Soome kaitsevõime

[Leo]

Tänane Helsingin Sanomat lk A14 ja hs.fi esileht kirjutavad sellest, et soovitakse voimalust ajateenijaid äkkrynnaku korral sojalise jouna kasutada.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1459919141804?ref=hs-prio-1-1

Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa

Puolustusvoimien komentajalle ei annetakaan oikeutta käskeä 25 000:ta reserviläistä kertausharjoituksiin.

Puolustusvoimat suunnittelee käyttävänsä varusmiehiä mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. HS:n tiedon mukaan Maavoimien esikunnassa valmistellaan paraikaa asiaa koskevia ohjeita joukko-osastoille.

Nykyjärjestelmässä vain Puolustusvoimien kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Pääesikunnasta ei keskiviikkona haluttu myöntää eikä kieltää HS:n tietoa.

”Valmiuteen liittyviä asioita emme voi kommentoida”, sanoi Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas.

Myllykangas kuitenkin korosti, ettei varusmiespalvelukseen ole tulossa muutoksia.
”Millään mitä teemme ei ole vaikutusta varusmiesten lomiin. Lomia ei pala”, Myllykangas sanoo.

”Olen yrittänyt sanoa äideille ja isille, että me pidämme huolta pojistanne.”

Varusmiesten käyttö esimerkiksi yllätyshyökkäyksen torjunnassa on herkkä aihe, koska varusmiesten sotilaskoulutus on kesken.

Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä. HS:n tiedon mukaan varusmiesten käyttö on ollut jopa tietyissä valmiussuunnitelmissa kiellettyä.

Epäselvyyden vuoksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin.
Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole asetettu lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita.

”Ilmeisesti jossain vaiheessa on syntynyt tulkintaepäselvyys, kun lakia on viimeksi muutettu. Siinä on mennyt sekaisin puurot ja vellit eli maanpuolustus- ja virka-aputehtävät”, sanoi Niinistö keskiviikkona.

”Kun asevelvollisuuslakia viimeksi uudistettiin, niin virka-apua koskevaan pykälään kirjoitettiin rajoituksia, joiden mukaan varusmiehiä ei virka-apua annettaessa saa käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin.”

Niinistö tulkitsee niin, ettei missään vaiheessa ole ollut estettä käyttää varusmiehiä sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa.

”Oli syntynyt tulkintaepäselvyys. Sain oikeuskanslerilta hyvin selkeän lausunnon: meillä ei ole lainsäädännöllistä muutostarvetta.”

Niinistö ei halua kuitenkaan kommentoida varusmiehien käyttöä yllätyshyökkäyksen torjunnassa.

”Se on puhtaasti Puolustusvoimien asia.”
Niinistö ei myöskään suostu arvioimaan, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.

”Puolustusvoimat tekee omat arvionsa. Riittävä koulutus pitää olla. Se vaihtelee koulutushaaroittain.”

Hallitus on tekemässä muutoksia asevelvollisuuslakiin, jotta Puolustusvoimat voisi reagoida nopeammin sotilaalliseen uhkaan. Muutosesitys koskee reserviläisten käytön tehostamista.

Valtioneuvosto käsittelee tätä valmiuden joustavaa kohottamista koskevaa lakiesitystä tänään torstaina.

Alkuperäiseen lakiehdotukseen on tullut tärkeitä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen.

Alun perin Puolustusvoimien komentajalle ehdotettiin oikeutta kutsua välittömästi valmiudenkohottamisharjoitukseen enintään 25 000 reserviläistä. Taustalla oli ajatus, että valmiutta haluttiin pystyä nostamaan myös tilanteessa, jossa tasavallan presidentti olisi estyneenä.

Lopullisesta lakiesityksestä tämä osittaista liikekannallepanoa muistuttava komentajan oikeus on poistettu. Esityksessä on palattu normaaliin menettelyyn.

”Käytäntö on päätöksenteossa sama kuin sotilaskäskyasioissa”, kertoi Niinistö.

”Tasavallan presidentti ratkaisee asian puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministerin on oltava läsnä ja lausuttava asiasta mielipiteensä. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua mielipiteensä.”

Alkuperäisen ehdotuksen mukaan valmiuden kohottamistarkoituksessa järjestettävästä kertausharjoituksesta ei voinut hakea vapautusta. Lopullisessa esityksessä vapautusta voi kuitenkin hakea kuten muissakin kertausharjoituksissa.

”Edellytykset vapautuksen saamiseksi olisivat tiukemmat, eikä vapautuksen hakeminen vaikuta täytäntöönpanoon. Pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei kukaan voi jäädä pois harjoituksista.”

Lakiesityksen mukaan kertausharjoituksien enimmäispäivien määrät kaksinkertaistetaan, eikä valmiudenkohottamisharjoituksia laskettaisi näihin enimmäismääriin. Valmiudenkohottamisharjoituksiin käskettäisiin aina 30 vuorokaudeksi kerrallaan. Käsky voidaan uusia sen jälkeen.

Artikli sisu lyhidalt eesti keeles on järgmine. Soome teeb seadusemuudatusi, mis voimaldab vajadusel ajateenijate kasutamist riigikaitseks. Seni pidid yllatusrynnakule reageerima ainult kaadrikaitseväelased, kuid nyyd saab vajadusel kasutada ka piisavalt hästi koolitatud ajateenijaid. Seda ei täpsustata, kui kaugele peab olema joudnud, sest eri väeliikides on vajalik aeg erineva pikkusega. Varem kaalutud oigust, et KVJ saab vajadusel (kui Soome president seda teha ei saa) kutsuda kokku kuni 25000 reservisti, ei panda seadusse. Reservide kokkukutsumine käib vanamoodi, erakorraliselt saab kutsuda kuni 30 päevaks ja peale seda saab käsku korrata. See on oluline muudatus, sest Soome MV on hetkel ainult väikesed eriyksused koostatud kaadrikaitseväelastest ja häire korral suudaks iga suurem garnison oma kaadrist välja panna ryhma kuni kompanii suuruseid yksuseid, pataljon oleks juba keeruline reakoosseisu nappuse tottu. Aastas koolitatakse Soomes yle 20000 ajateenija, nii et nyyd oleks vöimalik häda korral välja panna oluliselt rohkem sodureid.

[Leo]

See on oige tähelepanek, et plaanid on head, kuid nende realiseerimiseks on palju raha mitme aasta jooksul vaja. Samas kahurväe uuendusest räägiti sellise intonatsiooniga, et see on oma mastaapidelt vorreldav 4 uue laeva hankega Mereväele (1,2 miljardit € suurusjärk) ja OV hävitajate vahetusega (väga palju miljardeid €). Eks siis näeme, mis selleks reaalsuseks saab, kuid teist DDR kergelt kasutatud odavat varustust ma hetkel kusagil paistmas ei näe ja soomlaste jutust jääb ka mulje, et eesmärgiks on ikka uus relvastus. Kui nad suudavad relformida nii, et 122 mm iseliikkuvad vahetatakse suuremata 155 mm iseliikuvatega ja arv jääb enamvähem samaks ning järelveetavate D30 asemele tulevad 120 mm AMOS voi NEMO voi 155 mm järelveetav, siis on ju väga tore. 81 mm ja 120 mm vana malli MPde tootmine ei ole probleem, neid saab ikka, kuid see ei ole eesmärk.

Ma olen Soome kahurväelaste jutust aru saanud, et esmajärjekorras tahetakse lahti saada D30test, mis on juba päris kulunud. Kahtlemata need lasevad kaugemale kui 120 mm AMOS voi NEMO, kuid kysimus ei ole maksimaalses laskekauguses. Kysimus on selles, mida nendega teha soovitakse? 120 mm MP suudab oluliselt suurema tulekiirusega toetada pataljoni lahingugruppi, mis on hetkel Soome MV pohiteema, liigub kiiremini ja kaitstus vastutule vastu on oluliselt suurem kui 122 mm järelveetaval, isegi siis, kui D30 meeskonnal onnestub vastutule eest kaevikusse voi MTLB sisse hypata. Brigaadi kaudtuleks on 122 mm laskekaugus juba kehvake, sellest on seoses EKJ kaudtulega palju räägitud. Seega sellele tasemel on moistlik hankida 155 mm haubtsaid. Igal juhul on eelis kodumaisel voi Soomes litsentsi alusel ehitatavatel relvadel.

[Kapten Trumm]

No tegelikult on ka suurtükiväerelvastus remonditav, D-30 kahuriraud on varuosana täiesti olemas. Küsimus on lihtsalt selles, kas taolisele vanale relvasüsteemile see tegevus õigustatud on ja kas vahest on odavam kellegi poolpidused asemele tarida.

Teenusepakkuja: http://www.stvgroup.cz/en/about-us/about-the-company

[Leo]

Ma arvan, et kui soomlastel oleks huvi D30 moderniseerida, siis sellega nad saavad ka ise hakkama. Pigem on teemaks huvipuudus ja soov asendada vanemad välismaised kahurid kodumaiste uuematega. Palun täpsusta, mis riigis on olemas Sinu poolt mainitud kergelt kasutatud odavate 155 mm haubitsate varud, suurusjärgus mitusada relva, sest soomlastel peaks praegu olema kasutuses suurusjärgus 400 D30 haubitsat?

[pagan]

Soome kaitseminister Jussi Niinistö ütles, et Balti riikide kaitsealane tugevnemine on Soome jaoks hea. «Läänemere ja Soome seisukohalt on hea, kui Baltimaades pole sõjalist tühikut,» ütles Niinistö.

Vot selline hinnang. Nii kehvasti pole meile veel öeldud.

[Tapper]

Nu tak ep see tule sellest, et Soome pole unustanud kellega riigipiir kokku käib. Sommi hinnangul pole meie klaas isegi pooltühi vaid peris tühi tühik Ühesõnaga väljapoolt suht aus hinnang meie pingutustele viimase 23 aastaga.

Isiklikult arvan, et meil tühik peris pole. Kuid eks Soome poolt vaadates on tiba kurb ainuke roomik on pannvaagen ja ratastel 12,7 tornis

Nuh kes jälle dotile viskub

[Fucs]

Mina viskun
Sest Eesti on paremini kaitstud kui kunagi varem, kui välja arvata vbl seis pärast Vabadussõda ja lühike periood 1944

Jussi räägib meile, et on hea, kui Baltimaades pole sõjalist tühikut, mitte et Eestis poleks sõjalist tühikut.

Kõige suurem tühik on meie ja Leedu vahel IMHO.
Noja siis muidugi ka vbl Soome lahel ja selle rannikul.... ja vbl ka Eesti-VF piiril.... ja.. ?
Ja äkki isegi Rootsis, mine tea.

Herra Jussi ju ise ei tahtnud meiega (NATO-ga) koos õppuseid siin teha ja oma rauda nt meie tühimikku korraks panna

[Leo]

Vaatame siis korraks seda lauset lähemalt. Läänemere ja Soome seisukohalt on hea, kui Baltimaades pole sõjalist tühikut. Seda ütles Soome kaitseminister ja see on ju täiesti õige, sest sõjaline tühik tähendaks, et venelaste agresiivsus võib sõnadelt tegudele minna. Siin pole jälle eestlastel põhjust nina kirtsutada. Reaalsus on ikkagi see, et EKJ SA struktuur on kolmest riigist kõige vägevam, hoolimata iseseisvuse esimeste aasta näljast ja närutamisest ning vahepealsest rehepaplusest ning lollidest otsustest, millest üks räigemaid on muidugi nišimerevägi. Mioingil määral lisab usaldusväärsust kindlastika NATO, seni on olnud see valdavalt idee ja leping ja lubadus aidata häda korral. Õnneks ja kahjuks seoses olukorra pingestumisega on nüüd jõutud ka esimestel reaalsete liitlaste üksusteni. See mereväe nimeline jama oleks võinud vabalt olemata olla ja riigikaitseks oleks rohkem abi, kui paadikeste asemel oleks raha ja inimeste pingutused suunatud korraliku rannakaitse ning riigilaevastiku loomiseks. Ehk siis 1 ühendatud PPA-KJ laevastik, peamine teema piirivalve ja merepääste, sest lahinguvõime on hetkel naljakoht, EKJ ei oma ühtegi relvasüsteemi, millega vaenulikku alust peatada või minema peletada. Muidugi siis oleks olnud vähem kuldsete pagunitega mereväelasi staapides patseerimas, kuid see ei ole probleem.

Sellest saab iga inimene aru, et Balti riikidest kõige närusem kaitsevõime on lätlastel ja kui Moskva rünnak tuleks, siis pigem sinna. Tuhandemeheline maavägi ja rahvuskaart ilma märgatavate reservidega on sõjaliselt kerge vastane. Eestile oleks see suur jama, sest jätaks meid geograafiliselt kotti.

[Leo]

Moned teemad, mis on viimastel nädalatel läbi jooksnud - ajakirjas Suomen Sotilas 2/16 kritiseeritakse kurjalt plaani hankida vanemate MV laevade asendamiseks 4 uut suuremat multifunktsionaalset laeva hinnaga u 1,2 miljardit €, neid peetakse liiga suureks ja kalliks, sest Soome MV peamisel tegevusalal ehk Soome territoriaalvetes ja laiemalt Läänemerel ei ole selliseid laevasid vaja. Varem on samal teemal kirjutanud ka Helsingin Sanomat.

Soome on saatnud 5 lennukiehitajale 4 riigis infopäringud uute lennukite hankimiseks, lisaks kavatsetakse osta ka UAVsid, tegemist on kyll 2 erineva projektiga. Soome KVY andis nädalavahetusel pika intervjuu, kus rääkis, et seoses Hornetite ostmisega jänkidelt sai Soome jänkide silmis välja kylma soja aegsest paaria seisundist, näiteks paarkymmend aastat varem ei lubanud jänkid rootslastel myya soomlastele USA mootoreid ja relvastust sisaldavaid lennukeid. Lisaks koik muud high-tech ostud on muutnud Soome jänkide silmis heaks kliendiks. See nagu viitab, et välis- ja kaitsepoliitilistel pohjustel eelistatakse jänkide lennukeid, varem on juttu olnud, et Rootsi lennuk on koige odavam osta ja pidada. Eks näis, mis lopuks tellitakse, siililegi selge, et tahetakse head lennukit, kuid kas selleks raha jätkub? Ei kadesta inimesi, kes peavad selliseid 30-aastase mojuga fundamentaalseid otsuseid tegema.

Tänane Iltalehti kirjutab, et vaikselt on valmis saanud kogu Soomet kattev radarivorgustik http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016042 ... 4_uu.shtml

Puolustusvoimien huippujärjestelmä vihdoin valmis

Kaikessa hiljaisuudessa pitkään rakennettu armeijan eri puolustushaarojen yhteinen reaaliaikainen tilannekuva on valmis ja ajan tasalla. Osa tätä tilannekuvaa on yhteinen maalitilannekuva, mitä voidaan käyttää tulenkäytön johtamiseen.

Näin maalista, sen suunnasta ja nopeudesta saadaan reaaliajassa tiedot eri puolustushaarojen tärkeille johtamispaikoille.

Tämä tarkoittaa sitä, että valtion koskemattomuuden turvaamiselle on erittäin hyvät mahdollisuudet maassa, merellä ja ilmassa.

Prikaatikenraali Mikko Heiskanen pääesikunnasta selvittää tilannetta esimerkein.

- Jos kaukopartio jossain kaukana maastossa havaitsee mielenkiintoisen ja tärkeän kohteen, tiedot välittyvät suoraan vaikuttamiskeskukseen ja voidaan päättää, käytetäänkö kohteen tuhoamiseen esimerkiksi raskaita raketteja vai tarvitaanko Hornet-hävittäjiä.

- Jos taas merellä havaitaan alus, kyetään nopeasti päättämään, millä merivoimien asejärjestelmällä maali torjutaan. Käytetäänkö rannikko- tai laivastoyksiköiden tulenkäyttöä, tykistö- tai ohjusasetta tarvittaessa ilmavoimien tukemana, selvittää prikaatikenraali Heiskanen.

Puolustusvoimilla on käytössään ilmatilan valvontaan kaukovalvontatutkia (kantama yli 500 kilometriä, korkeuspeitto 30 km), keskivalvontatutkia (yli 350 kilometriä, korkeuspeitto 15 km) ja lähivalvontatutkia.

Myös merivoimien aluksilla on hyvä valvontakyky ilmaan. Merivoimien tuottama tieto välitetään reaaliajassa ilmavoimien käyttöön.

Näin ilmatilaa voidaan valvoa myös jopa useiden satojen kilometrien päässä maan rajojen ulkopuolella.

Kaukovalvontatutkilla pystytään näkemään esimerkiksi Pietarin alueen sotilas- ja siviililentokentiltä lähtevät ja laskeutuvat koneet ja niiden tyypit.

Tutkien lisäksi puolustushaaroille tulee tietoa erilaisten sensoreiden välittäminä.

Ne ovat esim radio- ja signaalitiedustelua, akustisia sensoreita ja infrapunasensoreita.

Sensoreita on niin maalla kuin veden allakin. Tilannekuvaa vielä täydennetään perinteisellä tähystyksellä.

Yhdistämällä kaikki tämä tieto muodostuu puolustusvoimain yhteinen tilannekuva, josta muodostetaan yhteinen maalitilannekuva tulenkäyttöä varten tarvittaessa.


Tutkia uusittu

Tutkaverkostoa uusitaan parhaillaan.

Ilmavoimien uusi keskivalvontatutka KEVA 2010 on niin sanottu 3D-tutka ja sijainnin lisäksi se mittaa myös maalin lentokorkeuden.


Sen mittausetäisyys on samaa luokkaa kaukovalvontatutkan kanssa, noin 500 kilometriä.

Sen suuri etu on tutkan nopea siirrettävyys. Tutkajärjestelmän siirtoon käytetään maastokuorma-autoja.

Myös lähivalvontatutkat ovat siirrettäviä järjestelmiä. Sillä on hyvä kyky varsinkin matalalla lentävien maalien havainnointiin.

Ilmavalvontatutka kertoo paitsi lähestyvien koneiden määrän, suunnan ja nopeuden, niin myös konetyypin, sen heikkoudet ja aseistuksen.

Näin ehditään valmistaa Hornetit sopivalla aseistuksella torjuntatehtäviin ja ne tietävät myös viholliskoneen heikkoudet ja aseistuksen etukäteen.

Ruotsi myöhässä

Kun Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä alettiin tiivistää vuonna 2005, kokivat suomalaiset yllätyksen.

Modernilla aseteknologiallaan ylpeillyt Ruotsi oli tilannekuvan suhteen pahasti Suomea jäljessä.

Suomen ilmavoimilla oli jo silloin koko maan kattava tilannekuva, mutta Ruotsin ilmavoimien tilannekuva rakentui kunkin sotilasläänin omasta tilannekuvasta. Eri sotilasläänit taas eivät voineet keskenään yhdistää tilannekuvia.

Näin hanke tältä osin siirtyi kymmenkunta vuotta eteenpäin.

Tänä päivänä Ruotsilla on vihdoin käytössään koko valtakunnan alueen kattava ilmavoimien tilannekuva, samoin meritilannekuva.

Toistaiseksi Suomi ja Ruotsi vaihtavat keskenään vain meritilannekuvaa. Meritilannekuvaa Suomi vaihtaa myös Itämeren ja Euroopan laajuisesti.

Lisan siia nii Soome radarite kaardi kui pildi uuemast radarist, samasugused peaksid olema ka Eestis kasutuses. Soomlastel on 3 erinevad radarit, millest kaugradar suudab "näha" 500 km kaugusele ja 30 km korguselel, keskmaaradar vastavalt 350 ja 15 km, soomlased väidavad, et nad näevad reaalajas koikidelt Peterburi piirkonna lennuväljadelt ohkutousvaid ja maanduvaid lennukeid. Lisaks lennukite hulgale, suunale, korgusele ja kiirusele on voimalik kindlaks teha ka lennuki tyyp ja relvastus, et siis valida sobiv relvasysteen nende torjumiseks. Eesti on ka kaardi peal kuni Vortsjärveni näha. Enamik radaridest on liikuvad maastikuveoautode peal.

[Gideonic]

Moned teemad, mis on viimastel nädalatel läbi jooksnud - ajakirjas Suomen Sotilas 2/16 kritiseeritakse kurjalt plaani hankida vanemate MV laevade asendamiseks 4 uut suuremat multifunktsionaalset laeva hinnaga u 1,2 miljardit €, neid peetakse liiga suureks ja kalliks, sest Soome MV peamisel tegevusalal ehk Soome territoriaalvetes ja laiemalt Läänemerel ei ole selliseid laevasid vaja. Varem on samal teemal kirjutanud ka Helsingin Sanomat.

Mõned mereväes teeninud inimesed peavad seda projekti õigustatuks ja tõlgendust nagu "suur = ei kasuta ainult soome vetes" demagoogiliseks väiteks, sest see pole kunagi olnud põhjus. Nõustuda võib või mitte, kuid seletab minmeelest paremini lahti kui Sanomat:

The size is not a product of the urge to venture further into the Southern Baltic Sea or on international missions, but of the need to provide vessels that are able to operate in Finnish waters year-round, able to handle the varied threats they may encounter.

This is where the main problems of the opinion piece are. The new ships will not further strain the limited air defence resources available, they will not be sitting ducks, and they will not be restricted by ice. On the contrary, they will be able to hide better than the current fleet due to being less reliant on visiting known locations, they will carry their own air defence, and their big steel hulls will offer them ice-going capability as well as better resistance in the face of battle damage.

https://corporalfrisk.wordpress.com/201 ... coastline/

[Leo]

Pane siia 09/15 ilmunud Suomen Sotilas-ajakirja artilkli juurde lingi ja laeva ideelahenduse pildi, kus autori arvates on kokku miksitud soomlaste Hamina-klass jänkide Littoral Combat Shipiga http://www.suomensotilas.fi/sanokaa-mit ... a-ainakin/

Autori arvates peab uus laev olema esmasest järjekorras vähemalt 96 m pikk, ehk sutsu pikem kui uusim piirivalvelaev

Kui nyyd asjale keskendada, siis need kuni 4 uut laeva peavad asendama 7 juba mahakantud voi mahakantavat väiksemat laeva. Esiteks muidugi jääklass, praegused kiired ja kerged laevad on alumiiniumist kerega ja mingist komposiidist pealisehitusega, niin et jääklassiga on kehvasti. Seega peab kere olema terasest voi oskab keegi nimetada monda kasutusel olevat korraliku jääklassiga laeva, mis ei oleks terasest? Laevakere ja pealisehitiste kaitseomaduste pärast ma eriti ei muretseks, need on praegu alumiiniumist/ohemast terasplaadist kerede ja pealisehitiste puhul piisavad, olen näinud laevakere sees laiade kummipaeltega kinnitatud kaitseplaate, mida sai vajadusel vahetada. Täpset kaitseklassi ei ole suutnud välja lugeda, ilmselt see soltub ka sellest, mis seina taga on, toiduladu ilmselt ei vaja nii head kaitset kui juhtimiskeskus. Vanade soomuslaevade paksud seinad voime kohe ära unustada, kui laevakere kannatab lähedalt lastud 12,7 mm AP kuuli ja juhtimiskeskus 25-30 mm myrsu otsetabamust, siis on hästi. See on peamiselt sellepärast, et kui mööduvalt paadilt voi kaldalt midagi lastakse, siis ei oleks voimalik 1 hea tabamusega suurt kahju teha. Raske täpsusrelva kasutamise koolituses eriyksustele voib olla ka vastase tuupiliste laevade norkade kohtade joonis, ehk siis radarid, antennid ja juhtimiskeskuse aknad. Kindlasti on sellised joonised rannakaitsekompaniidel, kellel olemas näiteks mitmekilomeetrise laskeulatusega raketid. Sojaajaloost on isegi teada moned juhtumid, kui kaldalt lastud kuul on joudnud kaptenisillale vms, nii et see ei ole ainult teooria. Kuna teist laeva jahitakse peamiselt raketiga, milles voib olla yle 100 kg äkilist lohkeainet, siis väga paksu soomuse asemel tänapäeval panustatakse kiirusesse ja stealthi ning raketti sihiku segadusseajamisesse.

Lisaks on ohukaitse puudulik, Raumadel olid Mistrali raketid voi 23 mm kahur, kuid minu teada need kruviti maha ja nyyd on ainult 40 mm peakaliiber lendavate ohtude torjumiseks, mida on ilmselt vähe. Uute laevade OT-rakett peab olema täna Haminate peal olevast Umkhontost äkilisem. Laevade vastu meretorjeraketid muidugi ja miinide veeskamise voimalus. Lisaks helikopteri maandumisplats, mida tänastel MV laevadel ei ole, sest helikopter on kriitiline allveelaevade torjumisel. Päris palju asju vaja 1 laeva kere sisse mahutada, kusjuures on natuke vastuolulisi noudeid, huvitav näha, millisene kompromiss saavutatakse. Rauast kere on räigelt raske, väidetavalt kaalub rootslaste Visby-klassi korvett 73 m pikkuse juures 640 tonni, kuid rauast kerega kaaluks topelt. Suur kaal tähendab jälle, et kui soovitakse kiiret käiku, peavad olema vägevad mootorid, mis kulutavad palju naftat ja siis ei ole laev enam eriti keskkonnasobralik ja käitamiskulud on ka soolased, sest iga merepäeva peale kulub palju naftat...

[Kapten Trumm]

Soome laevastiku roll näib olevat taoline nagu oli see Talve- ja Jätkusõjas, midagi suuremat nad ära ei teinud, kuid vastane pidi nendega kogu aeg arvestama. Millist auru kulutasid venelased selle üheainsa allesjäänud rannakaitse soomuslaeva vastu, oli lausa kurioosne (teine uppus mäletatavasti miinil 1941 sügisel). Suurele merele nad vaevalt ka ise kipuvad, sest eks soomlased tea ise paremini, kui kindlalt nad end õhuruumis tunnevad, ilma õhuruumi kontrollita on aga suured pealveelaevad hulk kalleid (ja vastu tulistavaid) sihtmärke õhurünnakutele (see selgus juba 1940ndatel).

[vk1]

Soome KVY andis nädalavahetusel pika intervjuu, kus rääkis, et seoses Hornetite ostmisega jänkidelt sai Soome jänkide silmis välja kylma soja aegsest paaria seisundist, näiteks paarkymmend aastat varem ei lubanud jänkid rootslastel myya soomlastele USA mootoreid ja relvastust sisaldavaid lennukeid. Lisaks koik muud high-tech ostud on muutnud Soome jänkide silmis heaks kliendiks. See nagu viitab, et välis- ja kaitsepoliitilistel pohjustel eelistatakse jänkide lennukeid, varem on juttu olnud, et Rootsi lennuk on koige odavam osta ja pidada. Eks näis, mis lopuks tellitakse, siililegi selge, et tahetakse head lennukit, kuid kas selleks raha jätkub? Ei kadesta inimesi, kes peavad selliseid 30-aastase mojuga fundamentaalseid otsuseid tegema.

umbes samal ajal tahtsid soomlased osta ameeriklastelt eksport-/säästuhävitaja F-5 litsentsi, et seda omamaiselt toota. norras oli sama masin juba kasutusel, ja omas ajas väga hea mainega. kuid ameeriklased saatsid nad muidugi pikalt....
https://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_F-5

[vk1]

Vanade soomuslaevade paksud seinad voime kohe ära unustada, kui laevakere kannatab lähedalt lastud 12,7 mm AP kuuli ja juhtimiskeskus 25-30 mm myrsu otsetabamust, siis on hästi. See on peamiselt sellepärast, et kui mööduvalt paadilt voi kaldalt midagi lastakse, siis ei oleks voimalik 1 hea tabamusega suurt kahju teha. Raske täpsusrelva kasutamise koolituses eriyksustele voib olla ka vastase tuupiliste laevade norkade kohtade joonis, ehk siis radarid, antennid ja juhtimiskeskuse aknad. Kindlasti on sellised joonised rannakaitsekompaniidel, kellel olemas näiteks mitmekilomeetrise laskeulatusega raketid. Sojaajaloost on isegi teada moned juhtumid, kui kaldalt lastud kuul on joudnud kaptenisillale vms, nii et see ei ole ainult teooria. Kuna teist laeva jahitakse peamiselt raketiga, milles voib olla yle 100 kg äkilist lohkeainet, siis väga paksu soomuse asemel tänapäeval panustatakse kiirusesse ja stealthi ning raketti sihiku segadusseajamisesse.

..

britid tegid falklandi sõjas argentiina korveti sisse päris suure augud . Kustiga

We then used an 84mm Karl Gustav weapon, or bazooka, but three out of five rounds didn’t go off. If they had we’d have sunk it. But we put it out of action and it was listing at about 30 degrees. We whacked out its Exocet launchers with rocket launchers and hit the 4ins gun on the front and disabled its trajectory”.

http://en.mercopress.com/2009/04/14/too ... th-georgia

[Viiskümmend]

Asi on selles, et Moskva käsitles YYA lepingut (mida peale esmast sõlmimist 1948 aastal uuendati ning värskendati ju veel 3 korda: 1955, 1970, 1983) ikka väga selgelt kahe riigi liidulepinguna, Soome valitsus kommunikeeris eranditult aga ainult selle Soome-NLiidu vahelise lepingu "Soome sõltumatust tagavat iseloomu". Ka see legendaarne kolmandikjaotus (ühe kolmandiku teeme ise, ühe kolmandiku ostame läänest ja ühe kolmandiku NLiidust) on üks osa sellest samast Soome siseriiklikust kramplikust kommunikatsioonist, mis tegelikult oli ju ikkagi kõigest PR, sest NLiidust ostetava/saadava varustuse osakaalu oli vaja nn. nui neljaks näidata väiksemana ja teiste osa suuremana, et vähemalt soomlastele jätta mulje mingist kavalast ja üüberpraktilisest tasakaalupoliitikast. Soome-USA konflikt tipnes aga alles 80-date keskel, kui USA pani avalikult väga pahaks, et soomlaste Rauma Repola Moskvale süvamere allveelaevu Mir 1, Mir 2 ja akadeemik Keldõshi ehitab. Samas vähendas soomlaste Vene pattu NATOs olevate norrakate eriline Moskva armastus https://en.wikipedia.org/wiki/Toshiba-Kongsberg_scandal ning peale NLiidu lõppu ei olnud Soomel ka pikalt sellist valitsust, keda näit. USA presidendil oleks sobinud külastada.