Eilne Helsingin Sanomat lk A12
http://www.hs.fi/kotimaa/a14241523495474
Suomi ja Ruotsi valmistelevat kriisinajan puolustusyhteistyötä
Haglund: Puolustusliittoa ei esitetä, mutta sille olisi vastaisuudessa edellytykset
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ehdottavat, että maiden pitäisi voida toimia sotilaallisesti yhdessä kriisitilanteissa ja konflikteissa. Puolustusliitto tai yhteispuolustus olisi ehdotusten toteutuessa käytännössä mahdollinen, jos näin poliittisesti päätettäisiin, arvioi puolustusministeri Carl Haglund HS:lle tiistaina Tukholmassa.
Haglund ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist julkistivat tiistaina Tukholmassa maiden välisen puolustusyhteistyön kehittämistä koskevan loppuraportin. Raportin julkinen versio on noin kymmenen liuskaa, salainen yli sata. Sotilaat vakuuttavat, että salainen osa sisältää lähinnä teknisiä yksityiskohtia. Raportin ydinlause arvioi, mitä merkitsivät poliittiset päätökset, joilla yhteistyötä laajennettaisiin kattamaan kriisit ja konfliktit. Muutos "lisäisi yhteistyön arvoa huomattavasti".
"Käytännössä tässä luodaan edellytykset toimia yhdessä myös kriisin tullen, mutta se ei tarkoita sitä, että sitoudutaan", Haglund sanoo. Nykyisin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa vain rauhanajan toiminnan. Haglund painottaa, ettei nyt ehdoteta puolustusliittoa. "Se on poliittinen valinta. Mielestäni johtopäätös tästä on, että sille ei ole kovin paljon käytännön esteitä."
Suomi ja Ruotsi ovat tutkineet puolustusyhteistyön syventämisen mahdollisuuksia entistä tiiviimmin noin puolentoista vuoden ajan. Perusta luotiin, kun maat alkoivat vuonna 2009 salaa vaihtaa tietoja kriisivalmiuksistaan. Nyt tiedonvaihtoa voidaan laajentaa entisestään, kertoo suomalainen puolustuslähde. Konkreettisista yhteistyön muodoista, kuten yhteisistä meri- ja ilmavoimien osastoista, on kerrottu jo aiemmin työn eri vaiheissa. Tiistaina esiteltiin loppupäätelmät ja se, mikä on konkreettisesti mahdollista.
Aikomuksena on muun muassa rakentaa pikaisesti yhteinen turvallinen tietoverkko, muodostaa yhteiset meri- ja ilmavoimien osastot ja ottaa yhteiset ilma- ja merivoimien tukikohdat käyttöön. Maavoimille olisi tarkoituksena muodostaa yhteinen prikaati, jossa olisi pataljoonia molemmista maista. Nopeimmin yhteistyön päämääriin voidaan päästä maavoimissa. Merivoimissa yhteistyö voisi olla totta vuonna 2023 ja ilmavoimissa joskus tämän jälkeen "Korkealle asetetut tavoitteet edellyttävät poliittista tukea ja päätöksentekoa", sanoi Suomen merivoimien komentaja Kari Takanen raportin julkistamistilaisuudessa. Ruotsin Hultqvist korosti myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa Pohjois-Euroopan vakauden tukemiseksi.
"Tavoitteenamme on syventää yhteistyötä mutta kytkeä se myös yhteen Pohjoismaiden muiden naapuriemme kanssa." Yhteistyön syventäminen vaatii lainmuutoksia molemmissa maissa. Haglund toteaa silti, ettei raportin valmistelun yhteydessä ole törmätty ylitsepääsemättömiin käytännön esteisiin. "Esteet ovat sellaisia, jotka voidaan purkaa, jos näin poliittisesti halutaan. Ne eivät ole kovin kummoisia, mutta niitä on."
Haglund sanoo olevansa valmis edistämään raportin ajatuksia nopealla aikataululla. Työhön ryhdytään heti, ja konkreettisia lakiesityksiä päästäisiin Haglundin mukaan antamaan luultavasti ensi hallituskaudella. Hän uskoo, että hankkeella on laaja poliittinen tuki. "Keskeiset henkilöt tasavallan presidenttiä myöten ovat tästä tietoisia, ja tähän suhtaudutaan laajasti myönteisesti", hän sanoo.
Haglund korostaa, ettei puolustusyhteistyön edistäminen raportin ehdottamalla tavalla muuttaisi Suomen puolustuksen periaatetta. Molemmilla mailla olisi edelleen omat suorituskykyiset joukkonsa. "Tässä ei tule mitään työnjakoa tai mitään sellaista, mikä muuttaa tätä periaatetta. Se periaate muuttuisi sinä päivänä, jos joko mentäisiin työnjakoon ja työnjako edellyttäisi, että olisi jonkinlaisia velvoitteita toimia yhdessä eli toisin sanoen puolustusliitto, jota tässä ei ehdoteta." Entä mikä on yhteistyön hinta? Onko kyse säästämisestä? Haglund toteaa, ettei tavoite ole säästää. "Kyllä se jotakin maksaa, mutta se iso kuva on se, että kustannukset ovat aika pieniä."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1424152185167 ... raavaksi-2
Ruotsi ja Suomi luovat valmiudet puolustusyhteistyöhön kriiseissä
Nykyisellään Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö rajoittuu rauhanaikaan. Sotilaiden raportissa ei yksilöidä esimerkiksi kriisinajan yhteistyön edellyttämiä lainsäädännön muutoksia, vaan keskitytään konkreettisiin ehdotuksiin. Raportissa esitetään, että Ruotsille ja Suomelle rakennetaan yhteisiä joukkoja ja valmiuksia.
Yhteistyön vieminen uudelle tasolle käynnistyi jo viisi vuotta sitten, kun Suomi ja Ruotsi ryhtyivät salaa vaihtamaan tietoja kriisiajan valmiuksista.
Laajennettu yhteistyö koskisi kaikkia puolustushaaroja. Raporttiin sisältyy joukko yhteistyöehdotuksia muun muassa kaluston uusinnassa. Julkisuudessa on puhuttu yhteistyöstä merivoimien alushankinnoissa. Ilmavoimien hävittäjähankinnat eivät ole puolustusyhteistyön osa.
Viestiliikenne
Ensimmäinen raportissa esitetty uusi käytännön toimi on turvallisen viestiyhteyden rakentaminen Ruotsin ja Suomen välille. Se tarkoittaisi digitaalista kaapeliyhteyttä, jota voisi käyttää sekä tietoliikenteeseen että esimerkiksi ilma- ja merikuvatietojen vaihtamiseen.
Merivoimat
Merivoimilla pitäisi ehdotuksen mukaan olla yhteinen osasto vuoteen 2023 mennessä. Nykyinen yhteinen maihinnousuosasto olisi sen osa. Ruotsin sukellusveneet eivät olisi osastossa mukana, mutta sen sijaan maat harjoittelisivat yhdessä muun muassa sukellusvenetorjuntaa.
Ilmavoimat
Ehdotuksessa ilmavoimille perustettavan yhteisen osaston koneet käyttäisivät tukikohtia molemmissa maissa. Samalla periaatteella alukset käyttäisivät molempien maiden satamia. Tavoitteena olisi ilmavoimien kyky operoida yhdessä.
Maavoimat
Maavoimille esitetään yhteistä prikaatia, jonka isäntämaana toimisi Suomi. Mukana olisi molemmista maista pataljoonia, jotka voisivat toimia erillisenä sekä kriisinhallinnassa että lähialueen konflikteissa, jos niin päätettäisiin. Yhteistyöhön kuuluisi myös yhteinen helikopteriosasto.
2009. a alanud infovahetusele lisaks on plaanis luua ühine maavägede brigaad, varem on öeldud, et Rootsil on suhteliselt kiiresti mobilliseeritavad kaadriarmee ja Kodukaitse üksused, Soome tugevus on massiline reserv, kellest suurema või pikema kriis korral reservväelasi teenistusse kutsuda. Lisaks on plaanis jõuda niikaugele, et nii laevastik kui õhuvägi suudaks lisaks koostööle vajadusel kasutada teise riigi baase.
Tänane Helsingin Sanomat lk A10 kirjutab, et suur osa Soome laevastikust ja helikopteritest seisab kasutult.
http://www.hs.fi/paivanlehti/19022015/k ... 4265445572
Tekniikkaongelmat riivaavat armeijaa
Ohjusveneet, miinantorjunta-alukset ja helikopterit aiheuttavat päänvaivaa Puolustusvoimille. Puolustusvoimille on kasautunut poikkeuksellisen paljon teknisiä kalusto-ongelmia.
Vaikeudet vaivaavat pahiten Rauma-luokan ohjusveneitä, Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksia ja maavoimien NH90-helikoptereita. Niiden ostoihin ja korjauksiin Puolustusvoimat on sijoittanut viime vuosina yhteensä yli 670 miljoonaa euroa. Turun Sanomat kertoi eilen keskiviikkona, että kaikki Rauma-luokan ohjusveneet on asetettu käyttökieltoon. Syynä ovat kolmen aluksen runkorakenteista löytyneet rasitusmurtumat.
"Emme tiedä, mistä väsymismurtumissa on kyse. Sitä täytyy tutkia", kertoi Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantunen HS:lle. Rauma-luokan veneiden käyttökielto jatkuu vähintään kuukausia. Alukset voivat joutua olemaan sivussa paljon pitempäänkin, koska ne on rakennettu alumiinista. Alumiinirakenteiden korjaaminen on teräslaivoja vaikeampaa. "Murtumat ovat runkoon kiinnittyvissä tukirakenteissa. Niitä on tietyillä alueilla kaikissa kolmessa ohjusveneessä, mikä viittaa siihen, että ne rasittuvat tietyllä tavalla", sanoo Jantunen. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos on aloittanut ohjusveneiden perärakenteiden värähtelylaskennan. Siinä selvitetään, miten rakenteita pitäisi muuttaa, jotta värähtelystä aiheutuvat väsymismurtumat voidaan estää.
Tutkimusryhmässä on mukana aluksen suunnitteluun osallistuneita henkilöitä. Kiusallisinta Rauma-luokan ongelmissa on se, että alusten yli 70 miljoonan euron peruskorjaus valmistui vasta viime vuonna. Merivoimien käytössä on kymmenen taistelualusta. Rauma-luokan käyttökielto tarkoittaa, että 40 prosenttia Suomen taistelualuksista on sivussa arvaamattoman pitkän ajan. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen jää neljän Hamina-luokan ohjusveneen ja kahden miinalaivan kontolle.
Merivoimien toinen murheenkryyni on Katanpää-luokka. Suomi osti viime vuosikymmenellä Italiasta kolme huippumodernia miinantorjunta-alusta noin 250 miljoonalla eurolla. Alusten pitäisi olla jo operatiivisessa käytössä, mutta niiden toimittamisessa on ollut vakavia ongelmia. Alusten rakentaminen alkoi huonojen tähtien alla, sillä niitä rakentanut italialaistelakka jäi heti alkuvaiheessa peräti kahteen otteeseen tulvan alle. Merivoimat on nyt saanut kaksi alusta eli Katanpään ja Purunpään käyttöönsä, mutta molemmissa on ollut lastentauteja. Kolmas miinantorjunta-alus eli Vahterpää on myös pahasti myöhässä. Merivoimien esikunnasta kerrottiin keskiviikkona, että alus saapuu Suomeen aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Merivoimien alusvajausta lisää se, että Pansio-luokan miinalauttojen Pansion, Porkkalan ja Pyhärannan peruskorjaukset alkavat tämän vuoden lopulla. Miinalauttoja käytetään miinoitustehtäviin ja merikuljetuksiin.
Maavoimat taas taistelee yhä uusien NH90-kuljetushelikoptereidensa kanssa. Ne piti saada käyttöön jo 2004–2008. Käytännössä koko tilaus tulee valmiiksi vasta 2018, koska Suomi on joutunut vastaanottamaan vajavaisesti varustettuja koptereita, joiden päivittäminen kestää useita vuosia. Koptereiden käyttöaste on muutenkin erittäin huono, koska varaosia on vaikea saada. NH90-kopterien kauppahinta oli 350 miljoonaa euroa.
Lühidalt on probleemid järgmised. Soome mareväes on 10 sõjalaeva, nendest 4 kuulub Rauma-klassi ja neid on äsja moderniseeritud 70 milj € eest. Kolme laeva keres neljast on leitud alumiiniumi väsimisest tulenevaid pragusid, mille täpne põhjus ei ole selge. Kõik 4 laeva on kai ääres ja neid uuritakse ning seejärel remonditakse, kui võimalik. Seni peab merevägi hakkama saama 6 alusega. Meenutame, et Soome mereväest on 1 alus iga hetk valmis kiiresti välja sõitma, kui merealal midagi kahtlast märgatakse ja teine alus järgneb vajadusel. Soome merevägi on tellinud 3 uut laeva Itaaliast, millest kolmas ei ole veel üle antud ja laevade sissesõitmine võtab veel aega. Soome mereväele on plaanis tellida 4-6 uut alust vananevate asendamiseks lähiaastatel. Võimalik, et kui Rauma-klassi probleemide remontimine olsutub väga kulukaks, siis need jäävadki kai äärde ja hakatakse kiirustama uute laevade ehitamisega.
NH 90 helikoptereid telliti 20 tk 350 € väärtuses ja need pidid kasutusse tulema 2004-2008. Tegelikult saavad kõik kopterid valmis mitte enne 2018 sest Soome KJ on olnud sunnitud võtma osa koptereid kasutusse ilma täisvarustuseta ja kõikide lisade monteerimine võtab aega. Lisaks on uute kopterite hooldus ja varuosade saadavus halb, varem on öeldud, et tavalisel päeval on 50% ehk 10 kopterit kasutamiseks valmis, kuid on olnud ka selliseid hetki, et kasutada saab ainult 3-4 kopterit 20st, mida on liiga vähe. Soomes on seda maaväe helikopterite ostu pidevalt kritiseeritud, märksõnadeks on, et liiga palju liiga kalleid koptereid ning valiti mudel, mille kõik probleemid ei ole veel välja selgitatud.