Soome kaitsevõime

[Leo]

Sellest Eesti ja Venemaa piirile planeeritavast aiast maksumusega 71 miljonit € kirjutades kirjeldas Helsingin Sanomat ka Soome-Vene piiril olevat aeda, artikkel leidub selle lingi alt: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1440477335022

"Suomella on Venäjän-vastaisella rajaosuudella raja-aitaa, kertoo everstiluutnantti Esa Veikkanen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta."Kyseessä on vajaat 1,5 metriä korkea piikkilanka-aita, joka on alun perin tehty estämään kotieläinten liikkumista. Alkuperäinen tarkoitus ei ole muuttunut." Suomen maastossa raja-aitaa on Veikkasen mukaan Kaakkois-Suomen rajaosuudella koko matkalla eli runsaat 200 kilometriä, mutta Kainuussa ja Lapissa raja-aitaa ei ole lainkaan. Pohjois-Karjalan rajaosuudessa sitä on osalla matkaa."Raja-aita ei ole ihmiselle mikään este. Se on yksinkertainen piikkilanka-aita, josta jos ihminen haluaa yli mennä, niin varmasti pääsee", hän sanoo."

Ehk siis tegemist on pooleteise meetri kõrguse okastraataiaga, mille eesmärk on hoida soomlaste koduloomi üle piiri ekslemast. Näiteks Kirde-Soomes on seda 200 km ehk kogu piiri ulatuses ja Põhja-Karjalas osaliselt, kuid hõredama asustusega Lapi ja Kainuu maakondades aega ei olegi. Aed on ehitatud loomade liikumise takistamiseks, inimene suudab sellest soovi korral üle minna. Igaüks võib nüüd välja arvutada, palju läheks maksma, kui teoreetiliselt kasvõi praegu olemasolev tara samasugusega = samas hinnaklassis aiaga asendada.

[Leo]

Tagantjärele mõned Soome riigikaitset puudutavad artiklid. Reeede 4.9. Helsingin Sanomat http://www.hs.fi/kotimaa/a1441254623166

Ohjusveneiden murtumat voidaan korjata

Rauma-luokan ohjusveneiden väsymismurtumien syy on selvinnyt: alusten propulsio- eli työntövoimajärjestelmä aiheutti värähtelyjä veneiden perässä oleviin harmaavesi- ja polttoainesäiliöihin. Väsymismurtumia syntyi säiliöissä oleviin loiskelaipioihin. Ne ovat säiliön sisällä olevia reiällisiä väliseiniä, jotka vaimentavat nesteen loiskumista. Metallin väsyminen aiheutuu toistuvasta kuormituksesta eli värähtelystä. Ilmavoimat on kamppaillut väsymisongelmien kanssa pitkään, mutta Merivoimien aluksissa niihin ei ole aikaisemmin törmätty. "Rakenteiden väsymistä on hirvittävän vaikea selittää", kertoo insinööriprikaatikenraali Kari Renko.

"Kyse ei ole rakenteen lujuusongelmasta, jossa olisi niin isoja kuormia, ettei laiva kestä. Kyse on siitä, että Rauma-luokan ohjusveneet ovat alumiinirakenteisia. Alumiini on sellainen materiaali, että kun sitä riittävän monta kertaa kuormitetaan, siihen tulee lopulta säröjä."

Alusten perän säiliöiden väsymismurtumien lisäksi ohjusveneiden keskiosan kaksoispohjassa on havaittu muodonmuutoksia pohjalaidoituksessa. Ne eivät liity millään lailla perän väsymismurtumiin vaan johtuvat aaltojen iskuista. Niitä on korjattu ohjusveneissä ennenkin. "Tarinan konna on siis propulsiojärjestelmä ja siellä oleva pumppu, joka tuottaa värähtelyä hyvin korkealla taajuudella", Renko tiivistää. Rauma-luokan ohjusveneissä ei ole potkureita vaan vesisuihkupropulsio. Kun aluksiin tehtiin äskettäin peruskorjaus, muutokset kohdistuivat polttoaine- ja harmaavesitankkeihin. "Säiliöiden lähellä on propulsiojärjestelmään liittyvä vaihteisto, jota käytetään järjestelmän veden pumppaamiseen. Kuormituslähde on se vaihteisto. Kun säiliöiden loiskeseiniä muutettiin, seinien ominaistaajuudet osuivat samalle taajuudelle kuin vaihteiston. Siitä syntyi väsymissäröjä."

Merivoimat selvitti laskennallisesti ja mittauksin, että ohjusveneiden perän tankkien loiskelaipioissa vaikuttaa voimakas taivutusvärähtely. Sen poistamiseen tarvittavien rakenteellisten muutosten tekeminen on vaativaa. Vaikeudet johtuvat siitä, että alumiinin hitsausta pitää välttää. Myöskään kevyiden ohjusveneiden painoa ei saisi lisätä, koska se heikentää suorituskykyä. Rengon mukaan säröt eivät ole kriittisiä, koska ne eivät ole ensisijaisesti kuormaa kantavissa rakenteissa. "Aluksen lujuuden kannalta on ihan sama, ovatko loiskeseinät siellä vai ei. Ne voitaisiin poistaa, mutta sitten neste loiskuisi siellä. Jos tarve olisi ollut, aluksilla olisi lähdetty merelle." Merivoimat on tehnyt muutoksia koealuksena toimivaan ohjusvene Naantaliin. Värähtelyt ovat vähentyneet merkittävästi. Seuraavaksi samat muutokset tehdään muihin aluksiin vielä tämän vuoden aikana. Muutostyöt tekee kaikkiin aluksiin sama työryhmä, jotta työn jälki olisi mahdollisimman tasalaatuista. Päätös ohjusveneiden ottamisesta operatiiviseen käyttöön tehdään koeajojen jälkeen.

Jarmo Huhtanen HS
Turku

Tehnilliselt jube keeruline tõlkida, peaks olema ise laevaehituse inseneri haridusega, kuid üldjoontes saan mina asjast aru niimoodi, et laevadel olid probleemid kahes kohas. Esiteks põhja all, kus lainete löögid olid mõlkinud välimist põhjamaterjali kihti, selle parandamine on kiirlaevade puhul tavaline asi ja tehakse ära. Teiseks oli laeva liikumapanekuks ja juhtimiseks kasutatava pumba käigukasti vibratsiooni amplituud juhuslikult sattunud samale kõrgusele, kui laeva ahtris paiknevate pilsivee ja kütusemahutite sisu loksumist vähendavate vaheseinte oma ja sinna vaheseintesse tekkisidki praod. See ei takista laeva kasutamist, lihtsalt vedelikud loksuvad rohkem kui tavaliselt. Probleemid on selles, et laev on alumiiniumist ja alumiiniumi keevitamist tuleb vältida. Samuti ei saa laevale oluliselt kaalu lisada, siis kannatab kiirus ja juhitavus ning tõuseb kütusekulu. Ühte laeva on muudatused juba tehtud ja selle aasta jooksul remondib sama meeskond ka ülejäänud 3 laeva, siis saab neid jälle ametlikult kasutama hakata RA ülesanneteks, SA ülesanneteks võib laevasid kogu aeg välja saata, kui väga vaja on.

[Leo]

Pühapäeva 6.9. Helsingin Sanomat kirjutab tulevast uute hävituslennukite hankest http://www.hs.fi/talous/a1441422083478

Hävittäjäkauppiaat solmivat kiivaasti suhteita Suomessa – nämä viisi hävittäjää kisaavat kymmenen miljardin euron kaupasta

Artikkel on üle 2 lk ulatuv lohe, nii et ei hakka seda siia kopeerima, kes väga tahab, loeb lingi alt originaali. Jutt käib üldiselt sellest, et mitmed lennukite valmistajad käivad Soomes on toodangut tutvustamas ja otsuse tegemiseks tuleb arvesse võtta päris mitmeid asju. Hinna puhul on lisaks ostuhinnale tähtis ka elutsükli hind, kui palju relvasüsteemi ehitusest ja jooksvast ning SA remondist ja hooldusest on võimalik ära teha Soomes, lisaks julgeolekupoliitiline ja liitlassuhete soovitav arenguprognoos päris kaugele, sest pakkumiskutsed valmistajatele lähevad välja 2017. ja otsus ostu kohta tehakse 2021. ning lennukid võetakse kasutusse 2025-2030 ja peaksid olema kasutuses 30 aastat ehk kuni 2055-2060 aastateni. Hinnaks on kuni 10 miljardit € nii et peab ainult soovima tarka visadust nendele inimestele, kes peavad otsustama, millega lendavad ringi need Soome lendurid, kes täna veel sündinud ei ole...

[Leo]

Ajalehes Reserviläinen nr 6 2015 lk 18-19 kirjeldatakse põhjalikult koos ohtrate piltidega, milliseid muudatusi on BMP 2 M tehtud, kellel tõsisem huvi, vaadake lingi alt: http://www.sanomapaino.fi/DIGIJULKAISU/ ... 2015/#/18/

[mmetsas]

Soomet on hoiatatud üsna otse, poevad ja püüavad diplomaatiliselt siluda, kuid mu Soome tuttavad on ikka öelnud - russid on varsti uuesti tulemas!



Aga ega see ülesostmine käib kiirelt http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015042419572760_uu.shtml mõjusfäär kasvab, Ahvenamaa pidavat saama võtmeküsimuseks.

[Aixc]

Põhjanaabrite värske propavideo. Muidu väga hea, kuid Apache ilmumine pani pisut kukalt kratsima.

https://www.youtube.com/watch?v=k9le65Y ... e=youtu.be

[tommy]

Soome valitsus on jõudnud otsusele tellida mereväele 1,2 miljardi eest 4 uut korvetti/fregatti...
Hange peaks kestma aastatel 2019-2024.
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tied ... .6391.news

[Kapten Trumm]

Põhjanaabrite värske propavideo. Muidu väga hea, kuid Apache ilmumine pani pisut kukalt kratsima.
https://www.youtube.com/watch?v=k9le65Y ... e=youtu.be

Aga vaatasin, milline lihtne ja elegantne probleemi lahendamise viis...
Ei mingeid taburettide tassimisi, kuskilt õhutõrjetule tellimisi, mingite toetusohvitseridega raadio teel õiendamisi....
Lihtsalt ilmus kopter, kes tuvastati kui "vaenulik".
Toru kiirelt õlale, rakett lendu, babahh ja lahing jätkub....
Kas oleks probleem lahendata jäänud, kui vastavas raadiovõrgus keegi ei vasta või side on maha surutud?
Tasuks meilgi õppida.

[Tundmatu sõdur nr. 4]

Hea video jahh - täpselt niisugune, nagu üks sedasorti video olema peab

Selline video on väga hea idanaabri haistmisele - ilmselt selleks ta tehtud oligi

Samas on video ka absoluutselt poliitkorrektne - no kuidagi ei saa tegijaid vassismis süüdistada

[Leo]

Kuidas on korrektne video, kui jänkide Apache tõmmatakse jänkide Stingeriga alla? Sellise jama pärast võib Washingtonist palju kurje pilke saada

Laevade puhul pandi allkiri plaanile, millest on juba varem räägitud, et tuleb 4 uut laeva 1,2 miljardi € eest.

[Leo]

Laupäevane 10.10. Helsingin Sanomat lk A8
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367305777

Salainen suunnitteluohje paljastaa: puolustusvoimat joutuu karsimaan toimintaansa

Puolustusvoimat aikoo vähentää hävittäjien, helikoptereiden ja sotalaivojen suunniteltua käyttöä merkittävästi. Hornetien lentotunnit vähenevät 8 900:sta 8 800:aan, NH90-helikopterien lentotunnit 1 850:sta 1 650:aan ja sotalaivojen alusvuorokaudet 1 400:sta 1 300:aan. Puolustusvoimat joutuu alentamaan toimintansa tasoa vuosina 2016–2020. Syynä on toimintamenoissa oleva rahoitusvaje.

Toiminnan tason laskeminen tarkoittaa sitä, että Hornet-hävittäjillä ja NH90-helikoptereilla lennetään suunniteltua vähemmän ja sotalaivat purjehtivat vähemmän aikaa merellä. Tulossa on myös muita leikkauksia. Tiedot ilmenevät HS:n näkemästä Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. Viime keskiviikkona päivätyn ohjeen ovat allekirjoittaneet Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko ja Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen. Ohjeen johdannossa kerrotaan, että Puolustusvoimien "toimintamenorahoituksessa on merkittävä vaje vuodesta 2016 eteenpäin".

"Rahoitusvaje on muodostunut puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimille kohdennetuista lisäleikkauksista ja -velvotteista sekä kustannustason huomattavasta noususta." Kustannusten kasvu näkyy erityisesti palkoissa, tilahallinnassa, kunnossapidossa ja johtamisjärjestelmäalalla. Suunnitteluohjeessa mainitaan, että rahoitusvajetta syventää lisäksi uuden hallituksen kehyspäätös, joka sisältää lisäleikkauksia Puolustusvoimien toimintamenoihin. Näiden leikkauksien vuoksi Puolustusvoimat joutuu säästämään toiminnasta ja rakenteista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa luvataan, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Puolustusministeri Jussi Niinistön puolueen perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pääteemoja oli Puolustusvoimien rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle.

Puolustusvoimissa on oltu huolissaan erityisesti materiaalihankintojen riittävyydestä. Puolustusvoimat joutuu nyt kuitenkin vähentämään sotatarvikkeiden ostoja ja kohdistamaan säästyneet rahat toiminnan ylläpitoon. Ensi vuonna näin tehdään 50 miljoonan euron arvosta ja vuodesta 2017 eteenpäin 78 miljoonan euron arvosta vuosittain. Puolustusvoimat siirtää rahaa materiaalihankinnoista muun muassa kyberpuolustuksen kehittämiseen tarkoitetun henkilöstön palkkoihin.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg puuttui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa syyskuussa materiaalihankintojen ja toimintamenojen väliseen ongelmaan. "Näiden kahden rahoituslinjan välimaastoon on vuosien saatossa kehittynyt melkoinen kustannuspommi." Lindbergin mukaan syntyy todennäköisesti tilanne, jossa "Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa alaspäin". Puolustusvoimat hakee uusia säästöjä kovin toimin. Esimerkiksi soittokunnilta leikataan 100 000 euroa ja saman verran liikunnan tukemisesta. Henkilöstömenoihin tavoitellaan lähes 60 miljoonan euron säästöjä vuosina 2016–2020. Henkilöstökuluja pienennetään muun muassa siten, että varusmiehiä kouluttavien sopimussotilaiden määrää vähennetään. Lisäksi satoja virkoja ja tehtäviä jätetään täyttämättä niin, että viranhoitajan vaihtuessa ei heti nimitetä uutta.Tiloihin liittyvillä sopeutuksilla pyritään 5–27 miljoonan euron vuosisäästöihin. Puolustusvoimat aikoo muun muassa irtisanoa varuskuntakerhojen sopimukset ja neuvotella ne uudelleen Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Sotalaivojen, hävittäjien ja helikoptereiden käyttöä vähentämällä tavoitellaan ensi vuonna 3,7 miljoonan euron säästöjä ja vuosina 2017–2020 yhteensä 7,2 miljoonan euron vuosisäästöjä. Tarkoitus on myös vähentää sotaharjoituksiin liittyviä varusmiesten maastovuorokausia 35:stä 30:een vuodesta 2017 alkaen.

Hoolimata valimislubadustest on reaalne olukord selline, et Soome KJ on tulevatel aastatel sunnitud tegema olulisi kärpeid, mille loetelu käesolev artikkel sisaldab. Eriti ollakse mures sellepärast, et on vaja kokku hoida relvasüsteemide ostmise arvelt, ja suunata need rahad jooksvate kulude katmiseks. Lisaks nähakse probleemi selles, et tuleb vähendada peamiselt ajateenijate koolitamisega hõivatud üleajateenijatest allohvitseride ametikohti.

[Leo]

Pühapäevane Helsingin Sanomat 11.10. lk A 8 jätkatakse eilses lehes alustatud teemat Soome KJ säästudest.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444441633357

Puolustusministeri Jussi Niinistö armeijan toimintamenojen karsimisesta: Varusmieskoulutuksen tasoa ei lasketa

Varusmieskoulutuksen taso laskee, jos kaavaillut henkilöstömenojen lähes 60 miljoonan euron säästöt toteutuvat vuosina 2016-2020, sanoo aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen. Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että puolustusvoimat joutuu karsimaan toimintamenojaan huomattavan rahoitusvajeen vuoksi. Henkilöstökuluja pienennetään muun muassa siten, että varusmiehiä kouluttavien sopimussotilaiden määrää vähennetään. Lisäksi satoja virkoja ja tehtäviä jätetään täyttämättä siten, että viranhoitajan vaihtuessa ei heti nimitetä uutta, käy ilmi Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. "Varusmieskoulutuksen laatua oli tarkoitus nostaa varmistamalla keskimäärin 2,5 kouluttajaa per joukkue. Noin suurilla säästöillä yhtälö on mahdoton. Lisäksi säästöt näkyvät lähes jokaisen palkkapussissa, sillä erilaiset lisät vähenevät toiminnan karsimisen myötä", Oranen sanoo.

Puolustusvoimissa siirretään Orasen mukaan rahaa taskusta toiseen. "Materiaalipuolelle tulee selvää parannusta, mutta toimintaa leikataan. Hölmöläisten hommaa", Oranen sanoo. "Pidän henkilökohtaisesti huolen siitä, ettei varusmies- tai reserviläiskoulutusta heikennetä. Ensi vuoden budjetissa on varmistettu kouluttajien määräksi 2,5 per varusmiesjoukkue. Lisäksi reservin kertausharjoitettavien määrä pysyy 18 000 vuodessa", sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).

Toimintamenojen karsimisesta huolimatta varusmieskoulutuksen tasosta pidetään Niinistön mukaan kiinni. "Myös alueiden koskemattomuudesta huolehditaan", Niinistö lisää. Toimintamenojen säästöt eivät ole hänen mukaan lähellään siitä luokkaa mitä sotaväki koki viime vaalikaudella. Niinistö myöntää, että suunnitelman toteutuminen pitää hävittäjiä maassa ja sotalaivoja satamassa. "Hornet-hävittäjien lentotunnit laskevat 8 900:sta 8800:een, NH90-helikoptereiden 1 850 tunnista 1 650 tuntiin ja alusvuorokaudet 1 400:sta 1 300:aan", Niinistö kertoo. "Toimintamenojen leikkaussuunnitelma ei tullut yllätyksenä", huomauttaa upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä. Hän ei halunnut kommentoida sen sisältöä. Kommentointi kuuluu liiton puheenjohtajalle, jota ei lauantaina tavoitettu.

Soome allohvitseride ametiühingu esindaja kritiseerib, et kärbete tõttu kannatab ajateenijate väljaõpe ning peab kilpluseks seda, et ühelt poolt pannakse raha juurde sõjatehnika ostmisele ja samas vähendatakse inimesi, kes õpetavad sõdureid. Kaitseministri arvates ei ole loetletud kärped nii hullud kui eelmise valitsuse ajal ja lubab, et ajateenijate koolitamiseks vajalik 2,5 koolitajat rühma kohta tagatakse, samuti kutsutakse kordusõppusele 18000 reservisti.

Taustaks niipalju, et sopimussotilas on Soome KJ palgaline kapral kuni vanemseersant, kellega sõlmitakse tähtajaline tööleping mõnest kuust kuni mitme aastani. Neid on kokku suurusjärgus 1000 isikut, põhipalk brutos on 1600-1800 €, maksud maha ja lisad otsa ning netopalk on piisav äraelamiseks. Peamiselt tegelevad ajateenijate koolitamisega, kuid lisaks sellele on neid näiteks garnisonide valverühmades, ladudes, töökodades, näiteks lennuväe mehaanikud ja eriüksustes ning laevade peal. Samuti välismissioonidel on tavaline, et ülemad on kaadriohvitserid ja reakoosseis kuni veeblini tähtajalise töölepinguga. Tavaline on, et ajateenistuses normaalselt hakkama saanud härra jäetakse 6-12 kk teenistusse abikoolitajaks järgmist rotatsiooni drillima. Konkurents nendele kohtadele on päris kõva, sest aastas koolitatatakse 25000 ajateenijat. Näiteks keskkoolist ajateenistusse tulnud mehele, kellel ülikooliõpinguteni veel mõned kuud aega, on see hea võimalus natuke raha teenida, kui ei ole muud kõvema palgaga töökohta ootama. Mind isiklikult natuke üllatab, et neid kavatsetakse vähendada, Soomes on palju räägitud KJ kiirreageerimisvõime arendamisest, selleks on praktiliselt ainult selline võimalus, et osa ajateenijatest jäetakse palgaliseks mõneks ajaks, et garnisonist oleks võimalik häda korral täiesti väljaõpetatud üksus välja saada.

[Leo]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1444531137331

Sama teema on ka näiteks Postimehest lühemalt läbi jooksnud, siin siis kogu artikkel tänasest lehest.

Puolustusvoimilta laskelma menetyksistä tosipaikan tultua – sodassa taisteluosaston tappiot voisivat olla satoja miehiä vuorokaudessa

Suomen armeija varautuu suuriin henkilötappioihin mahdollisessa sodassa. Puolustusvoimat arvioi, että kovissa taisteluissa taisteluosaston tappiot saattavat nousta vuorokaudessa jopa 20 prosenttiin rivivahvuudesta. Arvio tarkoittaa sitä, että yhden taisteluosaston tappiot voivat olla satoja miehiä päivässä. Tiedot ilmenevät Puolustusvoimissa valmisteilla olevan Kaatuneiden huollon oppaan luonnoksesta. Lopullinen versio valmistuu vuoden loppuun mennessä. "Tähän asti kaatuneiden huollon oppaat ovat kirjoittaneet papit, jotka eivät ole sotilaita", sanoo kenttärovasti Vesa Aurén, joka on vetänyt hanketta.

"Tämän ovat ensimmäistä kertaa kirjoittaneet sotilaat, vaikka papit ovat olleet mukana. Tässä on mielestäni dramaattinen ero." Kaatuneiden huolto on ollut Suomessa perinteisesti papiston harteilla, vaikka muut ohjesäännöt ovat sotilaiden käsialaa. Ensimmäisen oppaan kaatuneiden huollosta kirjoittikin jatkosodan jälkeen rovasti Lauri Palva, joka oli toiminut kaatuneiden evakuoimiskeskuksen päällikkönä.

Kaatuneiden huolto on mitoitettu arvioitujen tappioiden perusteella. Tappioihin luetaan kuolleet, haavoittuneet, kadonneet, sairaat ja taistelustressistä kärsivät. Kuolleiden osuudeksi tappioista arvioidaan noin 20 prosenttia, haavoittuneiden 60 prosenttia, kadonneiden 10 prosenttia sekä sairaiden ja taistelustressistä kärsivien 10 prosenttia. Käytännössä monet kadonneetkin voidaan lukea kaatuneiksi. Kaatuneiden oppaassa olevat arviot perustuvat sotilaslääkäreiden arvioihin viime vuosina käydyistä sodista.

"Lääkintäpuoli on kerännyt tietoja parikymmentä vuotta, ja niitä on aina vaan tarkistettu uusimpien tietojen mukaisiksi", sanoo oppaan kirjoitustyöstä vastannut everstiluutnantti Aarne Veijalainen (evp). "Siellä on arvioitu ennen kaikkea meidän lääkintähuoltomme kykyä hoitaa haavoittuneita, eli kuinka paljon tarvitaan esimerkiksi henkilöstöä ja ajoneuvoja." Uusi kaatuneiden opas on tarkoitus leimata salaiseksi ja vain viranomaiskäyttöön. HS ei siksi kerro muita tietoja oppaasta. Valmisteilla olevassa Kaatuneiden huollon oppaassa on arvio nykyaikaisen taisteluosaston henkilöstötappioista. Puolustusvoimien uudistetussa taistelutavassa alueelliset joukot on organisoitu pääosin taisteluosastoiksi, jotka ovat vahvistettuja jääkäripataljoonia.

Taisteluosasto on pienin itsenäiseen taisteluun kykenevä joukko. Sen vahvuus vaihtelee tehtävän mukaan, mutta se voi olla esimerkiksi 1 600–2 400 sotilasta. Puolustusvoimat on arvioinut, että kiivaassa taistelussa taisteluosaston tappiot ovat 10–20 prosenttia vuorokaudessa. Kiivaaksi taisteluksi luetaan esimerkiksi hyökkäys, vihollisen torjuminen ja alueen pitämistehtävä. Isossa taisteluosastossa se tarkoittaa jopa 480 miehen tappioita vuorokaudessa. Tämä tarkoittaisi sataa kaatunutta ja kadonnutta sotilasta. Haavoittuneita olisi noin 300. Keskimääräiseksi taisteluksi Puolustusvoimat määrittelee vihollisen kuluttamis- ja hidastamistehtävät tai alueen pitämisen sivusuunnassa. Tällaisessa taistelussa vuorokausitappioiksi arvioidaan 5–10 prosenttia rivivahvuudesta. Taisteluosastossa tämä tarkoittaa enimmillään noin 50 kaatunutta ja kolminkertaista määrää haavoittuneita. Puolustusvoimat on arvioinut myös tappiot joukoille, jotka toimivat selustassa, ovat marssilla tai kokonaan irti taisteluissa. Niissä vuorokausitappiot ovat 0–2 prosenttia vahvuudesta. Kaatuneiden huollon uuden oppaan luonnoksessa muistutetaan, että perusyksiköissä, kuten komppanioissa, tappiot saattavat olla suhteellisesti suuremmat. Syynä on se, että isompiin joukkoyksiköihin kuuluu sellaista väkeä, joka ei ole suorassa taistelukosketuksessa viholliseen. Oppaan mukaan taistelevan joukon katsotaan olevan taistelukelvoton, jos se on kärsinyt yli 20 prosentin henkilöstötappiot. Näin on varsinkin silloin, kun joukon taistelukokemus on vähäinen.

Artikkel tutvustab osaliselt Soome KJ langenute käsitlemise käsiraamatut, millega asendatakse vastab 1990. a käsiraamat. Käsiraamat on salajane ja sellest avaldatakse ainult üksikuid lõike. Kui varem oli langenutega tegelemine peamiselt sõjaväevaimulike töö ja ka käsiraamatu koostasid papid, siis seekord on põhiosa kirjutanud ohvitserid ja seal on ära toodud ka uuema aja lahingutegevuse analüüsile tuginevad oletused võimalike kaotuste kohta, mis on vajalikud evakueerimiseks vajaliku isikkoosseisu ja transpordivahendite planeerimiseks.

Soome KJ peamine lahingüksus on pataljoni lahingugrupp, milles on 1600-2400 võitlejat. Intensiivse lahingutegevuse korral peetakse võimalikuks kaotuste hulgaks 10-20% ööpäevas, madalama intensiivsusega tegevuse korral 5-10% ja isegi tagalas kuni 2%. Seega võib eelpoolnimetatud üksus ööpäevas kaotada sadakond võitlejat langenutena ja kadunutena ning kuni 300 haavatutena ehk praktiliselt 2 kompaniid. Kaotustest 20% KIA, 60% WIA ja 10% MIA, kui kaasaegseid inglisekeelseid lühendeid kasutada, mis selle foorumi lugejatele ilmselt tuttavad. Ülejäänud 10% kaotustest on siis haiguste ja vaimse seisundi tõttu.

Üksust, mis on kaotanud 20% koosseisust, loetakse Soomes lahinguvõimetuks, halva väljaõppe taseme korral isegi väiksemate kaotuste korral. Langenute ja haavatute suhe 1/3 ilmselt kedagi ei üllata. Siit saab ka välja arvestada, et keskmine üksus kannataks 1-2 ööpäeva tõsisemaid või 2-4 ööpäeva kergemat, enne kui kaotused muudavad üksuse lahinguvõimetuks. Neid numbreid vaadates ei oska ma muud kui edu soovida eestlastele, kes tõsimeeli räägivad 1-2 nädalast aktiivsest lahingutegevusest sama vaenlasega. Ma küsiks ilma mingi irooniata, et mismoodi see toimuma hakkab?

[tommy]

Soome KV soovib oma M-270 MLRS kompleksid varustada GMLRS tüüpi täpsusmoonaga.

Odotamme seuraavaksi Yhdysvaltain kongressilta myyntivapautusta raskaalle GMLRS-raketinheitinjärjestelmälle. GPS-teknologiaa hyödyntävää heitinjärjestelmää kutsutaan sen tulentarkkuuden vuoksi myös ”70-kilometrin-tarkk’ampujaksi”. Maavoimille hankittava raketinheitinjärjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden ulottaa tarvittaessa asevaikutusta syvälle.

'

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/k ... aa/2146094

[Leo]

Seni on need relvasüsteemid miinirakettidega, sest kobarmoona soomlased ei ostnud poliitikute keelu tõttu. Korralik kildmoon ja eriti täpsusraketid, mis sõna otseses mõttes võivad korstnast sisse kukkuda 70 km kauguselt, on ikka väga oluline relvasüsteem ja lisa kaitsevõimele. Varem oli juttu ka MGM-140 ATACMS raskete rakettide hankest, siis jälle öeldi, et neid ei tule, sest on liiga kallid, ehk soojendatakse ka nende teema nüüd üles, sest 90 kg lõhkelaeng 70 km kauguselt on valus, kuid 230 kg laeng 300 km kauguselt on veel jubedam, meenutame, et 155 mm mürsk sisaldab nii 7-9 kg lõhkeainet.