www.militaar.net

Mul on vahepeal märkamata jäänud 21.10. Helsingin Sanomate artikkel Kaitseliidu suurest õppusest Kotkalend, mille on kirjutanud Kaja Kunnas.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a144531457183 ... aking-news

Naiset torjuvat ”vihreitä miehiä” – Virossa lottajärjestön rivit kasvavat
Suomen lottia vastaava Viron Naiskodukaitse harjoittelee kriisiä varten. Sen rivit kasvavat.

Kun sotaharjoitukset päättyvät, alkaa ruuan jakelu. Naiset muodostavat ketjun pöydän taakse. Muonituksesta vastaa Viron Naiskodinturva, Naiskodukaitse. "Ole hyvä, tule rohkeasti eteenpäin, täältäkin saa keittoa", lastentarhanopettaja Merje Mihkelsaar hoputtaa ja ojentaa seljankaa. Maastopukuiset miehet ja naiset rynnäkkökiväärit olalla astuvat lähemmäs soppakulhoa. Kirjanpitäjä Triin Serglov nostelee laatikoista halkaistuja sämpylöitä ja opiskelija Kristiina Sireli laittaa väliin lämpimän pihvin. Seuraavat muonittajat lisäävät hampurilaiseen suolakurkut ja majoneesin.

Muonitusketju koostuu vapaaehtoisista, samoin muonitettavien jono. Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Suojeluskunnan viikonlopun sotaharjoitus, Kotkanlento, on juuri päättynyt, ja muinaiselle Varbolan maalinnoitukselle Länsi-Virossa kerääntyy yli seitsemänsataa vapaaehtoista sotilasta. "Olen ollut harjoituksissa suurimman osan syksyn viikonlopuista", sanoo Triin Serglov. Serglov haluaa toimia kotimaansa hyväksi, olla ystäviensä seurassa ja tutustua toisenlaiseen maailmaan. Samaan malliin viettävät viikonloppujaan yhä useammat virolaiset. Vapaaehtoinen maanpuolustus on nouseva trendi. Suojeluskunnan jäsenmäärä on lisääntynyt liki kymmenellä prosentilla sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin viime vuoden helmikuussa. Suojeluskunnassa on nyt liki 16 000 jäsentä, joista 2 300 kuuluu Naiskodinturvaan, Naiskodukaitseen.

Naiskodinturvaajien lukumäärä on kasvanut tasaisesti, ja yli viiden vuoden ajan tavallista nopeammin, sanoo Naiskodukaitsen varajohtaja Ave Proos. Viron Naiskodukaitse perustettiin 1920-luvulla Suomen Lotta Svärd -järjestön mallin mukaan. Lottien toiminta lakkautettiin aikoinaan osana Suomen ja Neuvostoliiton välistä rauhansopimusta, eikä sitä palautettu toimintaan entisenlaisena. Virolaiset palauttivat Naiskodukaitsen järjestönä pian itsenäisyyden palautuksen jälkeen 1991. Sotilastaitoja naiset pääsevät opiskelemaan Naiskodukaitsen lisäksi myös miesten johtamissa järjestöissä.

Naisilla on Virossa miesten kanssa tasaveroinen oikeus suorittaa asepalvelus, mutta melko harva käyttää tätä oikeutta. Parhaillaan seitsemäntoista naista on asepalveluksessa Virossa. Lisäksi naiset voivat liittyä Suojeluskuntaan, joka on keskittynyt sotilastaitoihin. Naiskodukaitsen toimialue on laajempi kuin Suojeluskunnan. Jokaisen on aluksi opiskeltava muonitus, ensiapu, sotilastaidot ja maanpuolustuksen toiminta organisaationa. Toimintaan kuuluu myös ensihoitaja-, viestintä-, urheilu- ja nuoriso-ohjaajakursseja. Painopiste on siviilipuolustuksessa ja naisen aseman parantamisessa yhteiskunnassa. "Mieskeskeisessä maailmassa naisen on vaikea päästä johtotehtäviin. Tarkoituksemme on kokonaisuudessaan vahvistaa naisen roolia", sanoo Proos.

Sodassa kärsivät naiset ja lapset. Naiskodukaitsen jäsenille opetetaan, kuinka hoitaa perhettään kriisitilanteissa. Mutta useimmiten jäseneksi liitytään usein arkisemmista syistä kuin Viron valtion vastaisen turvallisuusuhan vuoksi. Talousanalyytikko Sirje Ankur palaa metsästä kuomulla peitetyllä kuorma-auton lavalla konekivääri olalla. "Jouduin kerran tilanteeseen, jossa tarvittiin ensihoitajan taitoja", Ankur sanoo. Tapauksesta Ankur ei tahdo puhua, mutta se oli syy liittyä Naiskodukaitsen jäseneksi. Musiikinopettaja Esta Kivisild saapuu Naiskodukaitsen Viljandimaan-osaston kanssa viimeisten joukossa ruokajonoon. Takana on hänen ensimmäinen kokemuksensa suuresta sotaharjoituksesta.

"Välillä oli ihan hirveää. Oli pelottavaa, kun lähellä oli pyssyn pauketta", Kivisild sanoo. Sen sijaan radioviestien vastaanotto vaikutti kiinnostavalta. "Sotatilanteessa paikkani olisi varmasti selustassa. En voi kuvitella, että paukuttaisin pyssyä." Suojeluskunnalle on uskottu Viron puolustusvoimien osana valtava vastuu. Koko alueellinen maanpuolustus olisi sotatilassa sen vastuulla. Kun hampurilaiset ja seljankat on syöty, Suojeluskunnan komentaja, prikaatinkenraali Meelis Kiil kiittää osallistujia siitä, etteivät minkäänlaiset "vihreät miehet" tai "jokin naapurivaltio" pääse yllättämään.

Lisaks varasemale...


http://www.armyrecognition.com/november ... 11155.html

Soome F-18 madallend õppusel Norras suvel -15.

https://www.youtube.com/watch?v=LmO53YfJ0EQ

herman30 kirjutas:Soome F-18 madallend õppusel Norras suvel -15.

https://www.youtube.com/watch?v=LmO53YfJ0EQ

Samamoodi lendasid Aserbaidžaani poolt teistest endise N.Liidu "vabariikidest" palgatud piloodid Karabahhi sõjas, et armeenlaste radaritele märkamatuks jääda. Lendasid niikaua, kuni armeenlased tõmbasid kitsastes kohtades mäetippude vahele trossid, milliste küljest rippusid paraja vahega vertikaalsed trossid. Moodustus midagi tõkkeaerostaatide sarnast ja lennud piki kanjoneid lõppesid.
N.Liidu õhutõrjes kordusõppustel olles kuulsin ohvitseride käest, et mingis Iisraeli-Araabia sõjas olevat juudid samamoodi piki kanjoneid lennanud. Nõukogude instruktorid paigaldanud seepeale ühe S-75 stardiseadme ehk "puška" kanjoni põhja ja Iisraeli lennukite paari lähenemisel andnud raketi stardi, mis ehmatas piloote niivõrd, et nad kõrvale pöörasid ja vastu kaljusid põrkasid.
Muuseas peaks Karabahhis trossid veel nüüdki paigal olema, kuna sõda pole ametlikult lõppenud.
Seega saab niimoodi lennata vaid "sõbraliku" territooriumi kohal.

@EOD, väga huvidavad faktid. Sellest trossi-asjast ma ei varem teadnut.

Leo kirjutas:

Viiskümmend kirjutas: Soomlased arendavad erarahastuse pealt ka uue soomusauto Misu prototüüpi, millest saab pikemalt lugeda selle lingi alt ja foorumi sellest sektorist, kuhu ma tavaliselt soomlaste tegemised kirja panen: http://www.suomensotilas.fi/outo-sotila ... -espoossa/

Soomlaste MISU pilt ka(pärit twitteri postitusest)

Оригинальный финский MRAP Protolab PMPV 6x6 (Misu)

Selle MISU puhul on väga huvitav muuseas asjaolu,et tegu on amfiibmasinaga, s.t suudab vees sõita 12km/h. Ehk isegi tänapäevasem odavama klassi PASI, kuigi masinad jäävad oma sildade asetuse poolest ikkagi erinevateks?

EDIT:
http://www.armyrecognition.com/finland_ ... 11154.html

Tänane Helsingin Sanomat kirjutas, et Soome valitsus ei kavatse noustuda EL poolautomaatrelvade keelustamise programmiga, sest see on Soome riigikaitsele kahjulik. Soomlastele on oluline, et relvaomanikud tahavad iseseisvalt laskeharjutusi teha. Soomes on eraisikute käes 21000 poolautomaatset sportrelva ja 50000 poolauto jahirelva, mida koike see seadusemuudatus puudutaks. Samuti on välja arvestatud, et nende relvade väljaostmiseks omanike käest kuluks suurusjärgus 160 miljonit € ehk väga palju raha.

Lisan siia ka lingi artikli juurde, sisu on lühidalt eelnevalt ümber jutustatud: http://www.hs.fi/kotimaa/a1450247340991

Mingi soomlase blogi, kus päris huvitavaid artikleid Soome mereväe, õhuväe ja õhutõrje teemadel.

https://corporalfrisk.wordpress.com/201 ... r-finland/

https://corporalfrisk.wordpress.com/tag/f-18-hornet/

Selline värske propavideo sommidelt:
https://www.youtube.com/watch?v=oyPty-SCFUg

Näha on ka herr Trummi poolt korduvalt esile tõstetud tõstuk + Stinger lahendust

Nüüd hakakn siis järjest üles laduma novembris ja detsembris 2015 peamiselt Helsingin Sanomates ilmunud artikleid Soome kaitsejõududest.

4.11.15. lk A6-7 HS seurasi Suomen Horneteja Naton suurharjoituksessa – suomalaiset putsaavat ilmatilaa muille

http://www.hs.fi/kotimaa/a1446529857078

Ensimmäisinä nousevat ilmaan suomalaiset hävittäjät, ja heti perään yhdysvaltalaiset. Taistelukoneiden meteli repii rauhallista maalaismaisemaa eteläisessä Portugalissa yhä uudelleen. Parikymmentä hävittäjää viidestä eri maasta lähtee peräjälkeen Bejan lentotukikohdasta iltapäivän ensimmäiseen harjoitustehtävään. Kohdealue on jossakin meren yllä Portugalin edustalla. Mitä Suomen ilmavoimien F-18 Hornetit täällä tekevät, ja miksi ne kaiken lisäksi nousevat ilmaan ensimmäisinä?

Hornetit ovat Portugalissa osallistumassa Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Suomesta on mukana kuuden hävittäjän lento-osasto ja noin 60 sotilaan erikoisjoukkojen osasto.

Hävittäjät saapuivat tukikohtaan Bejan kaupungin ulkopuolelle 19. lokakuuta ja lähtevät paluulennolle perjantaina, kolmen viikon harjoitusten jälkeen. Myös Lissabonin eteläpuolella toimivat erikoisjoukot palaavat Suomeen tällä viikolla. Itse harjoitus on Naton suurin sitten vuoden 2002. Natoon kuulumattomista kumppanuusmaista paikalla ovat näkyvästi Suomi ja Ruotsi. Ukrainakin on mukana. Suomen hävittäjien nousuun ensimmäisinä on käytännön selitys.

”Suomalaiset putsaavat ilmatilan”, selittää suomalaishävittäjien osastoa komentava majuri Tomi Böhm, joka tällä kerralla seuraa koneiden nousua kentän laidalta. Mustassa hävittäjälentäjän nahkatakissaan Böhm voisi toimia ilmavoimien rekrytointimainoksena, mikäli sellaista tarvitaan. Kriisinharjoitussääntöjen mukaisesti hän on ainoa paikalla oleva suomalainen, joka esiintyy julkisuudessa koko nimellään ja kasvoillaan. Suomalaiset putsaavat ilmatilan, koska toisin kuin muiden maiden koneilla Suomen harjoitukseen osallistuvilla Horneteilla ei ole vielä aseita, joilla voisi iskeä ilmasta maahan. Ne ovat tulossa, mutta siihen menee vielä pari vuotta. Suomalaiskoneiden siipien kärjissä on ilmataisteluohjukset. Vieressä amerikkalaisilla on siipien alla isot tutkaan hakeutuvat ohjukset. Tukikohdassa viiden maan hävittäjät ovat puoleltapäivin vielä siisteissä riveissä platalla suurten lentokonesuojien eli hangareiden edustalla. Sää haittasi aamun lentoja.

Suomalaisten vasemmalla puolella ovat ruotsalaisten Jas Gripenit. Oikealla ovat yhdysvaltalaisten F-16 koneet. Tämä on vasta alkua. Harjoituksen ajan hävittäjiä, tutkavalvontakoneita, tankkereita, kuljetuskoneita ja helikoptereita on Portugalin Bejan lisäksi myös tukikohdissa Espanjassa ja Italiassa. Harjoitus on valtava, ja erityisesti siksi suomalaiset ovat täällä. ”Suomelle oppimistavoite on yhteistyö”, Böhm arvioi maanantain harjoitustehtävää. Itse tehtävässä ei ole juuri uutta, mutta yli 30 osallistujamaan eri aselajien yhteistoiminta on monimutkaista. Yhteistyö alkoi jo matkalla Portugaliin. Saksalainen ilmatankkeri tankkasi Suomen Hornetit Saksan yllä ja ranskalainen Ranskan ilmatilassa. ”Kertaakaan ei ole harjoiteltu omin voimin”, sanoo Böhm. Bejassa hävittäjät toimivat yhtenä joukkona. Ruotsia ja Suomea ei erotella harjoituksessa Naton jäsenmaista. Keskipäivän jälkeen koneiden ympärillä alkaa tapahtua. Lentoteknikot ryömivät ympäri suomalaiskoneita. Sama toistuu muiden maiden hävittäjien rivistöissä.

Böhmin mukaan kuuden hävittäjän harjoitusmatkaan tarvitaan yli kaksinkertainen määrä ohjaajia. Hän ei kertaakaan puhu lentäjistä, vaan ohjaajista. Paikalla on myös lentotekniikkaa, logistiikkaa, johtamisjärjestelmä ja huoltohenkilökuntaa. Suomalaisille kyse ei ole varsinaisesta seikkailusta. Ympäröivän Alentejon maaseutuväestö on Portugalissa hieman samassa verkkaisessa maineessa kuin hämäläiset Suomessa. Ystävällisiä ovat, sanovat suomalaiset. Ohjaajat, siis ei lentäjät, saapuvat paikalle kahden maissa. Sitten alkaa meteli. Keskustelu majuri Böhmin kanssa katkeaa joksikin aikaa. Se tuli kuitenkin selväksi, että ohjaajan näkemyksen mukaan Suomen hävittäjät eivät ole teknisesti mitenkään muista jäljessä. Koneiden käynnistyessä selviää myös tehtävä. Ohjaajat ovat käyneet sitä läpi äärimmäisen yksityiskohtaisesti jo tunteja. Useiden aselajien ja maiden harjoituksessa tiedonkulku on lähinnä ihme. Kohteena on vihamielinen laivasto-osasto. Kun suomalaiset ovat siivonneet ilmatilan uhkatekijöistä, muut tarvittaessa upottavat laivat. Harjoituksessa ei ammuta kovilla panoksilla vaan ohjusten käyttö simuloidaan. Hävittäjät nousevat ilmaan alkaen aikataulussa. Operaatio kestää noin kaksi tuntia. Samaan aikaan tukikohdassa valmistaudutaan seuraavaan taisteluharjoitukseen, joka alkaa illan pimennyttyä. Sellaista kansainvälinen puolustusyhteistyö nykyään on.

Pikk artikkel soomlastest NATO suurõppusel. Soome lennuvägi tegi koostööd NATO riikidega, kus kõikidele olid määratud ülesanded vastavalt olemasolevatele lennukitele ja eriti relvastusele. Kuna soomlastel on pomme minimaalselt ja õhk-maa raketid alles tellimuses, oli soomlaste ülesanne pidada õhulahinguid teiste lennukitega, kui näiteks ameeriklased pommitasid vastase radareid radari signaali järgi sihituvate raketidega. Foto on sama artikli juurest.

Järgmise päeva lehes ehk 7.11. Hesaris oli samuti pikk üle lehekülje artikkel, mille netiversiooni ma ei suuda leida. Seal kirjeldati samas NATO Trident Junkture õppusel osalenud Soome eriüksuse tegevust. Soomlased saatsid lisaks 6 Hornetile, paarikümnele lendurile ja hulgale tehnikutele kohale ka 60-liikmelise eriüksuse, mis oli kokku pandud maavägede ja mereväe eriüksuslastest. Eriüksuslased harjutasid koostööd oma teiste maade kolleegidega, ehk täitsid erinevaid luure- ja lahingülesandeid. Näiteks demoesinemise käigus näidati vaenuliku isiku kinnipüüdmist teenistuskoera abil. Soome eriüksuslaste jaoks oli kõige olulisem, et nad said võimaluse näidata enda oskusi teiste riikide kolleegidele, sest erinevalt paljudest NATO riikidest, ei ole Soome eriüksuslastel välismissioonide, ehl lihtsamas keeles lahingukogemusi.

7.11.15 Hesari lk A14 Ohjusveneelle tuli äkkilähtö kesken sotaharjoituksen http://www.hs.fi/kotimaa/a1446799623334

Merivoimien pääsotaharjoitus Meripuolustusharjoitus 2015 (Mepu15) alkoi tällä viikolla.

Jo harjoituksen toisena päivänä tuli yllätyskäänne, kun ohjusvene Pori käskettiin kesken etukäteen valmistellun harjoitusohjelman Suomenlahdelle. Tehtävänä oli tunnistaa ja kuvata havaittu tuntematon alus.

Link viib küll otse artikli lühikirjeldusele ja võimalusele artikli täistekst lugemiseks osta, kuid lühidalt käib jutt sellest, et ajakirjanik tõsteti Soome mereväe harjutusel kiirkorras ühe laeva pealt teisele ümber, sest laev nimega Pori pidi õppuse katkestama ja minema päriselt kontrollima, kes Soome territoriaalvetes seilab. Hamina klassil on 30 -liikmeline meeskond ja laev on aasta jookusl merel 80-100 ööpäeva. Töötatakse 4-tunniste vahtide ehk vahetustega ehk vaheldumisi 4 tundi teenistus ja 4 puhkust

Lisaks on väga hea pilt Hamina-klassi laevade varustusest. Hoolimata oma väikesest suurusest on tegemist väga tulejõulise alusega, kus lisaks 12,7 mm KPdele ja 57 mm kiirlaskekahurile on peal ka raketid nii õhusihtmärkide kui laevade tõrjeks. Eestil muidugi selliseid aluseid ei ole, sest tsiteerides klassikuid "meie liitlastel on selliseid aluseid piisavalt!"

10. ja 11.11. Hesari kirjutas sellest, et Soome ÕV otsib uusi treeninglennukeid 1975ndast aastast kasutusel olnud Valmet L-70 Vinka asendajateks. Neid lennukeid on kasutusel 27 ja nendega õpetatakse õhuväe uued lendurid lendama enne reaktiivlennukitega harjutamise alustamist.

Puolustusvoimat keskeytti yllättäen Vinka-harjoituskoneen seuraajan hankinnan. http://www.hs.fi/kotimaa/a1447128972884

Natuke hiljem tuli teade, et riigihange lõpetatakse tulemusteta, sest hoolimata lennukivalmistajate algsest huvist ühtegi sobivat asendajat Soome lennuväele ei pakutud. Pakkumiskutse välja võtnud lennukivalmistatest enamik loobusid ja lõpuks pakuti 2 lennukit, sakslaste Grob 120 ja tsehhide Zlin Z 242 L, milles esimene oli liiga kallis ja neid ei suudeta teadaoleva eelarve piires piisavalt palju hankida ja tsehhi lennuk oli liiga väikese kabiiniga, paljud pikemad soomlased, kes mahuksid küll Horneti kabiini, ei oleks treeninglennukiga lennata saanud. Uusi lennukeid vajatakse 20-25 praegu kasutusel oleva 27 lennuki asendamiseks ja neile hakatakse kiirendatud korras asendajaid otsima, sest algne plaan oli Vinkadest loobuda 2018. aastal. Nüüd peavad nad ilmselt 1-2 a kauem lendama kuni uute lennukite saabumiseni.

Lisaks siia et ilmselt tegeldakse sellega, et saada eelarvesse raha juurde piisava koguse lennukite ostmiseks, sest olemasolevad lennukimudelid ja nende umbmäärased hinnad on teada või siis tuleb uusi lennukeid lihtsalt vähem osta, mis oleks Soome kaitsevõimele kahjulik, sest ei ole võimalik oluliselt vähendada lendurite lennutunde, see halvendab ka nende erialaseid oskuseid. Ühelt poolt peab treeninglennuk olema piisavalt hea, et sellega saaks vajalikud harjutused ära teha, teisalt peavad lennuki kasutuskulud olema väikesed. Soomlastel on seoses sõjaväelennundusega suured plaanid, maksimaalse programmi järgi on plaan muutuda Euroopa sõjaväelennunduse treeningkeskuseks, sellepärast soomlased ostsid juurde ka BAE Hawke, et vajadusel müüa lendurite väljaõpet ja lennutunde teistele riikidele. On ju Soome Euroopa kõige hõredama asustusega riik ja Soome põhjaosas on suured alad, kus elab väga vähe püsielanikke, nii et seal oleks võimalik harjutada madalal või väga suure kiirusega lendamist ning õhulahinguid, mis ei ole võimalik tihedasti asustatud Kesk-Euroopa kohal. Igatahes jään huviga ootama uusi arenguid Soome ÕV teemadel, lisaks uutele treeninglennukitele tuleb mõne aasta jooksul otsustada ka see, millised uued hävitajad Soome ostab.

12.11. Hesari lk A12 kirjutab, et Soome soovib osta juurde MLRSi rakette, kuni 240 raketti võivad maksta kuni 150 miljonit USD.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1447210728857 ... f=tw-share

Suomi haluaa ostaa jopa 240 ohjusta Yhdysvalloista – hinta saattaa nousta 150 miljoonaan

Suomi on ostamassa amerikkalaiselta asejätiltä Lockheed Martinilta uusia ohjuksia jopa 150 miljoonalla dollarilla. Yhdysvaltain ulkoministeriö on hyväksynyt Suomen pyynnön ohjusten hankkimisesta, mutta lopullinen päätös tehdään Yhdysvaltojen kongressissa. ”Asia on Yhdysvalloissa käsittelyssä ja kesken. Käsittely näyttäisi alustavasti positiiviselta”, sanoo hallitusneuvos Jouko Tuloisela puolustusministeriöstä. Tuloiselan mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriön ilmoittamat määrät ja kaupan kokonaisarvo eivät ole välttämättä se, mitä Suomi hankkii. ”150 miljoonaa dollaria on maksimi. Asia on hyvässä valmistelussa ja tarvittavia neuvotteluja käydään.”

Suomi on ilmoittanut haluavansa ostaa raskaista raketinheittimistä laukaistavia ohjuksia enimmillään 240 kappaletta. Määrä sisältää kahdenlaisia ohjuksia, joiden nimet ovat M31A1 Unitary Missile ja M30A1 Alternative Warhead Missile. M31A1 on yhden räjähdyspanoksen sisältävä täsmäohjus, jonka suuntaaminen maaliin tapahtuu gps- ja inertiaohjauksen avulla. M30A1 on taas muuten vastaava, mutta siinä on aluevaikutteinen ampumatarvike. Molempien ohjustyyppien kantomatka on noin 70 kilometriä. Ohjukset on asennettu niin sanottuihin kasetteihin, joihin mahtuu kuusi ohjusta kerrallaan. Suomessa käytössä olevaan olevaan raskaaseen raketinheittimeen voidaan asentaa kaksi tällaista kasettia. Kauppa sisältäisi 40 ohjuskasettia, joista 15 kasettia sisältää yhteensä 90 kappaletta M31A1-ohjuksia. Loput 25 kasettia sisältävät 150 kappaletta M30A1-ohjuksia. Lisäksi kauppaan kuuluisi koulutusta, koulutusvälineitä, ohjelmistokehitystä sekä teknistä ja logistista tukea. Suomi osti vuonna 2006 Hollannista 22 kappaletta raskaita MLRS-raketinheittimiä (Multiple Lauch Rocket System). Hinta oli 45 miljoonaa euroa. Niiden ammunnanhallintajärjestelmää päivitettiin myöhemmin vielä 40 miljoonalla eurolla.

Lähes kymmenen vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen raskaille raketinheittimille ei ole kuitenkaan löytynyt kunnon ampumatarviketta. Suomella on nyt vain harjoitusraketteja ja pienehkö määrä miinaraketteja. Alun perin raketinheittimiin aiottiin hankkia rypäleammuksia, mutta rypälepommeja vastustava yleisen mielipiteen takia hankkeesta jouduttiin luopumaan. Rypälepommeista jää räjähtämättömiä ammuksia ympäristöön, mutta nyt hankittavasta aluevaikutteisesta ohjuksesta ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Puolustusministeriö suunnitteli aiemmin myös ostavansa raskaisiin raketinheittimiin 70 kappaletta Atacms-ohjuksia, mutta kauppa peruttiin viime vuonna. Syynä oli niiden korkea hinta.

Soome ostis Hollandilt ligi 10 a tagasi aastal 2006 22 MLRSi masinat kokku 45 miljoni € eest ja hiljem on neid veel modifitseeritud 40 miljoni € eest, kuid seniajani puudus sellele relvasüsteemile kaasaegne laskemoon, sest algselt kasutusel olnud alakaliibrilisi lõhkekehasid sisaldanud raketid keelati ja Soome KJ sai kasutada ainult õpperakette ja miinirakette. USA välisministeerium on selle müügi heaks kiitnud, kuid ametlikult peab senat selle veel kinnitama. Varem on soomlased soovinud osta kuni 70 ATACMS-rakette laskekaugusega kuni 300 km, kuid sellest ostust loobuti rakettide kõrge hinna tõttu. Nüüd ollakse siis teisel ringil ja on plaanis osta rakette nimetustega M31A1 Unitary Missile ja M30A1 Alternative Warhead Missile laskekaugusega kuni 70 km. Esimesed raketid M31A1, 15 kasti ehk 90 raketti on unitaarse lõhkelaenguga ja need on esmajärjekorras mõeldud bunkrite ja juhtimiskeskuste hävitamiseks, sest rakett tungib sügavale maa alla ja plahvatab vajadusel viivitusega. Teine rakett M30A1 on tavaline kildrakett soomustama elavjõu hävitamiseks, neid hangitakse kokku 25 kasti 150 raketiga.

1 MLRSi peale läheb 2 kasetti 12 raketiga, nii et kiire matemaatika ütleb, et nende rakettidega on võimalik varustada 20 MLRSi, kuid tegelikult on neid olemas 22 ühikut. Sellest võib oletada, et see relvatehing on mõeldud võimekuse loomiseks ja rakette ostetakse kindlasti väiksemaid koguseid juurde, see on ju täiesti loomulik, et 1 täislaengule on plaanis veel teinegi juurde osta. Soome NATOsse astumise pooldajad on ühe peamise argumendina välja toonud, et NATOsse kuuludes oleks Soomel sõjaolukorras lihtsam saada suuremate liitlaste ladudest kõrgtehnoloogilist ja selle tõttu kallist laskemoona, nagu ÕT ja TT-rakette, täppispomme ja MLRSi ning haubitsa täpsusmoona, sest neid ei ole kõrge hinna tõttu võimalik suuri varusid valmis osta. Lisaks muidugi Soome MV MLRSi pilt sama artikli juurest.