt Tsehhoslovakkia ründamist 1968 a.

Lopullinen muistio Helsingin puolustamisesta valmistui lokakuun lopussa. Kaappaushyökkäyksen
arvioitiin tapahtuvan puolustusvoimien ollessa joko perus- tai tehostetussa
valmiudessa. Kaappausoperaation oletettiin alkavan Helsingin satamiin kauppalaivoilla kuljetetuilla
maihinnousujoukoilla, joita vihollisen arveltiin voivan siirtää huomiota herättä-
mättä 2–4 pataljoonan verran. Vastaavasti Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien valtaukseen
sekä toimintakuntoon saattamiseen vihollisen arvioitiin käyttävän vahvempiakin
osastoja. Mikäli vihollinen saisi kentät haltuunsa, arvioitiin sen kuljetuskapasiteetin mahdollistavan
2–3 divisioonan kuljetukset ensimmäisen vuorokauden aikana. Maahanlaskutoimintaa
tukemaan arveltiin hyökkääjän lähettävän ”turistiosastoja”, jotka hieman ennen
H-hetkeä siirtyisivät maahanlaskualueiden läheisyyteen opastus- ja yhteydenpitotehtäviä
varten. H-hetkellä vihollisen arveltiin aloittavan sotatoimet yhtäaikaisilla maahanlaskuilla
ja satamien valtaamisoperaatioilla. Ennen varsinaisia miehitysjoukkojen merikuljetuksia
hyökkääjän arveltiin pyrkivän Helsingin edustan rannikkolinnakkeiden valtaamiseen. Myös
yllätysluontoisia operaatioita Santahaminaa, Pääesikuntaa ja Sotakorkeakoulua vastaan pidettiin
mahdollisena. Koko hyökkäyksen ajan vihollisen ilmatoiminta arvioitiin voimakkaaksi,
mutta sen katsottiin suuntautuvan ensisijaisesti sotilaskohteita vastaan.891

Lk 353.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=2

[Leo]

Sama materjali panin ka teise EKV tehnika teemasse.

Sattus näpu vahele ajaleht Reserviläinen 8/2014 lk 14-15, kus on Paside moderniseerimisest ja hinnast ja alternatiividest täpsemalt kirjutatud. Digilehe link on siin http://www.sanomapaino.fi/DIGIJULKAISU/ ... 2014/#/14/

Kopeerida seda kahjuks ei oska, kuid mõned väljavõtted, mis annavad ettekujutuse, palju Paside moderniseerimine ja Patria AMV maksab. Üldinfo on sama, mis Helsingina Sanomate viidatud artiklis. Soome KJ on mitusada Pasi erinevates ülesannetes ja neid kasutatakse nii, et ainult osa masinaid on korraga aktiivselt väljaõppes, sellepärast on ka masinate läbisõit mõõdukas. Esimene moderniseeritud Pasi võetus kasutusse jaanuaris 1991. Kõige suurema läbisõiduga Soome KJ Pasi on läbinud 126000 km, sellega sõidetakse meelega palju, et katsetada masina vastupidavust. Kuna suur osa liikuvatest osadest on veoautode osad, siis selline läbisõit ei ole kriitiline. Esimese 70 Pasi moderniseerimise hind on 18 milj € ehk siis 257143 € tükist. Eelnevalt valmistati 2 prototüüpi, ühe valmistas Oricopa ehk endine Soome KJ arsenal Orivesi vallas. Valiti välja teine, Patria mudel, kuid Oricopa teeb kereehituse ja elektrisüsteemide uuenduse ja värvimise. Kõiki prototüübi asju ei võeta kasutusele raha säästmiseks. Võrdluseks, uue Patria AMV hinnaga saab moderniseerida 7 vana Pasi, ehk siis arvestuslikult oleks Patria AMV mudeli hinnaks 1,8 milj €. Eriti tuuakse välja paranenud kaitset tankimiini vastu. Varem sõitis meeskond kõvade pinkide peal ja miini lööklaine levis otse kerest ja pingist selgroo pihta. Uuendatud versioonis on Patria AMV vedrudega ja turvavöödega kokkukäivad klapptoolid 9 võitlejale.

Lisaks siia, et eilses 15.3. Helsingin Sanomates oli kajastatud ka USA Abramsi tankide saabumist Tapale. USAst saadeti 1 tankirühm ehk 4 tanki, ma ei ole märganud, et eestikeelses meedias oleks ilmunud tankide täpne number, küll on läbi jooksnud, et Läti sai 6 ja Leedu 5 Abramsit. Lisaks on mainitud, et Ämarisse saabud USA F-16 eskadron 16 lennukiga käesoleval nädalal. Kol-ltn Rain Jano räägib, et isegi 4 tanki on sõjaliselt oluline, sest järgmine tankide rotatsioon võib olla juba kompanii. Teadur seletab, et tankide toomine ei ole Venemaa provotseerimine, vaid kõige rohkem provotseeriks Venemaad mittemillegi tegemine.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426306931001

Virolaiset sotilaat voivat ensimmäistä kertaa itsenäisessä Virossa harjoitella panssarivaunujen kanssa. Harjoituksen makuun päästiin jo lauantaina, kun Yhdysvallat kuljetti junalla neljä M1A2-Abramsia Tapan kaupunkiin Pohjois-Viroon. Ensimmäisenä junavaunusta nostettiin panssaroitu hinausauto M88. Käynnistettäessä se sauhusi ja iski tulta, koska suolainen merivesi oli vahingoittanut sitä matkalla Yhdysvalloista Latviaan. Kaksi nosturia siirsi ensimmäisen Abramsin rautateiltä maankamaralle. Kävi ilmi, että kaikki sen kaksitoista akkua olivat tyhjiä. "Joku oli Riiassa jättänyt virtanappulan päälle", harmitteli vääpeli James Johnson.

Etäämpänä Viron rautateiden venäjänkieliset työntekijät ihmettelivät akkujen tunteja kestänyttä lataamista. "Putinin panssarivaunuja vastaan nuo eivät kyllä pärjää. Ovat tainneet juoda liikaa Coca-Colaa." Samanlaisiin kuljetusvaiheen ongelmiin virolaissotilaat tuskin ovat panssarivaunujen kanssa simulaatioharjoituksissa törmänneet. Panssarivaunujen tuloa onkin pidetty merkittävänä ainakin harjoittelun kannalta. Virossa ei ole ollut panssarivaunuja sitten vuoden 1994, jolloin neuvostojoukot poistuivat itärajan yli. Viron puolustusvoimien operatiivisen osaston päällikön, everstiluutnantti Rain Janon mukaan yhden yhdysvaltalaisen panssarivaunujoukkueen merkitys Virossa ei ole vain symbolinen. "Ne ovat ennen muuta osa sotilaallista pelotetta, jota Nato on lisäämässä Keski-Euroopassa", sanoi Jano.

"Pieninkin varustus on pelote. Se on parempi kuin ei mitään. Jos tänään täällä on panssarivaunujoukkue, vuoden päästä saattaa olla komppania", Jano sanoo. Kun Yhdysvaltojen viimeinen panssarivaunu lähti Euroopasta Saksan Grafenwoehrista kaksi vuotta sitten maaliskuussa 2013, kylmän sodan aikakausi Euroopassa näytti päättyneen. Vuosi sitten palattiin kylmän sodan aikaisiin vastakkainasetelmiin, kun Venäjä valtasi Krimin. Yhdysvallat toi viime vuoden keväänä maavoimien komppanian kaikkiin kolmeen Baltian maahan. Tällä viikolla se toi kuhunkin Baltian maahan ensimmäiset panssarivaunujoukkueet harjoituksiin. Muut Nato-valtiot ovat panostaneet Virossa etenkin ilmavalvontaan Ämarin tukikohdassa. Ensi viikolla Ämariin saapuu Yhdysvaltojen lentolaivue, kuusitoista F-16 hävittäjää, jotka osallistuvat Suomessa kohua herättäneisiin ilmaharjoituksiin. Suomi ja Ruotsi osallistuvat harjoituksiin omista tukikohdistaan. Tutkija Tomas Jermalavičius Viron Kansainvälisestä puolustustutkimuskeskuksesta muistuttaa, ettei uusi varustus vielä hetkauta Venäjän sotilaallista ylivoimaa Natoon verrattuna Itämeren alueella "Naton harjoituksissa puhe on muutamista tuhansista sotilaista, kun Venäjän harjoituksissa puhutaan pikemmin sadasta tuhannesta", hän sanoo. Baltiassa ei uskota, että Yhdysvaltojen ja muiden Naton liittolaisvaltioiden läsnäolon lisääminen Itämeren alueella voisi turvallisuuden takaamisen sijaan lietsoa jännitteitä. "Eniten Venäjää lietsoo, jos jäämme toimettomiksi", sanoo Jermalavičius.

[Leo]

Reede 20. märtsi Helsingin Sanomat lk A 10, Soome maaväes hakatakse kasutama Stingereid http://www.hs.fi/kotimaa/a1426748232629

Panen sama asja üles ka ÕT-teemasse.

Vekaranjärvellä alkaa Stinger-koulutus

Yhdysvaltalaisen ohjuksen maine syntyi 1980-luvulla mujahideenien sotiessa Neuvostoliittoa vastaan. Puolustusvoimat ottaa koulutuskäyttöön Yhdysvalloista ostetut Stinger-ilmatorjuntaohjukset. Varusmiesten kouluttaminen alkaa tänä vuonna Karjalan prikaatin Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa. Maavoimien on tarkoitus tuoda ohjukset julkisuuteen ensi viikon lopulla Vekaranjärven varuskunnassa. Maavoimien esikunnasta ei haluttu siksi kommentoida asiaa torstaina.

Stinger on olalta ammuttava lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jonka valmistaja on yhdysvaltalainen asejätti Raytheon. Ohjus on lämpöhakuinen. Sen hakupää haistelee sekä infrapuna- että ultraviolettisäteilyä. Ohjuksen kantama on noin viisi kilometriä. Se yltää yli kaksinkertaiseen äänen nopeuteen. Stingerit nousivat maailmanmaineeseen Afganistanin sodassa 1980-luvulla, kun Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin hallinto toimitti ainakin satoja Stingereitä Neuvostoliiton miehitystä vastaan sotineille mujahideen-taistelijoille.

Afganistanilaiset saivat Stingereistä tehokkaan aseen ja pelotteen erityisesti Neuvostoliiton panssaroituja Mil Mi-24 -taisteluhelikoptereita vastaan. Ohjusten on väitetty kasvattaneen mujahideen-sissien taistelutahtoa selvästi. Suomi päätti Stinger-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnasta runsas vuosi sitten. Järjestelmä sisältää Stinger RMP Block 1 -ohjuksia, ampumalaitteita, lämpötähtäimiä ja koulutuslaitteita.

Puolustusvoimat kutsuu järjestelmää sen käyttöönottovuoden mukaan nimellä ITO15 eli ilmatorjuntaohjus 15. Kauppaan sisältyy asejärjestelmän lisäksi muun muassa koulutusta, varaosia, dokumentaatiota sekä ohjusten kunnonvalvonta- ja elinjaksoseurantaa. Suomen ostamat Stingerit eivät ole uusia, vaan niiden ohjusosat on kunnostettu. Kauppa on osa puolustushallinnon strategiaa, jossa ostetaan käytettyjä mutta käyttökelpoisia sotatarvikkeita edullisesti. Tunnetuimmat esimerkit ovat Hollannista ostetut Leopard-panssarivaunut ja raskaat raketinheittimet. Stingereiden veroton hinta oli 90 miljoonaa euroa. Alun perin Suomi oli hakenut Yhdysvaltain kongressilta lupaa ostaa enintään 600 Stingeriä 330 miljoonalla dollarilla, mutta kauppa peruttiin. Suomen ostama Stinger RMP Block 1 on ensimmäinen kehitysversio alkuperäisestä Stingeristä. Versiota ryhdyttiin toimittamaan Yhdysvaltain asevoimille 1990-luvun puolivälissä. Lyhenne RMP tulee sanoista reprogrammable microprocessor eli ohjelmoitava mikroprosessori. Järjestelmää voidaan siis päivittää uudella ohjelmistolla. Stinger on hankittu korvaamaan jo käytöstä poistetut venäläiset Igla-olkapääohjukset ja nykyiset iäkkäät ilmatorjuntatykit. Stingereillä on tarkoitus korvata erityisesti 23 millimetrin ilmatorjuntakanuunat eli niin sanotut Sergeit.

Lühike sisukirjeldus koos kommentaariga. Soome KJ tutvustavad selle nädala neljapäeval avalikult USAst ostetud uusi ITO 15 õlalt lastavaid ÕT rakette, mis on Stingeri mudel RMP Block 1. Alustatakse ka raketi kasutajakoolitusega ajateenijatele. Nendega asendatakse aegumise tõttu mahakantud Iglad ja 23 mm Sergei ÕT-kahurid. Algselt planeeriti osta 240 milj € eest kuni 600 raketti, kuid hetkel osteti 90 milj € eest, sest rohkem raha selleks eelarves ei olnud. Soome ametlik poliitika on osta võimalusel kasutatud, kuid kõlbulikku sõjatehnikat, näiteks Leopard-tankid ja MLRS-raketiheitjad.

Ostetud laskeseadeldiste ja rakettide täpset hulka avalikes allikates ei ole, varem on räägitud suurusjärkudest 100-120 laskeseadeldist ja 500-600 raketti. Kuna 90 milj € on tugev kolmandik maksimaalsest võimalikust tellimusest, siis ilmselt palju ei eksi, kui oletada, et osteti u 30-40 laskeseadeldist ja nende juurde u. 150-200 raketti ning väljaõppeks vajalik stardikomplekt. Oletan, et tulevatel aastatel ostetakse Stingereid juurde kuni vajalik laskeseadeldiste ja rakettide varu koos.

Eestisse Mistrali ÕT-rakettide ostmisel väitsid osa asjapulkasid, et osteti masinate peal olevaid laskeseadeldisi, sest õlalt lastavaid pole võimalik saada, sest meie NATO liitlased ei usalda selliseid ohtlikke riistasid, mis pealegi võivad kohe kiiresti igasugu terroristide kätte sattuda, eestlaste kätte. Soomlased tõestasid, et see väide on jama, sest nemad ei ole NATOs, kuid müüdi ikkagi. Tegelikult on soomlastel ÕTga päris hästi, sest neil on lisaks hävitajatele ka erinevad ÕT-raketid ja pooletollised KPd olemas. Tegelikult võiks Eesti Kaitsemin nüüd ennast kokku võtta ja ameeriklastelt sarnase diili välja kaubelda. Igale KL kompaniile oleks vaja 2-3 laskeseadeldist ja kümmekond raketti, et liiga lähedale pressivaid koptereid ja lennukeid tõrjuda.

[negevng]

Eestisse Mistrali ÕT-rakettide ostmisel väitsid osa asjapulkasid, et osteti masinate peal olevaid laskeseadeldisi, sest õlalt lastavaid pole võimalik saada, sest meie NATO liitlased ei usalda selliseid ohtlikke riistasid, mis pealegi võivad kohe kiiresti igasugu terroristide kätte sattuda, eestlaste kätte. Soomlased tõestasid, et see väide on jama, sest nemad ei ole NATOs, kuid müüdi ikkagi.

Selline väide näib kangesti kellegipoolt leiutatud põhjendusena. See oli uue õhutõrjesüsteemi hankel üks peamisi Kaitseministeeriumi poolt seatud eeltingimusi, et hangitav õhutõrjesüsteem peab olema statsionaarne. Mäletan see oli seoses eelseisva Mistrali hankega kohe eraldi uudises olemas. Donetski lennujaam näitas 26-27.05.2014 selgelt ära, mis juhtub üksusega kui toalisi vahendeid käepärast ei ole.

[hillart]

Eestisse Mistrali ÕT-rakettide ostmisel väitsid osa asjapulkasid, et osteti masinate peal olevaid laskeseadeldisi, sest õlalt lastavaid pole võimalik saada, sest meie NATO liitlased ei usalda selliseid ohtlikke riistasid, mis pealegi võivad kohe kiiresti igasugu terroristide kätte sattuda, eestlaste kätte. Soomlased tõestasid, et see väide on jama, sest nemad ei ole NATOs, kuid müüdi ikkagi.

Ja ISIS´e vastu võitlevatele segausulistele kurdidele tarnitakse USA poolt igasugu tankitõrjevahendeid küll (teave 23.03.2015 ETV Välisilma dokumentaalfilmist). Samas, kui Ukrainale ei anta mitte midagi. Väidetavalt kartusest, et see võivat venelaste kätte sattuda. Ja kurdide käes on see samune tehnika-relvastus just-kui jumala selja taga kindlas kohas? No ei tea, ei tea.