Soome kaitsevõime
-
Viiskümmend
- Liige
- Postitusi: 2110
- Liitunud: 04 Aug, 2010 12:33
- Kontakt:
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Selle asja nimi on ikka vana hea finlandiseerumine ning nn. finlandiseerumistõrje (NATO julgeolekuruumi laiendamine) on üks Eesti välispoliitika prioriteetsetest eesmärkidest!
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
USA üksus osaleb mais Soome õppustel
http://yle.fi/uutiset/us_armoured_fight ... es/8684377The dust had hardly settled from last week's surprise announcement that American fighter jets will take part in military exercises in Finland this spring when Defence Minister Jussi Niinistö said on Thursday that the US will also be sending armoured fighting vehicles to take part in the manoeuvres.
Speaking in Parliament on Thursday, minister Niinistö of the Finns Party said that "just under 20" US Stryker armoured fighting vehicles will participate in Arrow exercises in May.
"$1bn to spend"
He said he did not know if there had ever been such an extensive US participation in a military exercise in Finland, which is not a member of NATO although it takes part in its Partnership for Peace. The Finnish Defence Forces have bought a number of US Hornet fighter jets since 1992.
"This US activity comes about because the US [military] has received about a billion dollars to spend on exercises in Europe. So the US is seeking exercise opportunities on a broad front," Jussi Niinistö said on Thursday.
"Finland has now been able to take advantage of this increased US activity in a way that will develop Finland's defence capabilities," he added.
A week earlier, defence officials announced that the Oregon Air National Guard will bring six to eight F-15C fighters with 70 to 100 personnel to Karelia Air Command in Siilinjärvi, near Kuopio. There are also plans for a landing exercise on the southernmost Hanko Peninsula, which holds a strategic position in the Baltic Sea.
Kanerva: MPs should be told ASAP
Both the news of the arrival of the US jets and the armoured vehicles came as surprises to most of the members of the parliamentary Defence Committee, although they had been approved by the government and president in November.
Its chair, Ilkka Kanerva, called on Thursday for a reconsideration of the rules of the game on such announcements. He told Yle the committee should be informed as soon as the Council of State makes such decisions – rather than nearly three months later as in these latest cases.
Kanerva is a former foreign minister from the conservative National Coalition Party, one of the three government partners.
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, tuleb vastu lasta.
EA, EU, EH
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, tuleb vastu lasta.
EA, EU, EH
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Tänase Hesari netileht kirjutas täna hommikul ja teemat täiendati keskpäeval. Link on siin: http://www.hs.fi/politiikka/a1456367195082
Suomi miettii aseistettuja varusmiehiä rajavartijoiden avuksi – sisäministeri Orpo ja kansliapäällikkö Nerg kiistävät väitteen
Huoli itärajan yli Suomeen saapuvista pakolaisista ei hellitä. Hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä on ryhdytty HS:n tietojen mukaan pohtimaan jo aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten käyttöä rajavartijoiden apuna. Voimankäyttö olisi dramaattinen toimenpide ja edellyttäisi lainmuutoksia. Nykylain mukaan Puolustusvoimat ei voi antaa aseellista apua Rajavartiolaitokselle rauhan aikana. Asiasta on toistaiseksi vasta keskusteltu. Mahdollisten lainmuutosten valmistelu kuuluu sisäasianministeriölle.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistävät, että hallituksessa on ryhdytty pohtimaan aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten lähettämistä itärajalle.
”Varmistin asian vielä kansliapäälliköltä ja parilta muultakin henkilöltä. Tätä ei ole edes sivuttu. Tämä ei ole ollut asialistalla eikä missään muussakaan aktiivisessa valmistelussa”, Orpo sanoo.
”En poissulje sitä, että viranomaisten välisessä varautumisessa olisi pohdittu virka-apuasioita. Torniossahan varusmiehet olivat antamassa virka-apua. Mutta mitään aktiivista lainvalmistelua ei ole, eikä tätä asiaa ole missään hallituksen pöydissä käsitelty.”
Orpon mukaan maahanmuutosta puhutaan joka päivä, ja keskusteluissa nousee esille erilaisia uhkakuvia. ”Jos maahanmuuttotilanne Euroopassa pahenisi ja itärajan yli tulisi suuria määriä, niin tämän tyyppisestä varautumisesta voisi olla kyse. Mutta kyllä se tällä hetkellä on aika kaukainen ajatus. Tästä ei ole käyty mitään keskustelua.” Orpo pitää ”aivan ylimitoitettuna” ajatusta, että aseistetut varusmiehet ja reserviläiset kutsuttaisiin itärajalle apuun. ”Sinne tulee kolmella autolla päivässä noin 20 turvapaikanhakijaa, mikä on kestämätön tilanne sekin. Mutta se ei ratkea varusmiehillä vaan Venäjän kanssa neuvottelemalla.”
Myös sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää hallituksen pohtivan aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten lähettämistä itärajalle. ”Tästä ei ole puhuttu edes teorian tasolla. Ei maahanmuuttoa käsittelevässä ministerityöryhmässä eikä sisäministeriön kriisinjohtamisryhmässä.” Hallituksen turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää muun muassa rajavartiolain ja asevelvollisuuslain viranomaisten tukemiseen liittyviä uudistustarpeita. ”Se kirjaus on ainoa seikka, joka jotenkin viittaa tähän asiaan.” HS:n tietojen mukaan uhkakuva on, että itärajaa vartioivat rajavartijat ja poliisivoimat eivät riitä, jos hallitsematon turvapaikanhakijoiden vyöry alkaa koko rajan pituudelta. ”Lainsäädännön muutos tarvitaan. Lainsäädäntömme ei ole tämän hetken mahdollisten tilanteiden tasalla”, sanoo virkamieslähde.
Venäjältä on tullut turvapaikanhakijoita Suomeen toistaiseksi vain Lapin kahden raja-aseman, Sallan ja Raja-Joosepin kautta. Toistaiseksi ihmisiä on tullut yhteensä 1371. Suomen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa on yritetty saada vuotava raja jälleen pitämään, mutta toistaiseksi tuloksetta. Huoli on, että esimerkiksi talven jäljiltä pitkä idän maastoraja alkaisi pettää ja tuhansittain ihmisiä hakeutuisi Venäjän puolelta Suomeen. Se on uhkakuva, johon viranomaisten täytyy varautua. Virkamiehet ovat haluttomia asiaa kommentoimaan. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti sanoo, että valmistelutyö kuuluu sisäministeriölle. ”Sisäministeriön pitää olla tässä aloitteellinen, jos asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Me annamme sitten lausunnon”, Juusti sanoo.
Poliisi voi pyytää nyt puolustusministeriöltä aseellista virka-apua esimerkiksi valtion isojen kokousten turvaamiseen tai terrorismin torjuntaan. Virka-apua voi antaa kuitenkin vain vakituinen henkilöstö, eivät varusmiehet eivätkä reserviläiset. Rajajoukoilla on tietysti välitön rooli itärajalta mahdollisesti purkautuvan pakolaisvirran hallinnassa. Rajavartiostolla on noin 12 000 reserviläisen joukko. Puolustusministeriö on esittänyt myös täydennyspoliisijärjestelmää poliisin avuksi. Ehdotus ei ole lähtenyt lentoon. Idea olisi käyttää sotilaspoliisikoulutuksen saaneita poliisin reservinä.
Slovenian parlamentti antoi maanantaina armeijalle väliaikaisen voimankäyttöoikeuden Kroatian rajalta tulevia turvapaikanhakijoita vastaan. Voimankäyttö on sallittua vain hätätilanteessa ja kansalaisten turvallisuuden ollessa uhattuna.
Lühidalt sisuseletus. Ajakirjanikeni on jõudnud kuuldused, et tahetakse muuta Soome piirivalveseadust, et vajadusel saaks reserviste ja ajateenijaid kasutada Soome-Vene maismaapiiri valvamiseks. Tänase seaduse järgi saavad ainult kaadrikaitseväelased rahu ajal politseid ja piirivalvet toetada. Soome ametnikud ja siseminister eitavad kategooriliselt, et mingid sellised plaanid oleksid, sest hetkel tuleb Venemaalt päevaga mõned autotäied kuni 20 inimesega.
Natuke tausta. Praegu tuleb üle Venemaa piiri vähe asüülitaotlejaid, kuid kui FSB saab käsu neid mitte takistada, siis illegaale, kes sooviksid Skandinaaviasse hea elu peale, on Venemaal miljoneid. Rootsist tuleb ka mõned üksikud, hullematel aegadel tuli iga päev kolmekohaline number. Oletatakse, et kevadel hakkavad inimesed jälle liikuma ja varasema pagulasteuputuse ajal olid nii politsenikud kui piirivalvurid tõsiselt häda selle massi kontrollimisega, seda olukorda ei soovita tagasi. Soomel on Venemaaga 1300 km maismaapiiri, millest enamik on ainult maastikul postitega tähistatud joon kaardil, mida valvatakse peamiselt anduritega, patrull käib kohal siis, kui häire tuleb. Tõsisemalt patrullitakse ainult piirkondi vahetult piiriületuskohtade kõrval. Piirivalvureid on paar tuhat ja Soome piirivalve on varem öelnud, et idapiirile on vaja üle 100 piirivalvuri juurde. 2000 piirivalvurit võib tunduda palju, kuid arvestage, et need käivad vahetustega tööl ja selle arvu sisse on arvestatud ka merepiirivalve ja juhtkond, seega on reaalselt iga päev piiril tööl alla poole tuhande inimese. Sellest on nii kuluaarides kui avalikult palju räägitud, et Soome KJ ja politsei ning piirikaitse reservide kasutamist peab kiiremaks muutma, selleks muudetakse seaduseid. Kuna kõik ametnikud ja minister asja kirglikult eitavad, on päris kindel, et seadusemuudatus tuleb, reeglina eitatakse teemasid, mis on hetkel töös, kuid nende enneaegne avalikustamine on sise- või välispoliitiliselt sensitiivne. Esmajärjekorras ja kõige kiiremini asaaks piirivalve välja saata 3 ajateenijatest ja kaadrist koosnevat piirivalvekompaniid, igas on 70-80 ajateenijat. Ajateenistus piirivalves kestab 12 kuud ja vähemalt poole sellest ajast saaks ajateenijaid kasutada piiril patrullimiseks, muidugi mitte kogu aeg, kuid vajadusel oleks 200+ inimest olemas mõne tunniga. Suurema massi või pikema jama korral saaks roteeruda PV SA koosseisu 12 000 reservisti kordusõppustele, mis siis suuresti tähendaks maapiiril patrullimist 2-4 nädalat korraga. Eks siis näeme, kuidas need seadused muutuvad.
Suomi miettii aseistettuja varusmiehiä rajavartijoiden avuksi – sisäministeri Orpo ja kansliapäällikkö Nerg kiistävät väitteen
Huoli itärajan yli Suomeen saapuvista pakolaisista ei hellitä. Hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä on ryhdytty HS:n tietojen mukaan pohtimaan jo aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten käyttöä rajavartijoiden apuna. Voimankäyttö olisi dramaattinen toimenpide ja edellyttäisi lainmuutoksia. Nykylain mukaan Puolustusvoimat ei voi antaa aseellista apua Rajavartiolaitokselle rauhan aikana. Asiasta on toistaiseksi vasta keskusteltu. Mahdollisten lainmuutosten valmistelu kuuluu sisäasianministeriölle.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) ja sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistävät, että hallituksessa on ryhdytty pohtimaan aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten lähettämistä itärajalle.
”Varmistin asian vielä kansliapäälliköltä ja parilta muultakin henkilöltä. Tätä ei ole edes sivuttu. Tämä ei ole ollut asialistalla eikä missään muussakaan aktiivisessa valmistelussa”, Orpo sanoo.
”En poissulje sitä, että viranomaisten välisessä varautumisessa olisi pohdittu virka-apuasioita. Torniossahan varusmiehet olivat antamassa virka-apua. Mutta mitään aktiivista lainvalmistelua ei ole, eikä tätä asiaa ole missään hallituksen pöydissä käsitelty.”
Orpon mukaan maahanmuutosta puhutaan joka päivä, ja keskusteluissa nousee esille erilaisia uhkakuvia. ”Jos maahanmuuttotilanne Euroopassa pahenisi ja itärajan yli tulisi suuria määriä, niin tämän tyyppisestä varautumisesta voisi olla kyse. Mutta kyllä se tällä hetkellä on aika kaukainen ajatus. Tästä ei ole käyty mitään keskustelua.” Orpo pitää ”aivan ylimitoitettuna” ajatusta, että aseistetut varusmiehet ja reserviläiset kutsuttaisiin itärajalle apuun. ”Sinne tulee kolmella autolla päivässä noin 20 turvapaikanhakijaa, mikä on kestämätön tilanne sekin. Mutta se ei ratkea varusmiehillä vaan Venäjän kanssa neuvottelemalla.”
Myös sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää hallituksen pohtivan aseistettujen varusmiesten ja reserviläisten lähettämistä itärajalle. ”Tästä ei ole puhuttu edes teorian tasolla. Ei maahanmuuttoa käsittelevässä ministerityöryhmässä eikä sisäministeriön kriisinjohtamisryhmässä.” Hallituksen turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää muun muassa rajavartiolain ja asevelvollisuuslain viranomaisten tukemiseen liittyviä uudistustarpeita. ”Se kirjaus on ainoa seikka, joka jotenkin viittaa tähän asiaan.” HS:n tietojen mukaan uhkakuva on, että itärajaa vartioivat rajavartijat ja poliisivoimat eivät riitä, jos hallitsematon turvapaikanhakijoiden vyöry alkaa koko rajan pituudelta. ”Lainsäädännön muutos tarvitaan. Lainsäädäntömme ei ole tämän hetken mahdollisten tilanteiden tasalla”, sanoo virkamieslähde.
Venäjältä on tullut turvapaikanhakijoita Suomeen toistaiseksi vain Lapin kahden raja-aseman, Sallan ja Raja-Joosepin kautta. Toistaiseksi ihmisiä on tullut yhteensä 1371. Suomen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa on yritetty saada vuotava raja jälleen pitämään, mutta toistaiseksi tuloksetta. Huoli on, että esimerkiksi talven jäljiltä pitkä idän maastoraja alkaisi pettää ja tuhansittain ihmisiä hakeutuisi Venäjän puolelta Suomeen. Se on uhkakuva, johon viranomaisten täytyy varautua. Virkamiehet ovat haluttomia asiaa kommentoimaan. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti sanoo, että valmistelutyö kuuluu sisäministeriölle. ”Sisäministeriön pitää olla tässä aloitteellinen, jos asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Me annamme sitten lausunnon”, Juusti sanoo.
Poliisi voi pyytää nyt puolustusministeriöltä aseellista virka-apua esimerkiksi valtion isojen kokousten turvaamiseen tai terrorismin torjuntaan. Virka-apua voi antaa kuitenkin vain vakituinen henkilöstö, eivät varusmiehet eivätkä reserviläiset. Rajajoukoilla on tietysti välitön rooli itärajalta mahdollisesti purkautuvan pakolaisvirran hallinnassa. Rajavartiostolla on noin 12 000 reserviläisen joukko. Puolustusministeriö on esittänyt myös täydennyspoliisijärjestelmää poliisin avuksi. Ehdotus ei ole lähtenyt lentoon. Idea olisi käyttää sotilaspoliisikoulutuksen saaneita poliisin reservinä.
Slovenian parlamentti antoi maanantaina armeijalle väliaikaisen voimankäyttöoikeuden Kroatian rajalta tulevia turvapaikanhakijoita vastaan. Voimankäyttö on sallittua vain hätätilanteessa ja kansalaisten turvallisuuden ollessa uhattuna.
Lühidalt sisuseletus. Ajakirjanikeni on jõudnud kuuldused, et tahetakse muuta Soome piirivalveseadust, et vajadusel saaks reserviste ja ajateenijaid kasutada Soome-Vene maismaapiiri valvamiseks. Tänase seaduse järgi saavad ainult kaadrikaitseväelased rahu ajal politseid ja piirivalvet toetada. Soome ametnikud ja siseminister eitavad kategooriliselt, et mingid sellised plaanid oleksid, sest hetkel tuleb Venemaalt päevaga mõned autotäied kuni 20 inimesega.
Natuke tausta. Praegu tuleb üle Venemaa piiri vähe asüülitaotlejaid, kuid kui FSB saab käsu neid mitte takistada, siis illegaale, kes sooviksid Skandinaaviasse hea elu peale, on Venemaal miljoneid. Rootsist tuleb ka mõned üksikud, hullematel aegadel tuli iga päev kolmekohaline number. Oletatakse, et kevadel hakkavad inimesed jälle liikuma ja varasema pagulasteuputuse ajal olid nii politsenikud kui piirivalvurid tõsiselt häda selle massi kontrollimisega, seda olukorda ei soovita tagasi. Soomel on Venemaaga 1300 km maismaapiiri, millest enamik on ainult maastikul postitega tähistatud joon kaardil, mida valvatakse peamiselt anduritega, patrull käib kohal siis, kui häire tuleb. Tõsisemalt patrullitakse ainult piirkondi vahetult piiriületuskohtade kõrval. Piirivalvureid on paar tuhat ja Soome piirivalve on varem öelnud, et idapiirile on vaja üle 100 piirivalvuri juurde. 2000 piirivalvurit võib tunduda palju, kuid arvestage, et need käivad vahetustega tööl ja selle arvu sisse on arvestatud ka merepiirivalve ja juhtkond, seega on reaalselt iga päev piiril tööl alla poole tuhande inimese. Sellest on nii kuluaarides kui avalikult palju räägitud, et Soome KJ ja politsei ning piirikaitse reservide kasutamist peab kiiremaks muutma, selleks muudetakse seaduseid. Kuna kõik ametnikud ja minister asja kirglikult eitavad, on päris kindel, et seadusemuudatus tuleb, reeglina eitatakse teemasid, mis on hetkel töös, kuid nende enneaegne avalikustamine on sise- või välispoliitiliselt sensitiivne. Esmajärjekorras ja kõige kiiremini asaaks piirivalve välja saata 3 ajateenijatest ja kaadrist koosnevat piirivalvekompaniid, igas on 70-80 ajateenijat. Ajateenistus piirivalves kestab 12 kuud ja vähemalt poole sellest ajast saaks ajateenijaid kasutada piiril patrullimiseks, muidugi mitte kogu aeg, kuid vajadusel oleks 200+ inimest olemas mõne tunniga. Suurema massi või pikema jama korral saaks roteeruda PV SA koosseisu 12 000 reservisti kordusõppustele, mis siis suuresti tähendaks maapiiril patrullimist 2-4 nädalat korraga. Eks siis näeme, kuidas need seadused muutuvad.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Reedene 26.2. Hesari kirjutas lehekülgedel A6-7 pikalt ja põhjalikult, kuidas Soome PV valmistub hybriidohtudeks. Link on siin: http://www.hs.fi/kotimaa/a1456375650423
Itäraja varautuu uusiin uhkiin – näin Rajavartiolaitos toimisi kriisitilanteessa
Uudessa lakihankkeessa pohditaan muun muassa, millaisessa tilanteessa varusmiehille voitaisiin jakaa kovia patruunoita. Sisäministeriön rajavartio-osasto on käynnistämässä maaliskuussa uutta lakihanketta, joka antaisi Rajavartiolaitokselle paremman toimivallan erilaisten hybridiuhkien edessä. Tässä niin kutsutussa hybridilakihankkeessa pohditaan muun muassa sitä, millaisia toimivaltuuksia Rajavartiolaitos tarvitsee, jos laiton maahanmuutto kasvaisi rajusti. Samalla pohditaan esimerkiksi asevelvollisten roolia, Ahvenanmaan tilannetta, toimintaa merialueella ja minkälaista virka-apua voidaan pyytää tai antaa.
Hanketta on valmisteltu alustavasti yli vuoden ajan.
”Sieltä täältä laitetaan lainsäädäntöä kuntoon. Ei ole muuta isoa punaista lankaa kuin se, että hybridiuhkaisen tilanteen vaatiessa toimivaltaa ja valmiutta löytyisi”, kertoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Rajavartiolaitoksen lakihankkeessa tutkitaan myös varusmiesten ja reserviläisten käytön lisäämistä erilaisissa uhkatilanteissa. Rajavartiolaitos voi jo nyt lain mukaan käyttää omia varusmiehiään pääasiassa erilaisiin tukitehtäviin. Pykälät ovat Koiviston mukaan siltä osin kunnossa.
”Tarkastelemme nyt, voisimmeko käyttää asevelvollisia vähän enemmän ja vaativampiin tehtäviin. Mitä lainsäädäntöä pitäisi tältä osin tehdä?” Hybridilakihanke lähtee siitä, että varusmiehiä ja reserviläisiä käytettäisiin edelleen vain avustavissa tehtävissä. ”Pitää muistaa, että perustuslaissakin on sanottu, että kun käytetään julkista valtaa ja kohdennetaan julkista vallankäyttöä kolmanteen osapuoleen, niin täytyy olla virkamiesasema ja -koulutus, eikä asevelvollisilla ole kumpaakaan.” Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.
”Varsinkin niissä tilanteissa pitää johdon ja valvonnan olla konkreettista. Varusmiesporukka ei voi toimia yksin.”
Koivisto muistuttaa, että Rajavartiolaitoksen pitää varusmiesten osalta kuunnella hyvin herkällä korvalla puolustusministeriön mielipidettä.
”Täytyykö muuttaa asevelvollisuuslakia vai riittääkö pelkästään Rajavartiolaitoksen omien lakien muuttaminen?”
Rajavartiolaitoksella on suunnitelmat sen varalta, kuinka toimitaan mahdollisen kriisin pahetessa. Niihin kuuluvat muun muassa eläkkeellä olevien rajavartijoiden käyttäminen ja rajajoukkojen perustaminen. Hybridilakihankkeen valmistelu kestää noin vuoden.
”Meillä on ongelmana se, että jos mietimme hybridiuhkia, niin meillä on laeissa edelleen vanhakantaisia uhkakuvia. Hiukan on sellainen mustavalkoinen asetelma, että on rauha tai sota ja uhkaaja on välittömästi tunnistettavissa”, Koivisto sanoo. ”Tänä päivänä voidaan olla hyvinkin syvässä hybridiuhkaisessa kriisissä, joka ei tahdo sopia mihinkään lakisääteiseen kriisimääritelmään, ja kuitenkin tarvitsisi kohottaa valmiutta voimakkaasti ja tehdä jopa vastatoimia.”
Rajavartiolaitoksen toimivaltaa ja tehtäviä on tarkoitus säätää juuri edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin. Rajavartiolaitoksen esikunta on valmistellut ei-julkista muistiota, johon on kerätty operatiivisessa toiminnassa tehtyjä havaintoja. ”Siellä on mielenkiintoisia aiheotsikoita. Aika on sen kaltainen, että melkein joka viikko tulee uutta meillä ja maailmalla ja joka herättää ajatuksen, että riittääkö värkit ja voima, jos tuollainen tulee”, sanoo Koivisto. Hybridilakihankkeen yksi visaisimpia ongelmia tulee olemaan Ahvenanmaan tilanne. Ahvenanmaan asemaa määrittelevät kansainväliset sopimukset. Rajavartiolaitos on suurin valtion viranomainen Ahvenanmaalla. ”Meillä on Ahvenanmaalla kolmisenkymmentä rajavartiomiestä. Se, mitä siellä voitaisiin missäkin tilanteessa tehdä, on ongelmallista. Siinä on paljon ristikkäisiä intressejä ja paineita.”
Kriisissä rajavartiolaitos nostaisi valmiutta vaiheittain
1 Rajavartiolaitos on suunnitellut nostavansa valmiuttaan useassa vaiheessa, jos mahdollinen kriisi eskaloituisi. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään muualta rajavartijoita sinne, missä heitä tarvitaan lisää. Näin toimittiin taannoin, kun Tornioon alkoi tulla turvapaikanhakijoita suurin joukoin.
2 Jos kriisi pahenee, niin Rajavartiolaitos voi kutsua palvelukseen eläköityneitä rajavartijoita. He toimisivat hiukan samalla ajatuksella kuin täydennyspoliisit. Heidät nimettäisiin väliaikaiseen virkaan. Rajavartiolaitos on jo kysellyt eläköityneiden kiinnostusta ja mahdollisuutta tulla avuksi. Kiinnostus oli suurta.
3 Kriisin edelleen pahetessa Rajavartiolaitos ryhtyisi käyttämään omia varusmiehiään erilaisissa tukitehtävissä. Käytännössä kyseeseen tulisivat esimerkiksi opastus- ja vartiointitehtävät. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei varusmiesten käyttö haittaa kohtuuttomasti heidän koulutustaan sodan ajan tehtäviin. Rajavartiolaitos voi käyttää myös Raja- ja merivartiokoulun oppilaita.
4 Viime kädessä Rajavartiolaitos voi ryhtyä perustamaan rajajoukkoja. Ne koostuvat pääosin reserviläisistä. Rajajoukkojen määrä ei ole julkinen tieto, mutta Rajavartiolaitoksen mukaan niitä on ”merkittävä määrä”.
Ma ei jaksa täna hakata kogu pikka artiklit tõlkima, toon siia välja ainult uued asjad, millest varem ei ole juttu olnud. Samuti lisan siia foto tüüpilisest piirivalvepatrullist idapiiril, seal on näha ka see 1 m kõrgune aed, mis takistab suuremate loomade liikumist üle piiri. Aed on peamiselt soomlaste initsiatiiv, et soomlaste kariloomad Venemaale ei uitaks, sest Soome poole pealt ulatuvad põllud ja karjamaad piirijooneni. Teiseks panen siia joonise, kus on näha Soome piirivalve struktuur idapiiril.
Juba 1 aasta jooksul ettevalmistatud seadusemuudatused muudavad seadusi paindlikumaks hübriidhädade vastu, võimaldades valmisolekut järk-järgult tõsta. Vanad seadused on väga mustvalged ja kriis algab siis, kui on otsene sõjaline oht ja vastase eraldusmnärgid nähtavad. Nagu me peale Krimmi ja Donbassi kogemuste põhjal teame, siis tänapäeval on moes vastased, kellel ei ole riiklikke tunnuseid. Kriisi korral suudab Soome PV komandeerida piirivalvureid teistest piirkondadest, seda tehti möödunud sügisel, kui saadeti rohkem piirivalvureid Rootsi piirile asüülitaotlejaid karjatama. Teiseks saab ajutiselt teenistusse kutsuda viimastel aastatel pensionile jäänud piirivalvureid, kes on selle vastu ka huvi tundnud. Kolmandaks saab kasutusele võtta PV ajateenijaid, keda on kolmes kompaniis 100+130+150 võitlejat. Neid saab kasutada ainult koos kutseliste piirivalvuritega, ehk siis piirivalvurid juhivad ajateenijad. Põhimõtteline oleks ka otsus anda piirivalve ajateenijatele kätte relvad lahingmoonaga. Alles neljandaks meetmeks on reservistide teenistusse kutsumine ja piirikaitsekompaniide formeerimine. Siin on välja jäetud võimalus jätta PV ajateenijad kas vabatahtlikuse alusel või käsu korras peale ajateenistuse lõppu mõneks ajaks veel teenistusse, see eeldab muidugi teenistuslepingute sõlmimist ja piirivalvuri miinimumpalga maksmist. Küsimus on ka Ahvenamaa, kus ei ole Soome KJ allüksust, seal asub 30 piirivalvurit ja 12-15 politseinikku. Suurema jama korral viiakse sinna täiendavaid üksuseid.
Itäraja varautuu uusiin uhkiin – näin Rajavartiolaitos toimisi kriisitilanteessa
Uudessa lakihankkeessa pohditaan muun muassa, millaisessa tilanteessa varusmiehille voitaisiin jakaa kovia patruunoita. Sisäministeriön rajavartio-osasto on käynnistämässä maaliskuussa uutta lakihanketta, joka antaisi Rajavartiolaitokselle paremman toimivallan erilaisten hybridiuhkien edessä. Tässä niin kutsutussa hybridilakihankkeessa pohditaan muun muassa sitä, millaisia toimivaltuuksia Rajavartiolaitos tarvitsee, jos laiton maahanmuutto kasvaisi rajusti. Samalla pohditaan esimerkiksi asevelvollisten roolia, Ahvenanmaan tilannetta, toimintaa merialueella ja minkälaista virka-apua voidaan pyytää tai antaa.
Hanketta on valmisteltu alustavasti yli vuoden ajan.
”Sieltä täältä laitetaan lainsäädäntöä kuntoon. Ei ole muuta isoa punaista lankaa kuin se, että hybridiuhkaisen tilanteen vaatiessa toimivaltaa ja valmiutta löytyisi”, kertoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Rajavartiolaitoksen lakihankkeessa tutkitaan myös varusmiesten ja reserviläisten käytön lisäämistä erilaisissa uhkatilanteissa. Rajavartiolaitos voi jo nyt lain mukaan käyttää omia varusmiehiään pääasiassa erilaisiin tukitehtäviin. Pykälät ovat Koiviston mukaan siltä osin kunnossa.
”Tarkastelemme nyt, voisimmeko käyttää asevelvollisia vähän enemmän ja vaativampiin tehtäviin. Mitä lainsäädäntöä pitäisi tältä osin tehdä?” Hybridilakihanke lähtee siitä, että varusmiehiä ja reserviläisiä käytettäisiin edelleen vain avustavissa tehtävissä. ”Pitää muistaa, että perustuslaissakin on sanottu, että kun käytetään julkista valtaa ja kohdennetaan julkista vallankäyttöä kolmanteen osapuoleen, niin täytyy olla virkamiesasema ja -koulutus, eikä asevelvollisilla ole kumpaakaan.” Koiviston mukaan tarkoitus on miettiä muun muassa sitä, missä tilanteissa voitaisiin varusmiehiä aseistaa ja antaa heille kovia patruunoita.
”Varsinkin niissä tilanteissa pitää johdon ja valvonnan olla konkreettista. Varusmiesporukka ei voi toimia yksin.”
Koivisto muistuttaa, että Rajavartiolaitoksen pitää varusmiesten osalta kuunnella hyvin herkällä korvalla puolustusministeriön mielipidettä.
”Täytyykö muuttaa asevelvollisuuslakia vai riittääkö pelkästään Rajavartiolaitoksen omien lakien muuttaminen?”
Rajavartiolaitoksella on suunnitelmat sen varalta, kuinka toimitaan mahdollisen kriisin pahetessa. Niihin kuuluvat muun muassa eläkkeellä olevien rajavartijoiden käyttäminen ja rajajoukkojen perustaminen. Hybridilakihankkeen valmistelu kestää noin vuoden.
”Meillä on ongelmana se, että jos mietimme hybridiuhkia, niin meillä on laeissa edelleen vanhakantaisia uhkakuvia. Hiukan on sellainen mustavalkoinen asetelma, että on rauha tai sota ja uhkaaja on välittömästi tunnistettavissa”, Koivisto sanoo. ”Tänä päivänä voidaan olla hyvinkin syvässä hybridiuhkaisessa kriisissä, joka ei tahdo sopia mihinkään lakisääteiseen kriisimääritelmään, ja kuitenkin tarvitsisi kohottaa valmiutta voimakkaasti ja tehdä jopa vastatoimia.”
Rajavartiolaitoksen toimivaltaa ja tehtäviä on tarkoitus säätää juuri edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin. Rajavartiolaitoksen esikunta on valmistellut ei-julkista muistiota, johon on kerätty operatiivisessa toiminnassa tehtyjä havaintoja. ”Siellä on mielenkiintoisia aiheotsikoita. Aika on sen kaltainen, että melkein joka viikko tulee uutta meillä ja maailmalla ja joka herättää ajatuksen, että riittääkö värkit ja voima, jos tuollainen tulee”, sanoo Koivisto. Hybridilakihankkeen yksi visaisimpia ongelmia tulee olemaan Ahvenanmaan tilanne. Ahvenanmaan asemaa määrittelevät kansainväliset sopimukset. Rajavartiolaitos on suurin valtion viranomainen Ahvenanmaalla. ”Meillä on Ahvenanmaalla kolmisenkymmentä rajavartiomiestä. Se, mitä siellä voitaisiin missäkin tilanteessa tehdä, on ongelmallista. Siinä on paljon ristikkäisiä intressejä ja paineita.”
Kriisissä rajavartiolaitos nostaisi valmiutta vaiheittain
1 Rajavartiolaitos on suunnitellut nostavansa valmiuttaan useassa vaiheessa, jos mahdollinen kriisi eskaloituisi. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään muualta rajavartijoita sinne, missä heitä tarvitaan lisää. Näin toimittiin taannoin, kun Tornioon alkoi tulla turvapaikanhakijoita suurin joukoin.
2 Jos kriisi pahenee, niin Rajavartiolaitos voi kutsua palvelukseen eläköityneitä rajavartijoita. He toimisivat hiukan samalla ajatuksella kuin täydennyspoliisit. Heidät nimettäisiin väliaikaiseen virkaan. Rajavartiolaitos on jo kysellyt eläköityneiden kiinnostusta ja mahdollisuutta tulla avuksi. Kiinnostus oli suurta.
3 Kriisin edelleen pahetessa Rajavartiolaitos ryhtyisi käyttämään omia varusmiehiään erilaisissa tukitehtävissä. Käytännössä kyseeseen tulisivat esimerkiksi opastus- ja vartiointitehtävät. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei varusmiesten käyttö haittaa kohtuuttomasti heidän koulutustaan sodan ajan tehtäviin. Rajavartiolaitos voi käyttää myös Raja- ja merivartiokoulun oppilaita.
4 Viime kädessä Rajavartiolaitos voi ryhtyä perustamaan rajajoukkoja. Ne koostuvat pääosin reserviläisistä. Rajajoukkojen määrä ei ole julkinen tieto, mutta Rajavartiolaitoksen mukaan niitä on ”merkittävä määrä”.
Ma ei jaksa täna hakata kogu pikka artiklit tõlkima, toon siia välja ainult uued asjad, millest varem ei ole juttu olnud. Samuti lisan siia foto tüüpilisest piirivalvepatrullist idapiiril, seal on näha ka see 1 m kõrgune aed, mis takistab suuremate loomade liikumist üle piiri. Aed on peamiselt soomlaste initsiatiiv, et soomlaste kariloomad Venemaale ei uitaks, sest Soome poole pealt ulatuvad põllud ja karjamaad piirijooneni. Teiseks panen siia joonise, kus on näha Soome piirivalve struktuur idapiiril.
Juba 1 aasta jooksul ettevalmistatud seadusemuudatused muudavad seadusi paindlikumaks hübriidhädade vastu, võimaldades valmisolekut järk-järgult tõsta. Vanad seadused on väga mustvalged ja kriis algab siis, kui on otsene sõjaline oht ja vastase eraldusmnärgid nähtavad. Nagu me peale Krimmi ja Donbassi kogemuste põhjal teame, siis tänapäeval on moes vastased, kellel ei ole riiklikke tunnuseid. Kriisi korral suudab Soome PV komandeerida piirivalvureid teistest piirkondadest, seda tehti möödunud sügisel, kui saadeti rohkem piirivalvureid Rootsi piirile asüülitaotlejaid karjatama. Teiseks saab ajutiselt teenistusse kutsuda viimastel aastatel pensionile jäänud piirivalvureid, kes on selle vastu ka huvi tundnud. Kolmandaks saab kasutusele võtta PV ajateenijaid, keda on kolmes kompaniis 100+130+150 võitlejat. Neid saab kasutada ainult koos kutseliste piirivalvuritega, ehk siis piirivalvurid juhivad ajateenijad. Põhimõtteline oleks ka otsus anda piirivalve ajateenijatele kätte relvad lahingmoonaga. Alles neljandaks meetmeks on reservistide teenistusse kutsumine ja piirikaitsekompaniide formeerimine. Siin on välja jäetud võimalus jätta PV ajateenijad kas vabatahtlikuse alusel või käsu korras peale ajateenistuse lõppu mõneks ajaks veel teenistusse, see eeldab muidugi teenistuslepingute sõlmimist ja piirivalvuri miinimumpalga maksmist. Küsimus on ka Ahvenamaa, kus ei ole Soome KJ allüksust, seal asub 30 piirivalvurit ja 12-15 politseinikku. Suurema jama korral viiakse sinna täiendavaid üksuseid.
- Manused
-
-
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
leo, kas sa palun saad oma väga tänuväärsed kokkuvõtted veidi veel paremaks teha, kui tõmbad joone eesti ja soomekeelse teksti vahele? artiklid on pikad ja minusugune lõuna-eesti aborigeen oskab soome keelt 2-3 sõna tasemel ja läheb kohe kokkuvõtte kallale.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
vk1 kirjutas:leo, kas sa palun saad oma väga tänuväärsed kokkuvõtted veidi veel paremaks teha, kui tõmbad joone eesti ja soomekeelse teksti vahele? artiklid on pikad ja minusugune lõuna-eesti aborigeen oskab soome keelt 2-3 sõna tasemel ja läheb kohe kokkuvõtte kallale.
Üldjoontes toetan, aga tahaks lisada, et sellest hoolimata teeb Leo väga tänuväärt tööd viitsides lühikokkuvõtteid tõlkida!
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
jah, leo tänuväärset tööd tänan veel eraldi üle.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Nagu ma aru saan, kardavad soomlased, et lisaks moslemitele hakkaksid ka rohelised mehikesed üle piiri Soome tulema, kui FSB peaks otsustama piirid vabaks lasta. Selle uudise taustal tundub venelaste "valuline reageering", et kelle tarbeks Eesti kavatseb piiri koos traataedadega välja ehitada järjekordse organiseeritud meediarünnakuna, et eestlased tahavad "ühele venelaste võimalikule stsenaariumile" vett peale tõmmata. Ilmus ju kohe, peale meiepoolset uudist piiri täielikust väljaehitamisest, Vene meedias venelaste poolne irvitamine, et sõja korral ei aita tarastatud piir eestlasi kuidagi. Paistab, et polnud lihtne propaganda, vaid venelased on ka sellele variandile mõelnud ning midagi on räägitud sellisest ohust võibolla ka Eesti ja Soome siseministrite vahel.
Unforeseen consequences
-
Kapten Trumm
- Liige
- Postitusi: 44186
- Liitunud: 28 Juul, 2005 15:35
- Kontakt:
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Soomlased on asjast õigesti aru saanud, kuid on liiga poliitkorrektsed, et seda välja öelda.
Põgenikke (kellelt miskipärast leitakse vene viisasid) organiseerivad üle piiri idanaabri "organid".
Tegevuse eesmärk on sihtriigis pingete tekitamine, riigivõimu diskrediteerimine (näe ei suuda piiri kaitsta) ja etapp 2 on tõenäoliselt provotseerida konflikt kohalike ja immigrantide vahel, asuda looma vana head natsiriigi kuvandit.
Kontrollitav ja tõkestatud piir on antud tegevuseks siiski vahend nr 1. Piiripunktides nende tulek pole nii tõenäoline, sest neid kontrollitakse ja vastava aluseta riiki ei pääse.
Põgenikke (kellelt miskipärast leitakse vene viisasid) organiseerivad üle piiri idanaabri "organid".
Tegevuse eesmärk on sihtriigis pingete tekitamine, riigivõimu diskrediteerimine (näe ei suuda piiri kaitsta) ja etapp 2 on tõenäoliselt provotseerida konflikt kohalike ja immigrantide vahel, asuda looma vana head natsiriigi kuvandit.
Kontrollitav ja tõkestatud piir on antud tegevuseks siiski vahend nr 1. Piiripunktides nende tulek pole nii tõenäoline, sest neid kontrollitakse ja vastava aluseta riiki ei pääse.
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Tõenäoliselt venelased preagu juba katsetavad antud hübriidtehnikat. Ütles ju Vaher välja, et Vene poolelt tulevad salakaubavedajad saavad igakülgset abi Vene organitelt, kes aitavad neil kaameraid pimestada varastada, segavad sidet, jälgivad meie piiripatrulle ja seda kõike Vene poole piiritsoonis, kus liikumiseks on vaja eriluba. Ju eeldati kuni Kohveri röövimiseni, et tegu on lihtsa korruptsiooniga, mitte riiklikult organiseeritud tegevusega.
Lisan veel Trummile tänase Delfi uudise, ei ole need soomlased nii poliitkorrektsed midagi.
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=73810661
Lisan veel Trummile tänase Delfi uudise, ei ole need soomlased nii poliitkorrektsed midagi.
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=73810661
Unforeseen consequences
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Ma pyyan edaspidi originaali ja tolke vahele mingi joone voi punktiiri ajada, siis on kergemini jälgitav, sest enamik eestlasi tegelikult soome keelt ei osta. Isegi need, kes on aastakymneid Soome TV moju käes ajupestud, ei suuda reeglina TV-kavast keerulisemat teksti lahti motestada, korralikuks keeleoskuseks on ikka vaja keelt eraldi oppida voi pikalt keele sees elada.
Poliitkorrektsusest ei oska midagi kosta. Selge see, et Venemaa kasutab koiki meetodeid naabritele sitta keeramiseks. Soomlased teavad seda hästi, et Venemaal on piiritsoonis liikumine vägagi kontrollitud ja piiratud ning ilma miilitsa ning eriti FSB piirivalvurite otsese abi voi vähemalt aktiivse passiivsuseta ei tule midagi ega kedagi yle Venemaa piiri. Selleks tahetaksegi valmis olla, et kui väga hulluks läheb. Samas erinevat suhtumist Venemaa poolt Eesti ja Soome piirivalve tegemistesse näitab seegi, et kui eestlased räägivad piirile aia ehitamisest, siis moskoviidid kohe vigisevad (huvitav, kas Pihva erimehed kardavad pykse rebestada yle aia ronimisel), kuid kui Soome räägib voimalusest mitusada ajateenijat relvadega piirile saata, siis pole moskalitel häda midagi. Ilmselt siis yle Soome piiri ei käida, ei ole vaja kuuli karta. Muide, Pohja-Soome ja Lapimaa loikudes on Venemaa suunalt ylivähe ebaseaduslikke piiriyletamisi, sest see on molemalt poolt piiri ikka täielik kolgas ja vähe on selliseid lolle, kes jaksavad päevade viisi teedeta maastikul rännata, kui piiripunkti korvalt on lihtsam yle minna.
Poliitkorrektsusest ei oska midagi kosta. Selge see, et Venemaa kasutab koiki meetodeid naabritele sitta keeramiseks. Soomlased teavad seda hästi, et Venemaal on piiritsoonis liikumine vägagi kontrollitud ja piiratud ning ilma miilitsa ning eriti FSB piirivalvurite otsese abi voi vähemalt aktiivse passiivsuseta ei tule midagi ega kedagi yle Venemaa piiri. Selleks tahetaksegi valmis olla, et kui väga hulluks läheb. Samas erinevat suhtumist Venemaa poolt Eesti ja Soome piirivalve tegemistesse näitab seegi, et kui eestlased räägivad piirile aia ehitamisest, siis moskoviidid kohe vigisevad (huvitav, kas Pihva erimehed kardavad pykse rebestada yle aia ronimisel), kuid kui Soome räägib voimalusest mitusada ajateenijat relvadega piirile saata, siis pole moskalitel häda midagi. Ilmselt siis yle Soome piiri ei käida, ei ole vaja kuuli karta. Muide, Pohja-Soome ja Lapimaa loikudes on Venemaa suunalt ylivähe ebaseaduslikke piiriyletamisi, sest see on molemalt poolt piiri ikka täielik kolgas ja vähe on selliseid lolle, kes jaksavad päevade viisi teedeta maastikul rännata, kui piiripunkti korvalt on lihtsam yle minna.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Küll juba sellisele soomlaste väljaütlemisele tuleb idapoolt standartpropaganda vastus, ära selle pärast juba muretse. Kusagil juba seda vastust treitakse ja kui nad seal uimased pole, siis saame juba homme lugeda mingi Vene väliminni pressiesindaja hülgemöga Soome kaitseministri Vene vastase vaenu õhutamisest ja alusetutest väidetest.Lisan veel Trummile tänase Delfi uudise, ei ole need soomlased nii poliitkorrektsed midagi.
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=73810661
Unforeseen consequences
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Kesknädalal 2. märtsil kirjutas Hesari lk A15, et Soome signaalluure uus lennuk hilineb tehniliste viivituste tõttu. Link on siin: http://www.hs.fi/kotimaa/a1456810611737
Sadan miljoonan salainen lentokone yskii – Puolustusvoimille korvauksia Yhdysvalloista
Tästä on kyse
Suomi modernisoi signaalitiedusteluaan. Suomi tilasi vuonna 2010 uuden signaalitiedustelujärjestelmän amerikkalaiselta Lockheed Martinilta. Tarjouskilpailussa oli alun perin mukana kuusi tarjoajaa. Heiltä edellytettiin, että järjestelmä voidaan sijoittaa Casa-kuljetuskoneeseen. Ostetun järjestelmän piti olla valmis jo vuonna 2013. Järjestelmää ei ole saatu vieläkään toimimaan. Logistiikkalaitos ei kerro, milloin kone on operatiivisesti valmis.
Puolustusvoimien ostamassa huippumodernissa signaalitiedustelulentokoneessa on teknisiä ongelmia. Kone ei ole vieläkään valmis, vaikka se piti hankintasopimuksen mukaan luovuttaa jo vuonna 2013. Myöhästyminen on niin vakava, että järjestelmän toimittaja, yhdysvaltalainen asejätti Lockheed Martin joutuu maksamaan Puolustusvoimille viivästyssakkoja.
Puolustusministeriö järjesti tarjouskilpailun uudesta tiedustelujärjestelmästä jo viime vuosikymmenen lopussa. Kilpailun voittaneen Lockheed Martinin järjestelmä koostuu Casa-kuljetuskoneeseen lisättävistä antenneista ja antureista, tiedustelukeskuksesta sekä maa-asemista. Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastasi HS:n asiaa koskeviin kysymyksiin kirjallisesti. Puolustusvoimat ei kerro yksityiskohtia tiedustelukoneen ongelmista. Vastauksen mukaan ”järjestelmä on toimitettu Suomeen, mutta kaikki hankintasopimukseen kuuluvat tuotteet ja palvelut eivät ole vielä täysin hankintasopimuksen edellyttämässä kunnossa”. Logistiikkalaitos kertoo, että myöhästymisen syynä on se, että järjestelmä on monimutkainen. Kokonaisjärjestelmän integrointi on vienyt enemmän aikaa kuin arvioitiin. Logistiikkalaitos vetoaa julkisuuslakiin, eikä kerro viivästyssakon suuruutta, koska sen perusteella voisi laskea hankintasopimuksen luottamuksellisen hinnoittelurakenteen.
Kuljetuskoneen ja signaalitiedustelujärjestelmän veroton yhteishinta oli 112 miljoonaa euroa. Siitä varsinaisen tiedustelujärjestelmän osuus oli 85 miljoonaa euroa. Tiedustelukonetta käyttää Pääesikunnan alainen Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Tiedustelulaitoksen tehtävänä on seurata, analysoida ja raportoida Suomen lähialueen sotilaallista tilannetta. Laitoksen keskeiset toiminnot sijaitsevat Helsingissä ja Jyväskylässä, mutta tiedusteluasemia on muuallakin Suomessa. Tiedustelulaitoksen organisaatio ja henkilövahvuus ei ole julkista tietoa. HS:n tiedon mukaan signaalitiedustelussa työskentelee useita satoja ihmisiä. Puolustusvoimat käyttää aseistamatonta tiedustelukonetta naapurimaiden asevoimien viestiliikenteen ja tutkasignaalien tarkkailuun. Kohteina on muun muassa Venäjän sotilastoiminta erityisesti Kuolassa ja Karjalankannaksella. Signaalitiedustelukoneen kotikenttä on Pirkkala, jossa ovat myös kaksi Ilmavoimien Casa-kuljetuskonetta.
Suomen ostama signaalitiedustelujärjestelmä on nimeltään Dragon Shield. Dragon-tuoteperheeseen kuuluu puolisen tusinaa erilaista järjestelmää. Dragon Shield -järjestelmä on rakennettu konttiin, joka voidaan irrottaa lentokoneesta. Kontti voidaan siirtää lukkojen taakse esimerkiksi koneen huoltojen ajaksi.
Järjestelmän operaattoreiden työtilat ovat kontin sisällä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asentaa Dragon Shieldin Casa-koneeseen. Asentamisessa on mukana suomalainen valtionyhtiö Patria. Lockheed Martin on viime vuosina noussut Puolustusvoimien hovihankkijaksi. Yhtiöltä on ostettu muun muassa Hornet-hävittäjiin Jassm-risteilyohjuksia ja viimeksi ampumatarvikkeita raskaisiin raketinheittimiin. Yhtiö valmistaa myös F-35-hävittäjiä, joita on pidetty vahvimpana vaihtoehtona Hornet-hävittäjien seuraajiksi. Puolustusvoimilla on ollut vuodesta 1991 lähtien myös käytössä Fokker F27 -signaalitiedustelukone.
Soome KJ tellis 2010 aastal uue luurelennuki, mille hind on 112 milj €, millest 85 milj € maksab Lockeeh Martinilt tellitud luuresüsteem Dragon Shield. Seadmed ja operaatorite töökohad on Casa-trasnspordilennukisse paigutatud konteineris, mida saab näiteks välja tõsta lennuki relmondi ajaks. Süsteemi ehitatatakse koostöös soomlaste Patriaga ja see pidi olema kasutuses 2013, kuid ei ole siiani täiesti olemas. Asjapulgad ütlevad, et lennuk ja seadmed on Soomes, kuid ei ole täiesti töökorras. Kuna tegemist on sõjaväeluure teemaga, väga rohkem detailidesse ei minda. Teema sensitiivsust arvestades on siin isegi palju avalikustatud. Soome ÕV kasutuses on ka vanem Fokker F27 luurelennuk, mida kasutatakse kuni uue saabumiseni.
Sadan miljoonan salainen lentokone yskii – Puolustusvoimille korvauksia Yhdysvalloista
Tästä on kyse
Suomi modernisoi signaalitiedusteluaan. Suomi tilasi vuonna 2010 uuden signaalitiedustelujärjestelmän amerikkalaiselta Lockheed Martinilta. Tarjouskilpailussa oli alun perin mukana kuusi tarjoajaa. Heiltä edellytettiin, että järjestelmä voidaan sijoittaa Casa-kuljetuskoneeseen. Ostetun järjestelmän piti olla valmis jo vuonna 2013. Järjestelmää ei ole saatu vieläkään toimimaan. Logistiikkalaitos ei kerro, milloin kone on operatiivisesti valmis.
Puolustusvoimien ostamassa huippumodernissa signaalitiedustelulentokoneessa on teknisiä ongelmia. Kone ei ole vieläkään valmis, vaikka se piti hankintasopimuksen mukaan luovuttaa jo vuonna 2013. Myöhästyminen on niin vakava, että järjestelmän toimittaja, yhdysvaltalainen asejätti Lockheed Martin joutuu maksamaan Puolustusvoimille viivästyssakkoja.
Puolustusministeriö järjesti tarjouskilpailun uudesta tiedustelujärjestelmästä jo viime vuosikymmenen lopussa. Kilpailun voittaneen Lockheed Martinin järjestelmä koostuu Casa-kuljetuskoneeseen lisättävistä antenneista ja antureista, tiedustelukeskuksesta sekä maa-asemista. Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastasi HS:n asiaa koskeviin kysymyksiin kirjallisesti. Puolustusvoimat ei kerro yksityiskohtia tiedustelukoneen ongelmista. Vastauksen mukaan ”järjestelmä on toimitettu Suomeen, mutta kaikki hankintasopimukseen kuuluvat tuotteet ja palvelut eivät ole vielä täysin hankintasopimuksen edellyttämässä kunnossa”. Logistiikkalaitos kertoo, että myöhästymisen syynä on se, että järjestelmä on monimutkainen. Kokonaisjärjestelmän integrointi on vienyt enemmän aikaa kuin arvioitiin. Logistiikkalaitos vetoaa julkisuuslakiin, eikä kerro viivästyssakon suuruutta, koska sen perusteella voisi laskea hankintasopimuksen luottamuksellisen hinnoittelurakenteen.
Kuljetuskoneen ja signaalitiedustelujärjestelmän veroton yhteishinta oli 112 miljoonaa euroa. Siitä varsinaisen tiedustelujärjestelmän osuus oli 85 miljoonaa euroa. Tiedustelukonetta käyttää Pääesikunnan alainen Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Tiedustelulaitoksen tehtävänä on seurata, analysoida ja raportoida Suomen lähialueen sotilaallista tilannetta. Laitoksen keskeiset toiminnot sijaitsevat Helsingissä ja Jyväskylässä, mutta tiedusteluasemia on muuallakin Suomessa. Tiedustelulaitoksen organisaatio ja henkilövahvuus ei ole julkista tietoa. HS:n tiedon mukaan signaalitiedustelussa työskentelee useita satoja ihmisiä. Puolustusvoimat käyttää aseistamatonta tiedustelukonetta naapurimaiden asevoimien viestiliikenteen ja tutkasignaalien tarkkailuun. Kohteina on muun muassa Venäjän sotilastoiminta erityisesti Kuolassa ja Karjalankannaksella. Signaalitiedustelukoneen kotikenttä on Pirkkala, jossa ovat myös kaksi Ilmavoimien Casa-kuljetuskonetta.
Suomen ostama signaalitiedustelujärjestelmä on nimeltään Dragon Shield. Dragon-tuoteperheeseen kuuluu puolisen tusinaa erilaista järjestelmää. Dragon Shield -järjestelmä on rakennettu konttiin, joka voidaan irrottaa lentokoneesta. Kontti voidaan siirtää lukkojen taakse esimerkiksi koneen huoltojen ajaksi.
Järjestelmän operaattoreiden työtilat ovat kontin sisällä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asentaa Dragon Shieldin Casa-koneeseen. Asentamisessa on mukana suomalainen valtionyhtiö Patria. Lockheed Martin on viime vuosina noussut Puolustusvoimien hovihankkijaksi. Yhtiöltä on ostettu muun muassa Hornet-hävittäjiin Jassm-risteilyohjuksia ja viimeksi ampumatarvikkeita raskaisiin raketinheittimiin. Yhtiö valmistaa myös F-35-hävittäjiä, joita on pidetty vahvimpana vaihtoehtona Hornet-hävittäjien seuraajiksi. Puolustusvoimilla on ollut vuodesta 1991 lähtien myös käytössä Fokker F27 -signaalitiedustelukone.
Soome KJ tellis 2010 aastal uue luurelennuki, mille hind on 112 milj €, millest 85 milj € maksab Lockeeh Martinilt tellitud luuresüsteem Dragon Shield. Seadmed ja operaatorite töökohad on Casa-trasnspordilennukisse paigutatud konteineris, mida saab näiteks välja tõsta lennuki relmondi ajaks. Süsteemi ehitatatakse koostöös soomlaste Patriaga ja see pidi olema kasutuses 2013, kuid ei ole siiani täiesti olemas. Asjapulgad ütlevad, et lennuk ja seadmed on Soomes, kuid ei ole täiesti töökorras. Kuna tegemist on sõjaväeluure teemaga, väga rohkem detailidesse ei minda. Teema sensitiivsust arvestades on siin isegi palju avalikustatud. Soome ÕV kasutuses on ka vanem Fokker F27 luurelennuk, mida kasutatakse kuni uue saabumiseni.
- Manused
-
-
toomas tyrk
- Site Admin
- Postitusi: 5716
- Liitunud: 16 Dets, 2003 11:32
- Kontakt:
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Ma ei tea, kas see Soome kaitsevõime teema nüüd kõige sobivam on. Aga eks ta nende kaitsevõimet ka puudutab.
Soome riik müüs 272 miljoni euroga 49,9 protsenti kaitsetööstusettevõttest Patria Norra firmale Kongsberg.
Soome riik müüs 272 miljoni euroga 49,9 protsenti kaitsetööstusettevõttest Patria Norra firmale Kongsberg.
Re: Taldrikutäis suurtükiliha ehk Soome kaitsvõime peale kär
Esiteks see hea uudis, kui keegi veel ei ole lugenud, et Soome MV vana lipulaeva ei loigata tykkideks, vaid myyakse Soome riigiettevottele, kes tegeleb meremärkide hooldusega riigi tellimusel. Väga huvitav on näha, kas jäetakse ka relvad peale, et hea kasutada, kui moni poi vastupanu osutab 
http://www.hs.fi/talous/a1458187166304? ... rio-1819-1
Valtio myy puolet aseyhtiö Patriasta norjalaiselle yritykselle
Norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace ostaa puolikkaan aseyhtiöstä 272 miljoonalla eurolla.
Valtio kertoi torstaina myyvänsä 49,9 prosenttia aseyhtiö Patrian osakkeista norjalaiselle kilpailijalle Kongsberg Defence & Aerospace -yhtiölle. Kauppahinta on 272 miljoonaa euroa.
”Teollinen kumppanuus puolustusteollisuudessa on hyvä tapa liiketoiminnan kehittämiseen, minkä vuoksi olemme erittäin tyytyväisiä Kongsbergin sitoutumisesta Patriaan”, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk) tiedotteessa.
Patria toimii puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualalla. Yhtiöllä on noin 2 800 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Suomessa.
Patrian myynnistä noin 90 prosenttia tulee puolustustarvikkeista ja huollosta. Yhtiö valmistaa muun muassa panssaroituja ajoneuvoja ja kranaatinheittimiä.
Pääministerin mukaan Kongsberg on taloudellisesti vahva yhtiö. Puolet siitä omistaa Nato-maa Norja.
Kongsberg valmistaa muun muassa ilmatorjunta- ja ohjusjärjestelmiä. Yhtiö on myynnillä mitattuna puolet suurempi kuin Patria.
”Patria, Kongsberg ja Patrian norjalainen yhteisyritys Nammo muodostavat johtavan pohjoismaisen kokonaisuuden puolustusteollisuudessa. Kauppa tukee merkittävästi Patrian liiketoiminta-alueiden asemaa kansainvälisillä markkinoilla”, Sipilä toteaa.
Patria on varsin kannattava yhtiö. Se teki viime vuonna 47 miljoonan euron liikevoiton 428 miljoonan euron liikevaihdolla.
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) pitää Kongsbergin tuloa Patrian vähemmistöomistajaksi Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna.
”Se turvaa nykyisen hyvän ja toimivan yhteistyön Patrian kanssa ja on siten nykyisen puolustusstrategian mukainen”, Niinistö sanoi lehdistötilaisuudessa torstaina iltapäivällä. Lue Niinistön kommenteista enemmän täältä.
Kongsberg kuvailee kaupan taustamateriaaleissa, että Euroopan puolustusteollisuus on kulkemassa kohti yritysten yhdistymisiä.
”Tämän sopimuksen myötä Patria, Kongsberg ja Nammo muodostavat ainutlaatuisen ja vahvan pohjoismaisen puolustusteollisuuskokonaisuuden, jolla on vahvoja kansainvälisiä siteitä”, sanoo toimitusjohtaja Qvam tiedotteessa.
Osapuolet arvioivat, että kauppa saadaan päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana. Kaupan yhteydessä Suomen valtio ostaa kokonaan omistamansa erityistehtäväyhtiö Governian hallussa olevat Patrian osakkeet.
Kauppojen jälkeen Suomen valtio omistaa Patriasta 50,1 prosenttia.
Vuonna 2014 valtio osti Patrian kokonaan omistukseensa. Vähemmistöomistaja Airbus Group omisti aiemmin runsaan neljänneksen Patriasta.
Kaupan yhteydessä valtio kertoi, että Patrialle etsitään uutta teollista kumppania.
Kommentaariks niipalju, et Patrial ei lähe liiga hästi viimastel aastatel, kuid suudetakse ikka kasumit teenida, eelmisel aastal 428 milj € käivet ja 47 milj € kasumit, tehnika hooldus toodab hästi ja Patria AMV soomuk on ka suhteliselt edukas, kuid soomlaste arvates peaks uue tehnika myyk olema edukam ja on ka paar jama olnud altkäemaksudega eri riikide poliitikutele, kuhu on toodangut pakutud. Seega otsiti koostööd mone teise suurema kaitsetööstuse ettevottega ja norrakad olid sobivad, kellele 49% ära myya. Soome kaitsevoimele on oluline, et Patria oleks olemas ja töös, sest nemad tegelevad vajadusel ka tehnika ja relvastuse hooldusega. Sarnane koostöö käib juba aastaid laskemoonatööstuses, kus Lapua ja Nammo on sisuliselt sama firma.
http://www.hs.fi/talous/a1458187166304? ... rio-1819-1
Valtio myy puolet aseyhtiö Patriasta norjalaiselle yritykselle
Norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace ostaa puolikkaan aseyhtiöstä 272 miljoonalla eurolla.
Valtio kertoi torstaina myyvänsä 49,9 prosenttia aseyhtiö Patrian osakkeista norjalaiselle kilpailijalle Kongsberg Defence & Aerospace -yhtiölle. Kauppahinta on 272 miljoonaa euroa.
”Teollinen kumppanuus puolustusteollisuudessa on hyvä tapa liiketoiminnan kehittämiseen, minkä vuoksi olemme erittäin tyytyväisiä Kongsbergin sitoutumisesta Patriaan”, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk) tiedotteessa.
Patria toimii puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualalla. Yhtiöllä on noin 2 800 työntekijää, joista suurin osa työskentelee Suomessa.
Patrian myynnistä noin 90 prosenttia tulee puolustustarvikkeista ja huollosta. Yhtiö valmistaa muun muassa panssaroituja ajoneuvoja ja kranaatinheittimiä.
Pääministerin mukaan Kongsberg on taloudellisesti vahva yhtiö. Puolet siitä omistaa Nato-maa Norja.
Kongsberg valmistaa muun muassa ilmatorjunta- ja ohjusjärjestelmiä. Yhtiö on myynnillä mitattuna puolet suurempi kuin Patria.
”Patria, Kongsberg ja Patrian norjalainen yhteisyritys Nammo muodostavat johtavan pohjoismaisen kokonaisuuden puolustusteollisuudessa. Kauppa tukee merkittävästi Patrian liiketoiminta-alueiden asemaa kansainvälisillä markkinoilla”, Sipilä toteaa.
Patria on varsin kannattava yhtiö. Se teki viime vuonna 47 miljoonan euron liikevoiton 428 miljoonan euron liikevaihdolla.
Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) pitää Kongsbergin tuloa Patrian vähemmistöomistajaksi Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna.
”Se turvaa nykyisen hyvän ja toimivan yhteistyön Patrian kanssa ja on siten nykyisen puolustusstrategian mukainen”, Niinistö sanoi lehdistötilaisuudessa torstaina iltapäivällä. Lue Niinistön kommenteista enemmän täältä.
Kongsberg kuvailee kaupan taustamateriaaleissa, että Euroopan puolustusteollisuus on kulkemassa kohti yritysten yhdistymisiä.
”Tämän sopimuksen myötä Patria, Kongsberg ja Nammo muodostavat ainutlaatuisen ja vahvan pohjoismaisen puolustusteollisuuskokonaisuuden, jolla on vahvoja kansainvälisiä siteitä”, sanoo toimitusjohtaja Qvam tiedotteessa.
Osapuolet arvioivat, että kauppa saadaan päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana. Kaupan yhteydessä Suomen valtio ostaa kokonaan omistamansa erityistehtäväyhtiö Governian hallussa olevat Patrian osakkeet.
Kauppojen jälkeen Suomen valtio omistaa Patriasta 50,1 prosenttia.
Vuonna 2014 valtio osti Patrian kokonaan omistukseensa. Vähemmistöomistaja Airbus Group omisti aiemmin runsaan neljänneksen Patriasta.
Kaupan yhteydessä valtio kertoi, että Patrialle etsitään uutta teollista kumppania.
Kommentaariks niipalju, et Patrial ei lähe liiga hästi viimastel aastatel, kuid suudetakse ikka kasumit teenida, eelmisel aastal 428 milj € käivet ja 47 milj € kasumit, tehnika hooldus toodab hästi ja Patria AMV soomuk on ka suhteliselt edukas, kuid soomlaste arvates peaks uue tehnika myyk olema edukam ja on ka paar jama olnud altkäemaksudega eri riikide poliitikutele, kuhu on toodangut pakutud. Seega otsiti koostööd mone teise suurema kaitsetööstuse ettevottega ja norrakad olid sobivad, kellele 49% ära myya. Soome kaitsevoimele on oluline, et Patria oleks olemas ja töös, sest nemad tegelevad vajadusel ka tehnika ja relvastuse hooldusega. Sarnane koostöö käib juba aastaid laskemoonatööstuses, kus Lapua ja Nammo on sisuliselt sama firma.
Kes on foorumil
Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 1 külaline