www.militaar.net

ma ei tea, kas see on siin varem olnud, kui on, siis võib kustutada.

soomlaste traktoritööstus sõjaväe kasutuses. minusugusele võhikule tundub ülimalt hea mõttena

The tractors used by the Finnish Defence Forces are an integral part of the logistics chain. The army’s tactics were updated a couple of years ago, with troops being spread out more widely than before. This meant that tractors were given a bigger role in the logistics required by this change. Ammunition, fuel, food and other materials are transported by trucks in containers from military depots to logistics companies. The tractors then transport the containers from the logistics companies to the troops on the frontline.

“Our new tactics and equipment have been tested in numerous smaller and a few larger exercises, and they have proven to be extremely effective. The tractors are even more versatile than we had expected. They have been used to plough roads, for loading and unloading, for clearing snow, for maintaining gravel roads, for fortifications and for pulling loads across different terrain. Other branches of the army, including our field artillery and engineers, are now also interested in tractors,” says Jussi-Petri Hirvonen, who is responsible for the Army’s logistics.

The military tractors have been comprehensively equipped on the assembly line and in the Unlimited Studio at the Suolahti factory. The specifications include matt green camouflage paint, auxiliary heaters, weapons racks, additional electrical sockets, protected fuel tanks, and tyres with independent tread blocks. The implements used with the tractors include snowploughs, buckets, forklifts and container trailers.
A surprising yet logical choice

The possibility of using tractors for military logistics was raised in research carried out in the mid-1990s. The idea gained momentum when container trailers became more widely available on the market.

“Initially, the idea of using tractors for logistics caused some amusement, but we nevertheless took a tractor for a two-week test drive and later for half a year. It turned out that the tractor was better suited to the rough train than wheel loaders or forklifts, which cannot pull loads and are also quite slow. In addition to various transportation and loading tasks, the tractors can also be used for other duties, such as snowploughing,” Hirvonen adds.

ma olin lugenud küll, et soome reservi põhiline liiklusvahend oligi vist rekvireeritud traktor ja käru, kuid polnud kunagi viitsinud edasi mõelda, kui hästi see sinna tegelikult sobib. tegelikult olin küll kunagi veidi otsinud, kuid kui nägin, et JCB küsis oma militaartraktori eest 800 000 dollarit , siis edasi ei lugenud. https://www.youtube.com/watch?v=TYPjodRZD1E

Selliseid treilereid toodab muuseas Palmse Metall. Kui vastav konks on olemas, siis võib sisuliselt ükskõik milline masin logistilist rolli täita oma põhirolli tõsiselt ohverdamata. Näiteks kohale veab treileri Pasi, ära veab mõni Unimog.

mind just tõmbab see mullatööde tegemise võimekus jne.

muide, oli kunagi ameeriklastel kasutusel selline pisike unimogi variant , SEE Small Emplacement Excavator, ei teagi, et ameeriklased muidu unimogi sõjaväes oleks kasutanud, kuid ka see ei ole nii ´´rusikas silmaauku´´ , kui see soome traktor

https://www.youtube.com/watch?v=fg9qqmWz-Yc

nimetu kirjutas:Selliseid treilereid toodab muuseas Palmse Metall. Kui vastav konks on olemas, siis võib sisuliselt ükskõik milline masin logistilist rolli täita oma põhirolli tõsiselt ohverdamata. Näiteks kohale veab treileri Pasi, ära veab mõni Unimog.

Mehaanikakoda toodab igatsugu huvitavaid asju..

Analoogsed JCB Fastrac-id koos Palmse käruga on kaitseväes kasutusel.

http://www.jcb.ee/3955

Kaevetöödeks sobilikud vähekasutatud JCB 4 CX tüüpi masinad saab kätte juba mõnekümne tuhande euroga.

http://www.mod-sales.com/direct/vehicle ... 42/JCB.htm

muide, oli kunagi ameeriklastel kasutusel selline pisike unimogi variant , SEE Small Emplacement Excavator, ei teagi, et ameeriklased muidu unimogi sõjaväes oleks kasutanud, kuid ka see ei ole nii ´´rusikas silmaauku´´ , kui see soome traktor

Kui nt näha ette ülesandeks tankitõrjekraavide/pinnasest tõkete kiire rajamine teele, siis selles rollis igasugu "Unimog kopp küljes" asjad ei pela.
Seal on vaja minimaalselt korralikku laadurekskavaatorit lisavarustusena min 10 tonnise hüdrovasaraga.

Soome KJ kasutuses on peamiselt kodumaised Valtra traktorid. Nendega tehakse koike, mida on voimalik traktoriga teha, ise olen ka korduvalt näinud neid standartseid konteinereid sikutamas. Juttu on olnud ka sellest, et koostöös Soome kaitsematerjalide valmistajatega kavatsetakse osa traktoreid soomustada killu ja kergemate kuulide eest. Ehk siis komposiitmaterjalidest plaadid liikuvate osade, mootori, kytusepaagi ja eriti juhi ymber. Hetkel piirdub armee jaoks tuunimine rohelise värvi, raadiosaatja pesa ja kohaga juhi automaadi ning seljakoti hoidmiseks.

See on juba vana uudis, kuid panen ikkagi siia, sest näitab hästi, kuhu suunda Soome KJ liigub: http://www.reservilainen.fi/uutiset/maa ... arhaillaan

26.2.2016
Maavoimien etsikkoaikaa eletään parhaillaan

Tuomas Kaarkoski/Helsinki

Puolustusvoimien hankinnoista on riittänyt tasaisesti puhetta viime aikoina, mutta pääpaino on ollut lähes yksinomaan Ilmavoimien Hornetien korvaamisessa, joka toteutuu kuitenkin vasta reilusti 2020-luvun puolella. Myös Merivoimien kaluston uusinta on edessä vasta ensi vuosikymmenellä.

Tästäkin huolimatta Maavoimat on jäänyt investointikeskustelussa sivurooliin. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen myöntää, että muiden puolustushaarojen strategiset hankkeet ovat varastaneet päähuomion kalustokeskustelussa. Maavoimissa ei saman kokoluokan investointeja ole tulossa. Sen sijaan Toivonen peräänkuuluttaa, että koko Maavoimia pitäisi sen tärkeyden takia tarkastella strategisena hankkeena.

– Meidän etsikkoaikaa eletään parhaimmillaan, Maavoimien mediapäivillä Helsingissä puhunut Toivonen totesi.

Lisäpaukkuja tykistöön

Maavoimien vuosikymmenen suurin kalustoinvestointi on Operatiivinen tykistö –hanke, josta Toivonen esitelmöi perjantaina. Hankkeen tarkoitus on parantaa Maavoimien iskukykyä kauaskantoisella ja liikkumiskykyisellä tykistöasejärjestelmällä. Maavoimat luonnehti 155 millimetrin tykistöasejärjestelmää moderniksi, suorituskykyiseksi ja kustannustehokkaaksi.

Toivosen mukaan Puolustusvoimilla on pitkällä aikajänteellä halu siirtyä tykistössä yhden ja saman kaliiperin käytäntöön. Kenraaliluutnantti kuitenkin myöntää, että lähivuosina se ei tule onnistumaan ja jatkaa uuden investoinnin olevan askel oikeaan suuntaan.

Tykistöhanke on tällä hetkellä ensimmäisessä tietopyyntövaiheessa. Kustannuksilla Toivonen ei halua tässä vaiheessa spekuloida.

– Rahoitusvaraus on tehty. Tarkkoja summia ei voi sanoa, sillä kilpailutus on yhä kesken, Toivonen toteaa Maavoimien merkittävimmästä hankkeesta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuosikymmenen alussa.

Toivosen mukaan Suomen hankintaprosessia helpottaa Norja, jossa on tarve samanlaiselle tykistökalustolle.

– Norja on tekemässä samanlaisia hankintoja ja he ovat jo testanneetkin eri vaihtoehtoja.

Orbiter saapuu viimein

Tänä vuonna käyttöön otettavasta kalustosta yksi mielenkiintoisimmista on israelilainen tiedustelulennokki Orbiter 2. Minilennokkihanke on ollut vuosia pahassa vastatuulessa. Suomi tilasi noin 30 miljoonan euron arvoiset lennokit jo keväällä 2012, mutta niiden toimitus on lykkääntynyt aina näihin päiviin saakka.

Orbiter-lennokeilla on tarkoitus korvata Ottawan sopimuksen myötä kieltoon menneitä jalkaväkimiinoja. Lennokeilla on tarkoitus valvoa alueita, jotka ennen olisi hoidettu miinoittamalla.

Kenraaliluutnantti Toivosen mukaan Orbiter tullaan esittelemään tarkemmin syyskuussa Helsingin seudulla pidettävän Paikallispuolustusharjoitus 2:n yhteydessä.

Vanhan materiaalin markkinat heikot

Toivonen myöntää kalustohankintojen olevan Maavoimissa ja koko Puolustusvoimissa tasapainoilua, jossa moni eri tekijä pitää ottaa huomioon.

– Pyrimme hyödyntämään kaikki kustannustehokkaat mahdollisuudet.

Toivosen mukaan hyvä esimerkki uuden ja vanhan hyödyntämisestä on ilmatorjunta, jossa on 2020-luvulla määrä käyttää modernia NASAMS II –ilmatorjuntaohjusjärjestelmää, mutta myös vanhaa 23 ItK 61:tä eli tuttavallisemmin Sergeitä.

Maavoimien komentajan mukaan voikin sanoa kaluston olevan paketti, jossa on vähän vanhaa, vähän uutta ja vähän lainattua. Lähivuosien ostot tulevat suurella todennäköisyydellä kuitenkin keskittymään täysin uusin laitteiden hankintaan.

– Käytettyjen materiaalien markkinat ovat tällä hetkellä haastavassa vaiheessa. Maavoimat katsoo nyt enemmän uusia kalustoja, joilla on tietysti myös pisin käyttöikä.

Tegemist on siis Soome MV ylema intervjuuga, mille tähtsaim uudis on selles, et Soome MV suurtykiväge kavatsetakse hakata uuendama. Lisaks hakatakse kasutama Orbiter 2 UAVisid. MV kaugem eesmärk on viia kogu MV suurtykivägi samalel kaliibrile, mis oleks siis 155 mm, kuid seda ei saavutata lähiaastatel. Meenutame, et hetkel on kasutusel nii 122, kui 152 ja 155 mm haubitsad. Kuna kasutatud relvasysteeme ei ole piisavalt, tuleb ilmselt osta uusi, samad probleemid on norrakatel, kes on juba erinevaid relvi testinud.

Oma poolt lisaks niipalju, et ilmselt on eesmärgiks osta moned pataljonid 155 mm iseliikuvaid tänaste 122mm iseliikuvate asendamiseks ja lisaks nendele sama 155 mm kaliibriga järelveetavad 122mm ja 152 mm järelveetavate asendamiseks. Soomlased soovivad selliseid relvi, mis on kas Soomes ehitatud voi vähemalt kokku pandud, sest oluline on tekitada Soome relvade hoolduse ja remondi oskused. Kui relvi on palju, siis on kriitiline, et nende hooldust saaks ise teha.

Tänane Helsingin Sanomat kirjutab, et Soome OV saadab 2 Hornetit USAsse uut relva testima: http://www.hs.fi/kotimaa/a1459742839639 ... -prio-13-1

Ilmavoimat laukaisee historiansa ensimmäisen risteilyohjuksen – suomalaiset Hornetit harjoitus- ja koelento­matkalle Yhdysvaltoihin

Suomalaiset Hornetit lähtevät testaamaan uutta Jassm-ohjusta Yhdysvaltoihin

Ilmavoimat lähettää huhtikuun puolivälissä kaksi Hornet-hävittäjää Yhdysvaltoihin. Tarkoituksena on integroida eli sovittaa teknisesti uudet Jassm-risteilyohjukset suomalaisiin hävittäjiin.

Koelennot ja testaukset huipentuvat siihen, että suomalainen Hornet laukaisee Yhdysvalloissa Puolustusvoimien historian ensimmäisen risteilyohjuksen.
Yhdysvaltoihin lähtee kahden Hornetin lisäksi runsaan kymmenen ihmisen koelento-osasto. Osasto työskentelee siellä ensi vuoden syyskuuhun asti.

Koelennot suoritetaan Yhdysvaltojen laivaston Naval Air Weapons Stationin China Laken tukikohdassa, joka sijaitsee Los Angelesin pohjoispuolella Kaliforniassa.

”China Lake on koelento- ja testauspaikka, jossa tehdään tutkimus- ja kehitystyötä. Meillä on ollut tiivistä yhteistyötä sen kanssa koko Hornetien käyttöajan”, sanoo Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Timo Herranen.

”Kyseessä on ihan normaali asehankintaan liittyvä integraatiotyö, joka aseen luonteen ja teknisyyden vuoksi tehdään Yhdysvalloissa. Huipentumana on se, että meillä on kyky laukaista ase koneesta.”

Yhdysvaltojen kongressi antoi runsaat viisi vuotta sitten luvan myydä Suomelle Jassm-ohjuksia (Joint Air-to-Surface Standoff Missiles). Lupa käsitti korkeintaan 70 ohjusta, jotka olisivat maksaneet noin 185 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi Yhdysvallat on myynyt Jassm-ohjuksia Australiaan ja Puolaan.

Suomi tilasi lopulta ohjuksia noin 145 miljoonalla eurolla. Suuri osa kauppahinnasta muodostuu ohjuksen vaatimasta järjestelmästä ja koulutuksesta. Yksittäisen ohjuksen hinnasta on olemassa erilaisia arvioita, mutta se lienee yli miljoona euroa.

Puolustusvoimat ei halua kutsua Jassmia risteilyohjukseksi, vaan kutsuu sitä rynnäkköohjukseksi tai ilmasta maahan -ohjukseksi. Ohjuksen kantomatka on laukaisukorkeudesta riippuen yli 350 kilometriä.

Ohjus toimii siten, että laukaisun jälkeen Jassmin siivet aukeavat, ja sen suihkumoottori käynnistyy. Noin tuhat kiloa painava ja 4,3 metriä pitkä ohjus hakeutuu itsenäisesti kohteeseen. Se käyttää inertiasuunnitus- ja satelliittipaikannusjärjestelmiä.

Everstiluutnantti Herranen ei osaa vielä sanoa, kuinka monta Jassm-ohjusta suomalais-Hornetit laukaisevat.

”Ei varmasti suurta määrää. Riippuu kuinka testit toteutuvat.”

Herrasen mukaan ohjusten integrointi suomalaisiin koneisiin on pitkä prosessi. Kaikkia Suomen Horneteja ei kuitenkaan tarvitse lennättää Yhdysvaltoihin järjestelmän asennusta varten vaan riittää, että ohjelmistojen integrointi tehdään kahdelle koneelle.

”Lopulliset päivitykset eli ohjelmisto kyetään lataamaan koneisiin kotimaassa.”

Herrasen mukaan Suomen Hornetien järjestelmät poikkeavat Yhdysvaltojen ja Australian Horneteista.

”Meillä on hieman erilainen konfiguraatio. Lentokoneiden asejärjestelmät ja ohjelmistot ovat monimutkaisia. Koelentosarja ja siihen liittyvät koelentojen valmistelut ovat mittavia asioita. Siellä on paljon teknisiä yksityiskohtia, joita hiotaan, jotta ne toimisivat suomalaisessa konfiguraatiossa.”

Ilmavoimat on rakentanut vuosia Hornet-hävittäjiin uutta ilmasta maahan - suorituskykyä. Se tarkoittaa sitä, että hävittäjille luodaan pommituskyky, jota Ilmavoimilla ei ole ollut sitten toisen maailmansodan.

Pommituskyvyn vaatimat muutokset on tehty Horneteihin käynnissä olevan elinkaaripäivityksen yhteydessä. Viimeinen Hornet-päivitys valmistuu Patrian Jämsän Hallin tehtaalta tämän vuoden lopulla.

Puolustusvoimat on hankkinut Horneteihin pitkän kantaman Jassm-ohjusten lisäksi keskipitkän kantaman Jsow-liitopommeja (Joint Standoff Weapon) ja lyhyen kantaman Jdam-täsmäpommeja (Joint Direct Attack Munition).

Jdam-pommeja testattiin Lapissa ensimmäistä kertaa viime kesänä. Jsow-liitopommit ovat vielä testaamatta. Ilmavoimien suunnittelupäällikkö Herranen ei halua kommentoida, milloin Jsow joutuu testiin.

”En lähde salattavuussyistä kertomaan, mihin kaikkeen me kykenemme. Meillä on jo alustava kyky, joka täydentyy 2018 mennessä. Jassm on viimeinen pala, joka siihen tulee”, Herranen sanoo.

”Kun saamme testaukset ja integraation tehtyä sekä tositettua suorituskyvyn, niin sen jälkeen meidän ilmasta maahan -kykymme on täydessä operatiivisessa valmiudessa. Meidän nykyinen lavettimme (Hornet) on vuosikymmenen lopussa ihan huippuiskussa.”

Soomlased testisid hiljuti esimest korda peale II MS loppu lennukilt pommide viskamist ja nyyd sätitakse raketid Soome lennukitele sobivaks, ilmselt lastakse ka 1-2 raketti reaalselt välja. Tegemist on väga tosise relvaga, mis suudab kanda 450 kg laengu kuni 350 km kaugusele. Lisan siia ka 1 USA lennuväe foto sellest raketist hetke enne tabamust.

Need JASSMid ja ATACMS-sid olid vahepeal asjad, millele tõmmati kriips peale - ilmselt on mõistetud, et ilma hästi ei saa, liialtigi kui vastane Süüria näitel asustab lahinguvälja rohkete kõrgväärtuslike (high-value) sihtmärkidega nagu S-400, igasugu segamis jne jaamad.

Soomlased paistab, on oma suurtükiväe tuleviku suhtes otsustanud.
Selle aastakümne lõpuks jääb alles (enamjaolt ongi juba)vaid kaks kaliibrit, 155-mm. ja 122-mm.
Loobutakse 130-mm. ja 152-mm. Viimast moona oli veel kahte eri tüüpi.
Järgmisest aastakümnest algab ka 122-mm. kaliibrist loobumine.
Asemele plaanitakse võtta 120-mm. süsteemid.
Tõenäoliselt omatoodetud Amos ja Nemo mudelid.

Üks veelgi vanem ajaleheartikkel aastast 2015
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kr ... in/687221/
Kokkuvõte - kaitsevägi on alarahastatud, on mindud SA varude kallale igal alal. Ja veel - viimati telliti automaadipadruneid 1990-aastate lõpus.

Järgmisest aastakümnest algab ka 122-mm. kaliibrist loobumine.
Asemele plaanitakse võtta 120-mm. süsteemid.
Tõenäoliselt omatoodetud Amos ja Nemo mudelid.

Kahtlane väide/tegevus. Sellisel juhul on vajalik ka 155 mm juurde andmine. 120 MP ei asenda 122 haubitsat mingi valemiga.
120 mm MP, ka taolises teostuses ei anna sama efekti mis 122 mm haubitsamürsud. Haubitsamürsk on kaugelt parema läbitungimisvõimega.
Teiseks 122 efektiivne laskekaugus on pea poole suurem (120 MP venitab 10 km täis kalli erimoona ja raua suure koormamise hinnaga).
Relvasüsteemi hinnavahest pole vist mõtet rääkidagi.

Kahtlustan, et info eesmärk on külvata siin infot 122 kõlbmatusest (muide UKR-s osutus vägagi kõlblikuks relvaks nii veetava kui iseliikuvana).

Alustame siis tagantpoolt. Kui viimati padrunimajandusest juttu oli, siis jäi mind see vaevama ja uurisin kaadrilt, mis on tegelik olukord, sest Soome KJ alarahastus on kestnud aastaid. Padrunipuudust Soome KJ ei ole, STV laskemoona voib nappida monede erilisemate moonaliikide puhul, samuti vähendati näiteks tankistide väljaoppeks ettenähtud lahingmoona hulka, sest igalt poolt tuleb kokku hoida. Samas vananenud kildmyrskude massilised hävitamised on Soome KJ pioneeride iga-aastase väljaoppe osa ja loppu ei ole näha, ikka tuuakse veoautodega ette.

Kui seda eelmise aasta alguses ilmunud artiklit lugeda, siis tuleb aru saada, kes on allikas ja mille pärast seda räägitakse? Kaitseminister ja koalitsioon on huvitatud, et KJ paremini varustatakse ja tänastes tingimustes on see igati normaalne. Selle nad ka saavutasid. Jutt elavhobedasisaldusega tongide tottu mittelaskmisest on pehmelt öeldes ebapädev. Tinatolm ja pyssirohusuits ning tongide plahvatamisel tekkivad elavhobedaaurud on ohtlikud ainult siis, kui lastakse halva ohutusega sisetiirus, kuid koik Soome KJ lasketiirud, mida ma oma silmaga näinud olen, on katusealusega välitiirud, kus see ei ole teemaks.

Ilmselt siin räägitakse ikkagi sellest, et 1990ndate alguses osteti Ida-Saksa varusid massiliselt kokku, ja peale 1990ndate loppu ei ole välismaalt automaadi laskemoona juurde ostetud. Samas keegi ei ole väitnud, et Soome KJ ei ole vahepeal yldse automaatide padruneid juurde ostnud. Seda ma ei usuks ka, sest iga kord, kui on olnud au Soome KJ padruneid lasta, on tegemist kodumaiste ja suhteliselt uute padrunitega, kindlasti mitte mingite kriisiaja puutumatute voi peatselt hapnevate varudega. Ma pigem oletan, et vana moona on antud ette sellepärast, et selle "best of" kuupäev on lähedale joudmas ja kui neid ära ei lase, siis tuleb padrunid hävitamisele saata, mis oleks jube raiskamine. Isegi kui nendel vanadel padrunitel on elavhobedasisalduse vms pärast soovitus mitte kasutada, saab anda ajutise loa ja mingi suurema laskelaagri käigus moon ära kasutada. Yldiselt Soome KJ kaader nendesse teraskesta ja terasmantliga kuuliga padrunitesse liiga hästi ei suhtu, sest kulutavad relva ja tahmavad mis jube. Kui keegi soomlasi missioonil näeb, siis kontrolliga yle, mis moona kasutatakse, näiteks Liibanonis soomlastega koos teenivad eestlased voiksid salve vaadata ja öelda, mis sealt paistab? Mulle on öeldud, et näiteks missioonidel neid ei taheta, sest Soome oma moon on kvaliteetsem.

Suurtykiväe plaanidest. Idee 1 kaliibrile yle minna on muidugi yllas, kuid ilmselt pikem 15-20 a projekt, sest relvi vahetatakse välja aeglaselt alustades koige vanematest ja uusi relvi tuleb palju, isegi koige leebemate arvestuste kohaselt mitusada. 130 mm Vene kahureid kasutatakse täna peamiselt MV rannakaitses rakettide täiendamiseks ja seal minnakse meeleldi yle 155mm peale, kui selline voimalus tekib. On olnud teemaks ka see, et rannakaitse kahurid tehakse tulevikus iseliikuvateks, mobiilsuse ja kaitstuse huvides. AMOS ja selle väiksem vend NEMO on kindlasti täiesti asjalik variant 122 mm haubitsate asendajateks. 122 mm D30 kasutatakse täna peamiselt pataljoni lahingugruppide tuletoetuseks, iga pataljoni kohta on 18 kahurit, et 3 patareid, igas 6 relva. Nende asendamiseks sobiks kodumaine 120 mm automaatmiinipilduja päris hästi, eriti arvestades seda, et Patrial ei lähe hetkel liiga hästi. Kas eelistataks NEMOt voi AMOSt, on raske ennustada, kuid eks saame varsti näha. 120 mm purustusjoud on praktiliselt sama, mis 122 mm ja laskekiirus on ka oluliselt suurem ning voimalus lasta järjest kiiresti mitu miini, mis samal ajal kohale jouavad. Maksimaalne laskekaugus on muidugi 10 km haubitsa 15 km vastu, kuid kui on vaja toetada peamiselt 1 pataljoni tegevust, siis ei ole see nii kriitiline, paljud riigid toetavad oma pataljone peamiselt 81 ja 120 mm MPdega, mille laskekaugus oluliselt väiksem. Seni on Soome MV kasutuses 18 AMOSt Patria AMVde peal ja nende suurem kasutamine algas 2013, tänaseks on juba natuke kogemusi ka. 1 AMOSt 2 toruga peetakse vorreldavaks 6 eraldi relvaga, sest AMOS suudab vajadusel 6 miini järjest välja lasta. 16 relva on 8 toru ehk 4 masina kaupa kompaniidesse jaotatud, asendavad vanamoodi 9 relvaga järelveetavat 120 mm MPd ja 2 on ilmselt varumasinad. Tavaline kildkranaat, suits ja valgus ning kunagi varem oli teemaks ka 2 TT-laengut sisaldav laskemoon, voimalik, et see pannakse ka uuesti käima, kui kliendil huvi tekib.

MGM-140 ATACMS on selline kummaline lugu, et sellest loobuti ametlikult kalliduse pärast, kuid tegelikult soomlased ikkagi väga soovivad neid hankida. Äsja oli ka juttu tavalise kaliibriga rakettide hankest samadele MLRSidele. Suur rakett on ikkagi oluliselt kaugemale lendav ja täiesti eri kategoorias relv, mis vajadusel suudaks venelastele palju paha teha väga kaugele. Mulle hämaralt meenub, et suur rakett langes jänkide silmis ebasoosingusse nii 2007 voi 2008, probleemiks see, et need olid peamiselt varustatud paljusid pisikesi pommidega, mis siis sihtmärgi kohal alla kukutati, tulemuseks palju kilde, kuid ka palju lohkemata jäänud pomme, mis oli suur probleem demineerijatele ja kohalikele elanikele ning jänkidel oli suur poliitiline teema, et need pommikylvajad tuleb ära keelata. Sellepärast pandi need raketid ka riiulile paremaid päevi ootama. Samas MGM-140 ATACMS rakette on toodetud suurusjärgus 3000+ ja enamikku neist lattu roostetama jätta ei ole isegi jänkidele otstarbekas, sest lahingus on nendest kasutatud u 500 raketti. Sellepärast vahetatakse vaikselt lohkepäid unitaarsete vastu (kas see on eesti keeles ka sama väljend, et on 1 suur laeng paljude pisikeste asemel?), et rakette saaks vajadusel tarvitada kuni 2020ndateni.

Nyyd tekkis siis soomlastel olukord, et oleks saanud osta kapitaalremonditud ja kuni 10 a jänkide laos seisnud rakette, mis on säilitusaja vaatenurgast problemaatiline. Lisame siia ka suhteliselt soolase hinnasildi ja ma ei imesta, et soomlased otsustasid passida, sest MLRSi tavalist raketti onnestus osta niipalju kui sooviti. Kuluaarides sahistatakse, et ikkagi tegeletakse uue raketi väljatöötamisega, sest lääneriikides on kasutuses 1000 MLRSi ja mitusada nende kergemat venda HIMARSi, nii et huvilisi oleks osta raketti, millega saab saata vastasele kaela 230 kg lohkeainet 300 km kaugusele, uue raketi lennukaugus tahetakse venitada kuni 500 km peale, vastukaaluks venelaste kaugele lendavatele rakettidele. Ma ei imestaks, kui soomlased ikka ostaksid ka raskeid rakette ja ka laskeseadeldisi juurde. Kuuldavasti on Norral 12 masinat laos, praktiliselt kasutamata seisundis, mida soomlased on noolimas käinud.

Minu prognoos selle suurtüki teema kohta - julgeolekuolukord lähipiirkonnas halveneb lähimal kümnendil veelgi, kui soomlaste eelarve väga ei suurene. Varsti hakkavad vaatama, kuskohast saaks veel ühe "DDR kola" kohale vedada (eelmise kulunud kola asemele) ja need AMOS-ed jäävadki harvaks eksootikaks koos CV90'te ja muu taolise topp end kraamiga. Kui asjad veel kehvemaks lähevad, tuleb soomlaste hakata uuesti SA koosseise suurendama ning 1940. a mudeli Tampella 120 mm miinipilduja tootmine pannakse ka käima.

Umbes sama jutt käib ka nende liikurhaubitsa ideede kohta, minu prognoos on, et 10a pärast ei ole liikurhaubitsate osakaal eriti palju suurem kui on täna ning kui midagi uut ostetakse, siis suurem hulk kodumaised veetavaid 155-seid.

Selle olukorra tekkimiseks ei pea eriline analüütik olema, see on meil toimuvast lihtsalt tuletatav, kui tahetakse näputäis, siis ostetakse midagi moodsat, kuid laiemat kaudtule vajadust sedasi ka 2% SKP-ga ei rahulda. Soome rahaliste võimaluste juures moodustavad kaudtulerelvastuse enamuse ka 25 aasta pärast endiselt veetavaid haubitsad ja miinipildujad, mida on võib-olla säästutuunitud (nt paremad vedukid, GPS-värgid jne).

Vaatake, mis on Soome suurtükiväes viimane 20 aastat toimunud ja keerake see 20 aastat edasi ning keerake ida poolt vurtsu juurde.