Soome merevägi andis teada, millepärast Rauma-klassi laevad seisma pandi. On olemas versioon pragude tekkimise põhjuse kohta. Selles kirjutas 27. aprilli Helsingin Sanomat lk A14
http://www.hs.fi/kotimaa/a1430018692424
Ohjusveneiden murtumien syy selvisi
Rauma-luokan ohjusveneiden rungot ovat alumiinia, jota ei nykyisin juuri käytetä sotalaivoissa
Kotimaa 27.4.2015 2:00 Päivitetty: 27.4.2015 5:30
Jarmo Huhtanen
Helsingin Sanomat
Merivoimat uskoo löytäneensä syyn siihen, miksi Rauma-luokan ohjusveneisiin on syntynyt väsymismurtumia. Kaikki luokan neljä venettä ovat olleet tilapäisessä käyttökiellossa helmikuusta alkaen, jolloin vaurioita havaittiin kolmessa veneessä. Helmikuussa löytyneet murtumat olivat runkoon kiinnittyvissä tukirakenteissa. Ne olivat jo toinen väsymismurtumahavainto Rauma-luokan veneissä lyhyen ajan sisällä. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen mukaan murtumilla ei ole merkitystä aluksen kokonaislujuuteen eivätkä rungot ole heikentyneet. Merivoimat ja Logistiikkalaitos käynnistivät helmikuussa laajan tutkimuksen, jossa on yritetty selvittää väsymismurtumien aiheuttaja. Tutkimus sisältää muun muassa veneiden perärakenteiden värähtelylaskentaa. Tutkimuksen tuloksista on tarkoitus kertoa kesäkuussa.
"Selvitys on ollut käynnissä, ja nyt on löytynyt syy", sanoo komentaja Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta. Alusluokan ensimmäiseksi korjattavalle veneelle on tehty merikokeita, joilla voidaan varmistaa laskennallisten tulosten paikkansapitävyys. Kun suunnitellut korjaukset on tehty, alus käy uudelleen merikokeissa.
"Meillä on nyt ensimmäiset mittausajot käynnissä, ja niitä on analysoitu, mutta tuloksia ei ole vielä saatu." Rauma-luokan veneet on valmistettu 1990-luvun alussa Raumalla. Alumiinisille ohjusveneille tehtiin peruskorjaus vuosina 2010–2013. Heti peruskorjauksen valmistuttua paljastui, että kolmessa veneessä oli väsymismurtumia. Alukset telakoitiin neljäksi kuukaudeksi kunnostusta varten. Samassa yhteydessä havaittiin kahden veneen propulsiojärjestelmissä outoa värähtelyä, jonka syy on vielä hämärän peitossa. Se saattaa olla yhteydessä väsymismurtumiin. Peruskorjauksen jälkeen löytyneet väsymismurtumat olivat eri paikassa kuin helmikuussa löytyneet murtumat. Murtumia on tähän mennessä löytynyt sekä perästä että keskilaivasta. Heinosen mukaan oli puhdas sattuma, että lyhyen ajan sisällä löytyi väsymismurtumia kahdesta eri paikasta.
"Se johtuu alumiinin elinkaaresta. Tässä vaiheessa ja tuollaisella käytöllä, missä alukset ovat olleet, niitä alkaa tulla."
"Ne ovat kaksi eri ilmiötä, jotka eivät riipu mitenkään toisistaan."
Sotalaivoja ei nykyisin juuri rakenneta alumiinista. Oliko alumiinirakenne alun perin virhe?
"Alumiini tuntui 1990-luvun alussa fiksulta ratkaisulta. Siitä oli kokemusta Helsinki-luokan ohjusveneistä, mutta niissä oli eri konstruktio. Levyn paksuus, kaaritiheys ja rungon rakenne poikkesivat Rauma-luokasta", Heinonen sanoo. "Rauma-luokan veneistä haluttiin matalakulkuisia, nopeita ja kevyitä. Tämän kompromissina Rauma-luokan runkoratkaisusta tuli tuon näköinen konstruktio. Alusten elinkaari näyttää joka tapauksessa täyttyvän. Se on ollut tiedossa, että alumiini jossain vaiheessa alkaa käyttäytyä noin."
Vielä ei tiedetä varmuudella, oliko ohjusveneiden peruskorjauksella jotain tekemistä väsymismurtumien syntymisen ja värähtelyjen kanssa. Merivoimien tavoite on, että ohjusveneet saataisiin takaisin operatiiviseen käyttöön tämän vuoden aikana. Veneet on tarkoitus korjata Pansiossa ja myöhemmin telakalla. Rauma-luokan puuttuminen rivistä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia Suomen taistelualuksista on poissa käytöstä. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen ovat nyt neljän Hamina-luokan ohjusveneen ja kahden miinalaivan kontolla.
Suhteliselt keeruline ja tehniline jutt, kuid üritan selle kokku võtta. Raumad on ehitatud 1990ndate alguses alumiiniumkeredega, sest taheti kergeid ja kiireid aluseid ning alumiinium tundus parim kerematerjal sel ajal. Mikropraod on seotud peamisel kerede materjali väsimisega, mis oli ette aimatav nähtus. Lisaks on 2 laeva käiguosast avastatud vibratsiooni, mis on eraldi probleem ning selle põhjusi alles uuritakse. Uusi laevu alumiiniumist ei ehitata ja Raumad on teenistuses planeeritud aja lõpuni. Praod ei nõrgesta laevakeret oluliselt ning laevad kavatsetakse selle aasta jooksul taas merele lubada, seni kasutab Soome merevägi ülejäänud 6 laeva. Varem oli juttu, et Soome mereväel on lähiaastatel plaanis tellida 4-6 uut mitmeotstarbelist laeva vanemate laevade asendamiseks.
Palun, Svejk. Kas saad aidata tölkendamisega?
Ei ole Soomes ühelgi paraadil poliitikuid tanki või mõne muu sõjatehnika peal turnimas, ilmselt ei tunne vajadust, sest enamik on neist ajateenistuses saanud isu täis pauku teha ja tankiga sõita. Väike vahe ka muidugi, soomlased vaatavad oma tanke, mida on kolmekordne number ja eestlased patsutavad 4 sõbrade käest laenatud tanki.
