Kauppalehti
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/onko- ... Uutiskirje
Kymmenettuhannet suomalaiset siviiliautot ovat Puolustusvoimien sijoitettavien listalla.
Nämä autot ovat yksityishenkilöiden ja yritysten normaalikäytössä. Poikkeusoloissa ne voidaan määrätä Puolustusvoimien käyttöön. Mikä tahansa siviiliauto ei sota-ajan listalle yllä. ”Henkilö- ja pakettiautoissa Puolustusvoimien suositusikäraja sijoituksille on 4–5 vuotta tai sitä nuoremmat ajoneuvot. Kuorma-autoissa ja työkoneissa suositusikärajaa ei ole,” sanoo komentaja Taneli Uosukainen.
Listalla yleisiä automerkkejä
Pääesikunnan operatiivisella osastolla työskentelevä Uosukainen on vastuussa henkilöiden ja ajoneuvojen sodanajan sijoituksiin liittyvissä asioissa. Sijoitettavien autojen sijoituslista muuttuu koko ajan. Liian vanhat autot poistetaan listalta ja uusia valitaan tilalle. Listalle pääsevät autot ovat paitsi uudehkoja, myös melko yleisiä merkkejä ja malleja. Harvinaisia merkkejä Puolustusvoimat välttelee. ”Kun pysytään yleisissä merkeissä, saadaan helpommin varaosia.” Kun samoja merkkejä on vahvuudessa, voidaan tarvittaessa tehdä kahdesta rikkinäisestä autosta yksi toimiva. ”Tätä sanotaan ajoneuvon kannibalisoinniksi.”
Moottoripyörätkin mieluisia armeijalle
Kaksipaikkaisia avourheiluautoja listalta tuskin löytyy. Yksi tärkeimpiä poikkeusoloihin sopivan auton ominaisuuksia on kuljetuskapasiteetti. ”Kevyestä kalustosta pakettiautot, pick-upit, moottoripyörät ja moottorikelkat ovat erittäin hyviä Puolustusvoimain tarkoitukseen.” Yksittäisiä ajoneuvomerkkejä tai -malleja Uosukainen ei halua eritellä. ”Se olisi epäreilua autonomistajia ja -myyjiä kohtaan.”
Tiedot aluetoimistossa
Jokainen autonomistaja voi tarkastaa, onko omalla autolla sodanaikainen tehtävä. Se onnistuu käymällä Puolustusvoimien aluetoimistossa. Esimerkiksi Uudenmaan aluetoimisto sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa. Aluetoimistoja on yhteensä 12 ympäri Suomea. ”Parhaimmillaan aluetoimistosta saa tiedon, että auto joko on tai ei ole varattu Puolustusvoimien käyttöön. Mutta sitä emme tietenkään kerro, mihin autoa aiotaan käyttää tai mihin joukkoon se kuuluu, puhumattakaan siitä, mitä tämä kyseinen joukko tekee”, Uosukainen sanoo. Uosukainen myös painottaa, että yksityishenkilölle ei ole mitään merkitystä, onko oma auto varattu poikkeusolojen varalle vaiko ei. ”Yksityishenkilö ei tee sillä tiedolla käytännössä mitään.”
Vain vakavassa kriisissä
Ajoneuvon määrääminen luovutukseen edellyttää erittäin poikkeuksellista ja vakavaa tilannetta Suomessa. Tällöin valmiustilalaki tai puolustustilalaki on asetettu voimaan.
”Silloin on paljon muitakin murheita yhteiskunnassa kuin miettiä, että mihin se oma auto meni”, Uosukainen kuvailee. Oman auton sijoitusten perään kysellään hyvin vähän. ”Joskus kertausharjoitusten yhteydessä asiaa saatetaan kysellä, mutta eipä juuri muuten”, Uosukainen sanoo. Jos auto otetaan palveluksen, asiasta saapuu postissa luovutusmääräys. ”Määräyksessä kerrotaan paikka ja tarvittaessa aika, mihin ajoneuvo tulee toimittaa. Tapa on samanlainen kuin ihmisten palvelukseenastumismääräyksessäkin.” Jos Puolustusvoimat joutuu ottamaan ajoneuvon käyttöönsä, se saa käyttää autoa kuin omaansa, vaikka purkaa ja käyttää varaosina. Puolustusvoimat korvaa ajoneuvojen käytön kulut omistajalle. Korvausasioita käsitellään tosin vasta, kun poikkeustila on ohi tai siihen on muuten aikaa. Ja edellyttäen, että yhteiskunnan rakenne on samankaltainen kuin se oli poikkeustilaa ennenkin.
ja Helsingin Sanomat kirjutasid Soome KJ tsiviilautode registrist, mida peetakse kriisiolukorras armeele sobivate sõidukite rekvireerimiseks
http://www.hs.fi/kotimaa/a1429592573390
Armeijalla lunastuslista siviilien ajoneuvoista
Puolustusvoimista voi halutessaan kysyä oman ajoneuvon kohtaloa
Kotimaa 22.4.2015 2:00
Jarmo Huhtanen
Helsingin Sanomat
Puolustusvoimat on varautunut sodan uhatessa ottamaan käyttöönsä runsaasti kuljetusvälineitä siviilistä. Luovutusvelvoitelistalle kuuluu autojen lisäksi työkoneita, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja mönkijöitä. "On siellä varmaan jokin mopokin", sanoo komentaja Taneli Uosukainen Pääesikunnasta. Kauppalehti kertoi tiistaina, että auton omistaja voi kysyä Puolustusvoimien aluetoimistosta, onko hänen autonsa luovutettavien joukossa.
"Omistaja voi kysyä. Emme voi julkisuuslain hengessä kieltää ketään kysymästä."
Puolustusvoimat kuitenkin toivoo, etteivät omistajat juuri nyt kävisi aluetoimistossa kyselemässä. Syynä ovat toukokuussa lähetettävät niin sanotut reserviläiskirjeet, jotka työllistävät parhaillaan aluetoimistoja. Puolustusvoimat ei kerro tarkkaan, kuinka monta ajoneuvoa on varattu pakko-otettavaksi. Kyse on kuitenkin kymmenistätuhansista. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija lunasti siviilistä 35 000 ajoneuvoa. Hevosia otettiin yli 70 000. Poikkeusoloissa ottoajoneuvoja käyttäisivät kaikki sodan ajan joukot. Parhaiten varustetuilla joukoilla on toki omaa kuljetuskalustoa, mutta nekin saavat täydennystä siviilistä esimerkiksi huoltokuljetuksiin. Puolustusvoimat on yksilöinyt tarkkaan kaikki kriisitilanteessa tarvitut ajoneuvot. "Se tehdään ajoneuvon rekisteritunnuksen tai muun vastaavan tiedon perusteella. Työkoneissa ei ole rekisteröintivelvoitetta, joten niitä tietoja kerätään toisella tavalla. Se on jatkuvaa työtä, jota meillä ajoneuvojen sijoittajat tekevät kuukausittain." Uosukaisen mukaan henkilö- ja pakettiautot pyritään ottamaan nuoremmasta päästä, eli ne eivät ole viittä vuotta vanhempia. Suosikkilistalla ovat nelivetoiset autot.
Kommenteeritud tõlge. Soome KJ peab registrit, kus on kirjas armeele kriisiolukorras vajalikud sõidukid ja muud masinad, mida vajadusel rekvireeritakse. Sõiduautodest eelistatakse maksimaalselt 4-5 a vanuseid maastureid ja pikappe, lisaks väikebussid kauba ja inimeste vedamiseks, samuti mootorrattad, -kelgud jne. Rasketest masinatest bussid, veoautod, kallurid, traktorid, ekskavaatorid jne, nende puhul piirvanust ei ole. Kokku kümneid tuhandeid masinaid. Nimekiri täieneb pidevalt, kui vanemaid masinaid välja ja uusi sisse kirjutatakse. Iga autoomanik võin KJst küsida, kas tema auto on nimekirjas, kuid palutakse, et seda ei tehta lihtsalt teadmise soovist. Hetkel trükitakse ja saadetakse laiali sadu tuhandeid kirjasid, kus reservistidele teatatakse nende koht reservis. Seda on seni väga vähe uuritud, peamiselt reservistid, kes enne kordusõppust tunnevad huvi, kas tohivad oma auto või muu sõiduki õppusele kaasa võtta. Soome KJ on reegel, et võib tuua oma varustust, kui see ei sega ülesande täitmist, näiteks täiendav maastur või ATV on õppusele alati oodatud.
Ma mäletan, et mõne aasta eest oli juttu, et Eestis siis selline nimekiri puudus, mida peeti oluliseks puudujäägiks. Ma loodan, et see asi on nüüd korda tehtud, sest see on tõesti oluline, saada kriisi korral kiiresti vajalikud masinad kokku, kuid selleks on vaja teada, kelle käes need on?
